"Mä taidan olla sulle sen lisäksi vielä toiset kyydit auki, vai mitä?"

Juhanin sanat saavat minut naurahtamaan, samalla kun sisimpäni heittää kuperkeikkaa. Eikö tämä olekaan vielä ohi? En ole uskoa, että minulla voisi käydä näin hyvä tuuri. Olisin voinut, olosuhteiden pakosta, tyytyä tarvittaessa tähänkin: että sain ottaa gradutyöni ohjaajalta, Juhanilta, poskeen, hänen autossaan työpäivän jälkeen. Ajatus jatkosta, ja siitä, mitä se mahdollisesti tulisi pitämään sisällään, saa aikaan väristyksiä kehossani.

Juhani käynnistää auton, laittaa penkinlämmityksen päälle molemmille ja kääntää tuuletuksen täysille ja lämpimimmälle. Huomaan nyt, että auton tuulilasi ja sivuikkunat ovat huurtuneet sisäpuolelta. Vilkaisen Juhania ja arvaan hänen ajattelevan samaa, hän vilkaisee minua hymyillen.

"Huurtuu nuo lasit", hän toteaa ja nyökkää tietäväisesti ikkunoihin. Mieleeni tulee kohtaus Titanicista, jossa myös auton lasit huurtuivat...

"Hyvä että se haihtuu, niin ei ala näyttää liian epäilyttävältä", vastaan hymyillen. Juhani naurahtaa ja vilkaisee minua silmiin.

"Joo, ei tästä muille varmaan kannata kertoa", Juhani vastaa ja kuulen vitsailun hänen äänessään.

"Meinaatko?" uskaltaudun vastaamaan vähän nenäkkäästi. Juhani naurahtaa taas ja yllätyksekseni laskee kätensä reidelleni.

"Joo... Tästä ei välttämättä riitä muille jaettavaksi", hän toteaa silittäen peukalollaan reittäni pari kertaa, ennen kuin joutuu tarttumaan vaihdekeppiin. Hänen kosketuksensa saa sydämeni pamppailemaan, koetan olla näyttämättä sitä. Juhani pysähtyy liikennevaloihin, olemme hetken hiljaa. Sitten Juhani jatkaa.

"Sopisiko sulle muuten, tuli nyt just tässä mieleen, että mä en veiskään sua kotiin vielä, vaan mentäis eka mun luo? Mulla olis siellä uunia vaille valmis ruoka jääkaapissa, ja aattelin lämmittää saunan tänä iltana", Juhani ehdottaa.

Oi, lisää aikaa Juhanin kanssa! Ruokaa Juhanin kanssa? Juhanin kotiin Juhanin kanssa? Että ihanko... saunaan, Juhanin kanssa?

"Joo, kyllä se mulle sopii", vastaan hillitysti. "Mulla ei tosin taida olla pyyhettä tai muuta mukana", jatkan.

"Ei haittaa, mulla on kyllä vieraspyyhkeitä", Juhani vastaa. "Heitän sut kyllä kotiin myöhemmin sitten."

"Joo, ei mulla oo mitään kiirettä. Ei oo ketään odottamassa", totean, ja käytän hyödykseni tilaisuuden paljastaa kotitilanteeni, vaikka Juhani onkin sen varmaan jo arvannut.

"Ai, sullako ei siis.. tai ootko sä sinkkuna tällä hetkellä?" Juhani kysyy.

"Joo, ei ole ollut ketään nyt hetkeen", vastaan totuudenmukaisesti. Pitkästä aikaa huomaan, että asian tähän asti herättämä murheellisuus sisältääkin nyt kipinän jostain muusta. Hopeareunus se näköjään löytyy tällekin sadepilvelle. Ehkä jotain aiemmasta murheellisuudesta kuitenkin tihkuu ääneeni, sillä Juhani jatkaa.

"Joo", hän toteaa äänessään aavistus myötätuntoa. "Samapa se on tilanne minullakin. Tai mähän olen ollut melkein koko aikuisikäni naimisissa, mutta se päättyi nyt viime keväänä", hän jatkaa, katsellen tietä.

"Aijaa, onpa ikävä kuulla", vastaan. Juhani ei sano mitään, mutta minulle tulee tunne, että hän haluaisi jatkaa. Päätän siis esittää tarkentavan kysymyksen, vaikken kuitenkaan haluaisi udella.

"Saako kysyä, että miten siinä niin kävi?" kysyn.

Juhani vetää henkeä ja nojaa taaksepäin, asia ei selvästikään ole hänelle mieluisa. "Noh. Sinulle mä oon aatellukin, että voisin tämän kertoa, kun mulla ei ihan hirveästi ole ketään, kenen kanssa jutella. Mutta nämä asiat ei sitten lähde tästä autosta. Mä en halua, vaikka tuolla töissäkään, että ihmiset tietäis kovin tarkkaan, että millasia mun kotikuviot oli." Juhani pitää pienen tauon katsellen jäykästi eteensä, minä odotan pelkkänä korvana, hievahtamatta. "Mutta, mun vaimolla tosiaan oli salasuhde, toisen miehen kanssa. Ja... mulla kesti siinä jonkun aikaa, ennen kuin pääsin muuttamaan erilleen ja saatiin ero vietyä maaliin asti", Juhani kertoo.

"Niin just, no onpa harmi", totean. En osaisi kuvitella, että joku kyllästyisi olemaan yhdessä Juhanin kanssa, tai varsinkaan haluaisi päättää yhteiselon tuolla tavalla. En ollut myöskään arvannut, että minun kanssani juttelu kuluneen kevään ja syksyn mittaan, vaikka minusta niin mukavaa ja rentoa olikin, olikin Juhanille noin merkityksellistä. Palasia loksahtaa kohdalleen mielessäni, alan ymmärtää, että minäkin taidan merkitä Juhanille jotain vähän perustuttavuutta enemmän, erilaisista asemistamme huolimatta.

"Onpa harmi, että... tai siis, kun tuo kuulostaa aika ikävältä kuviolta, salasuhde ja noin, että jos sulla ei sitten hirveästi ole ollut ketään, kenen kanssa siitä puhua", totean epäselvästi. Juhani nojaa taas taaksepäin penkillään.

"Niin. Onhan se, kyllä ihan suoraan sanoen on ollu aika rankka vuosi nyt takana. Asiat ei aina mee ihan niinkun suunnittelisi. Mutta, se on nyt onneksi jo enimmäkseen takanapäin, ja on tässä ollut mukaviakin juttuja jo sit tapetilla", Juhani toteaa ja alkaa hymyillä lauseen loppua kohden. "Enkä mä nyt halua käyttää koko iltaa siitä puhumiseen. Sen sijaan mulla olis mielessä muutamia kysymyksiä sulle."

"Aijaa..?" vastaan ja huomaan taas ensimmäiset perhoset vatsassani. Mitä Juhani mahtaa haluta kysyä?

"Sä sanoit siitä sun ekasta novellista, että sä tykkäät ajatuksesta, että oisit alisteisessa asemassa mieheen nähden. Kerro siitä tarkemmin", Juhani pyytää.

Huomaan punastuvani. Ei kai tässä enää tarvitsisi ujostella, kun olen jo... ottanut poskeenkin? Hymyilen mielessäni ajatukselleni.

"Noh", aloitan, pelatakseni itselleni aikaa. Miten sen nyt selittäisi? "Mä vaan tykkään ajatuksesta, että mies vie. Ja nainen vikisee. Tai ei silleen, että, en mä tykkää yhtään mistään kivusta, tai... häpäisemisestä, mutta tavallaan, että siinä joutuu kuitenkin vähän venymään. Tykkään tavallaan siitä, että se mitä tehdään, ei oo aina ihan helppoa. Että mies vähän ottaa mitä haluaa, vie naista ehkä pikkusen epämukavuusalueelle, ja auttaa häntä löytämään nautintoa sieltä", yritän kuvata sanoin tuntojani. "En tiiä, hoksaatko yhtään, mitä ajan takaa?"

"Joo, kyllä mä luulen ymmärtäväni. En minäkään välitä kivusta tai häpäisemisestä", Juhani toteaa. "Eli tarkoitatko, kun sulla oli se pieni peppuhomma siinä sun novellissa, niin sekin on tavallaan tuollasta epämukavuusaluetta, jossa joutuu vähän venymään..." Juhani hymyilee hiukan itsekseen. "...ja josta voi löytyä nautintoa?"

"Joo", vastaan lyhyesti hiukan nolostuen. Juhanin suora puhe novellistani ja peppuseksistä saa minut ujostelemaan entistä pahemmin, mutta yritän pitää sen piilossa. Heti perään totean mielessäni, että mitä, miksi pitäisi?

"Heh, täytyy myöntää, että mua meinaa vähän ujostuttaa puhua tästä", tunnustan naurahtaen. Huomaan Juhanin kohottavan kulmiaan.

"Ai." Juhani vilkaisee minua, ja huomaa varmaan hiukan epävarman ilmeeni. Hän hymyilee, ehkä hiukan epäuskoisesti. "Ihan totta? Ei sun mun seurassa, tai mulle kertomista, tartte ujostella", hän toteaa.

"No ei varmaan, mutta minkäs minä sille voin, toisaalta. En mä oo kauheasti... tai no, niin. En mä oo koskaan aiemmin jutellu kenenkään kanssa näin tarkkaan siitä, että mistä mä pidän", vastaan totuudenmukaisesti. "Tuntuu tavallaan... hurjalta... päästää joku näkemään, omat pimeimmät puolensa", jatkan, yllättyen itsekin äänensävyni vakavuutta. Yritän naurahtaa perään keventääkseni sanomaani.

Juhani naurahtaa, myötätuntoisesti. "Aivan. Joo, ymmärrän." Juhani katsoo hetken tietä. "Ja nyt sä jaat niitä sun ohjaajalle", Juhani toteaa vilkaisten minua kulmainsa alta hymyillen, saaden minut naurahtamaan.

"Joo, just niin", vastaan. "Vaikka eipä nää kai oikeasti mitään tosi pimeää ja synkkää ole. Sellasta vaan minusta, itestäni, mitä en oo aiemmin muille näyttäny. Joku peppuseksikin taitaa olla aika normijuttu nykyään", jatkan, uskaltautuen sanomaan sanan "peppuseksi" ääneen itsekin.

"Joo, ei ole mitään erikoista siinä enää", Juhani vastaa naurahtaen. "Ja siitä päästäänkin toiseen kysymykseen. Kerro mulle, että kun sä katot pornoa, niin mitä sä laitat hakusanaksi?"

Vilkaisen Juhania. Ei kai hän ole tosissaan?

"No, tuota... mä en oo ihan varma, että haluatko sä tosiaan tietää", vastaan epävarmasti. "Kun se, mitä mä katon, niin tiiän, että ei uppoa ihan kaikille." En kai minä oikeasti aio kertoa, tätäkin? En edes ole ihan varma, haluanko.

Juhani vilkaisee minua, ehkä hiukan yllättyneenä. "Kyllä mä haluaisin tietää." Sitten hän hymyilee katsellen eteensä. "Enkä mä usko, että se on mitään sellasta, mitä mä säikähtäsin. Pornohan on tavallaan vaan fantasiaa. Ei se oo totta", hän jatkaa.

"Niin, niinhän se on", vastaan ja myönnyn mielessäni. Tänne asti on tultu, niin päätän uskaltaa ottaa riskin. Ja huomaan miettiväni myös, että ehkä tässä on elämäni tilaisuus jakaa näitä asioita, edes jollekulle. "No, mä saatan laittaa hakusanaksi vaikka 'anal gape'." Pidän lyhyen tauon, Juhani ei ehdi vastata mitään. "Tai vaikka 'anal fist', jos oikein hurjaksi ryhdyn."

Huomaan kasvojani kuumottavan. Nyt se on sanottu, ensi kertaa elämässäni. Ja vielä Juhanille! En uskalla katsoa häntä.

"Okei", kuulen hänen sanovan. Helpotuksekseni kuulen hiukan hymyä hänen äänessään. "Siihen saa kyllä harjotella jo aika tavalla, jos meinaa koko käden sinne laittaa", hän toteaa.

"En minä siis..." aloitan ja naurahdan hermostuneesti. "...en mä oikeasti siis edes halua sellasta kokeilla. Se on vaan sitä, mitä mä katon. Fantasiaa, niinkun sanoit", yritän selittää asiaa parhain päin.

"Niin joo, ymmärsin kyllä", Juhani toteaa. "Mutta ymmärsinkö mä oikein, että sä taidat lähinnä peppujuttuja katella? Katotko sä mitään muuta?"

"No, melkein pelkästään noita. Tai sitten jotain, että on useampi mies naisen kanssa. Välillä katon myös suihinottoja, missä otetaan syvälle. Siinäkin tykkään siitä, että mennään vähän epämukavuusalueelle, naisen osalta", huomaan selittäväni pitkään. Miten tämä ei nyt yhtäkkiä ujostuta enää yhtään?

"Joo, ymmärrän", Juhani vastaa. Sitten hän naurahtaa. "Tiiätkö, kun sä nyt kerroit, että mistä sä tykkäät, jaoit sun 'pimeimpiä salaisuuksia'...", Juhani lainaa sanojani vilkaisten minuun hymyillen, "...niin mä voisin kertoa myös sulle, että mistä mä tykkään. Vastavuoroisuuden nimissä", hän jatkaa.

"Okei. Kerro vaan", vastaan uteliaana.

"No, mä tykkään nuolla." Juhani vilkaisee minua, hymynkare vilahtaa hänen suupielessään. "Ja ihan joka paikasta", hän jatkaa.

Vatsani heittää kuperkeikan, kun ymmärrän, mitä hän tarkoittaa. "Aivan", vastaan hillitysti. Voiko minulla oikeasti käydä tällainen tuuri?

Juhani katselee tietä. Ymmärrän hänen odottavan reaktiotani.

"No, täytyy myöntää, että se on jotain, mitä mä en oo koskaan päässy kokemaan", totean jotain sanoakseni. En uskalla paljastaa uteliaisuuttani enempää.

"Joo. Se voi kyllä olla vastaanottajastakin tosi nautinnollista. Siinä pitää vaan osata olla tosi rentona."

Havahdun keskustelustamme, kun Juhani kääntää auton kadulta kerrostalon pihaan. Tajuan etäisesti asuinalueen, jolle olemme ajaneet: en ole kuin muutaman kilometrin päässä kotoa.

Juhani pysäköi auton ruutuun. Hän sammuttaa auton, muttei vielä vedä avaimia lukosta, joten olemme yhä pimeässä. Hän kääntyy minuun päin.

"Vielä yksi kysymys. Sun novellissa kertojalla oli käytössä ehkäisykapseli. Mikä sulla on tilanne tällä hetkellä?"

"No, mä oon ollu sinkkuna, niin en oo nyt hetkeen käyttänyt mitään", vastaan totuudenmukaisesti. Toivon, ettei Juhani pety siihen, että kanssani tarvitaan kumeja... Sitten tajuan, että tulin juuri ajatelleeksi seksiä - Juhanin kanssa! - ja vatsani heittää kuperkeikkaa. Tarkoittaako tämä..?

"Joo, hyvä tietää. Mennään sisään", Juhani toteaa ja ottaa avaimet virtalukosta. Nousemme autosta.

Kävelen Juhanin rinnalla pihan poikki. Hänen käsivartensa läheisyys omaani tuntuu jotenkin lämpimältä, vaikka tiedän, etten voi sellaista tuntea talvivaatteiden läpi. Yritän miettiä muita asioita, ja katselen ympärilleni.

Kerrostalo ei ole ihan uusi, mutta rappukäytävässä huomaan, että sisätilat on remontoitu hiljattain. Emme puhu mitään. Juhani painaa hissin nappia, hissi on valmiiksi alhaalla. Nousemme kyytiin. Hissin toinen sivuseinä on kokonaan peiliä, ja käännyn automaattisesti vilkaisemaan kuvajaistani. Ovien sulkeutuessa huomaan Juhanin tehneen samoin, ja katseemme kohtaavat peilin kautta. Hymy nousee automaattisesti poskilleni ja vilkaisen alas. Kuulen Juhanin naurahtavan ja vilkaisen takaisin häneen peilin kautta. Huomaan hänenkin laskeneen katseensa, ja katsovan samalla hetkellä takaisin minuun. Nyt minä naurahdan vuorostani, ja naulitsen katseeni omiin polviini peilin kautta, hymyillen yhä. En nosta katsettani, vaikka tunnen Juhanin katselevan minua. Hissin perille tulo tuntuu kestävän ikuisuuden, vaikka oikeasti siihen taitaa mennä muutama sekunti.

Nousemme hissistä ja Juhani johdattaa meidät vastapäiselle ovelle. Hän avaa oven avaimilla ja menee edeltä sisään. Juhani ottaa takin pois ja minä kumarrun avaamaan nahkakenkieni nauhoja. Kuuntelen, kun Juhanin askelet loittonevat edeltä asuntoon.

Saatuani kengät pois ja takkini naulaan Juhani tulee jo minua vastaan.

"Tuon oven takana on vessa, jos haluat pestä kädet. Mä menen jo laittamaan ruoan uuniin", Juhani kertoo.

"Joo, kiitos", vastaan ja lähden kohti näytettyä ovea. Kuuntelen käsiä pestessäni ääniä asunnosta. Huomaan myös kiinnittää huomioni Juhanin kodin ulkonäköön: asunto on tosiaan pintaremontoitu hiljattain, tyypillisin valkoisin seinin ja harmain lattioin; Juhanin valitsema sisustus jatkaa samaa pelkistettyä ja asiallista sävyä. Lähden etsimään keittiötä kuulemieni äänten perusteella.

Keittiö löytyy eteisen toiselta puolelta. Uuni on jo päällä ja sisällä oleva ruoka näyttää lasagnelta. Juhani sulkee juuri pakastimen ovea.

"Laitoin meille kylmää kivennäisvettä. Otatko?" Juhani kysyy ja tarjoaa minulle kuplivaa lasia, jossa on jääpaloja.

"Joo, kyllä kiitos", vastaan ja otan tarjotun lasin. Sormeni osuvat vahingossa Juhanin sormiin. Katseemme kohtaavat automaattisesti, hymyilemme pienesti. Otan pienen kulauksen lasistani, vesi maistuu todella raikkaalta. Samalla hetkellä tajuan, miksi suussani maistui jo hiukan tunkkaiselta. Pidättelen itsekseni pientä hymyäni, samalla kun väristykset kulkevat taas kehossani.

Sivusilmällä näen, että Juhani hörppii myös vettä lasistaan. Hän ei sano mitään, seisomme ihan lähekkäin. Minä ujostelen taas katsoa häntä, katselen muka keskittyneesti ruokaa uunissa. Otan pieniä kulauksia lasistani. Hiljaisuus tuntuu hyvin tiheältä.

"Tiedätkö...", Juhani rikkoo hiljaisuuden, ja käännyn katsomaan häntä. Huulilleni syttyy pieni hymy heti, kun katseemme kohtaavat. Hänen silmiensä sinisyys tulee minulle taas jotenkin yllätyksenä, ja saa perhoset lepattamaan vatsassani.

"Niin?" vastaan, odottaen jatkoa.

"Sä oot tosi kaunis", Juhani toteaa hymyillen pienesti. Minä naurahdan ja olen pyöräyttää silmiäni, mutta saan juuri ja juuri estettyä itseni. Juhani tuntuu kuitenkin arvaavan reaktioni.

"Ei kun ihan totta. Sä oot kaunis nainen. Erityisesti sun tukka...", Juhani jatkaa ja kohottaa kättään kurkottaen hitaasti, kuin lupaa kysyen, silittämään muutaman ranskanletistäni karanneen hiuksen korvani taa. Minä jähmetyn paikoilleni, en osaa kuin katsella Juhanin kasvoja ja tunnustella hänen lämpimiä sormiaan hiuksillani ja korvallani.

Juhanin hymy levenee. "Erityisesti sun tukka näytti tänään kivalta, kun se oli mun sylissä", hän jatkaa hiljaa, saaden vatsani heittämään kuperkeikan ja hymyni levenemään hitusen. Juhani kuljettaa kämmentään hitaasti päälaelleni hiuksiani tunnustellen ja sitten palmikkoani pitkin kohti niskaani. Päästyään palmikon juureen hän tarttuu siitä kiinni. Vilkaisen hänen silmiään kysyvästi, Juhani vastaa katseeseeni ja tiukentaa aavistuksen otettaan.

"Ja nyt mä haluaisin nähdä sut mun tiskipöydällä", hän toteaa hiljaisella äänellä, pidellen painokkaasti kiinni tukastani. Ymmärrän heti, että Juhani on nyt se, joka vie. Hengähdän hiljaa, väristykset kulkevat pitkin kehoani.

Juhani alkaa taivuttaa kättään tukallani ja ymmärrän, että minun on seurattava. Juhani kääntää minut palmikostani pidellen kohti työtasoa ja painaa minut hitaasti sitä vasten. En mahdu kumartumaan työtasolle ihan suorana, joten Juhani ohjaa pääni ja ylävartaloni hiukan oikealle työtason reunalle, jossa taso päättyy ennen olohuonetta. Juhani painaa hetken päätäni työtasoa vasten painokkaasti ja ymmärrän, että minun on pysyttävä tässä. Sitten hän päästää irti hiuksistani.

Juhanin lämpimät kädet laskeutuvat hartioilleni, ja hän kuljettaa niitä tunnustellen selkääni vaatteiden läpi alaspäin, kohti vyötäröäni ja lantiotani. Tajuan, että Juhani koskettaa minua nyt, ensi kertaa. Saavuttaessaan farkkujeni takataskut hän äkkiä läpsäyttää minua kädellään kevyesti, niin että yllätyn, mutten säikähdä. Sitten hänen kätensä tunnustelevat takamukseni muotoa housujeni päältä. Huomaan palavani halusta saada tuntea hänen kätensä ihollani, en housuillani.

Juhani tuntuu ajattelevan samoin. Hän pujottaa sormensa paitani helman alle ja housujeni reunan alle. Sitten hän vetää joustavat farkkuni takamukseni yli niin, että mustat, brasilialaisesti leikatut alushousuni paljastuvat. Huomaan hengähtäväni, ja Juhani huomaa sen myös.

"Mitä, tuntuuko tää nyt jo kivalta?" Juhani kysäisee, ja kuulen leikkisyyttä hänen äänessään. En jaksa edes miettiä mitään sopivaa vastausta, vaan haluan vain olla rehellinen.

"Joo, kyllä tuntuu", vastaan työtasolle. "Sä kosketat mua ihanasti", jatkan. Juhani läpsäisee minua uudestaan takamukselle, niin että yllätyn taas.

"Kiva jos tykkäät." Juhani tarttuu pakaroihini ja puristelee niitä kevyesti, niin että alushousuni painuvat tiiviimmin vakoani vasten. Huomaan samalla alushousujeni olevan varsin märät haaroista. Ehdin juuri ja juuri nolostua asiasta, ennen kuin Juhani tarttuu alushousujeni reunaan ja vetää nekin alas. Tiedän, että nyt hänkin näkee asian, paljaan alakertani lisäksi.

Tunnen Juhanin jäävän katseleman minua hetkeksi, pylly paljaana hänen keittiön tasollaan. Hän ei sano mitään, mikä saa minut odottamaan jännittyneenä. Sitten kuulen hänen avaavan vyönsä ja housunsa, mikä saa vatsani heittämään kuperkeikkaa. Heti perään kuulen muovin repeävän, ymmärrän sen olevan kondomikääre. Hengähdän jännityksestä. Saanko ihan kohta, ihan oikeasti..?

Yllättäen Juhani asteleekin takaani keittiötason viereen, kohti kasvojani. Katseeni hakeutuu hänen kasvoihinsa, rekisteröin etäisesti hänen avanneen kauluspaitansa, ja näen nyt ensi kertaa kapean kaistaleen hänen rintakehäänsä. Juhani on myös avannut housunsa ja laskenut niitä alaspäin, ja hänen minulle jo tuttu, kovana seisova kalunsa on kondomiin peitettynä aivan kasvojeni vieressä.

"Kostutappa se ensin kunnolla", Juhani kehottaa ja avaan suuni, jotta hän voisi ohjata elimensä suuhuni. Juhani ei kuitenkaan tee niin, vaan taputtelee minua pari kertaa kasvoille kumin peittämällä kyrvällään. Huomaan yrittäväni seurata kalua suullani, kuin pyytäisin saada sen suuhuni, ja Juhani virnistää minulle pienesti. Sitten hän painaa terskansa kärjen huulteni väliin. Otan kumin verhoaman terskan suuhuni, se ei tunnu eikä maistu läheskään yhtä miellyttävältä, kuin hän maistui paljaana, mutta en aio kieltäytyäkään. Alan pyöritellä kieltäni hänen terskansa ympäri, mutta Juhani painaa kyrpäänsä hiukan syvemmälle suuhuni.

"Juurta myöten", hän tarkentaa ohjettaan. Huomaan pilluni supistuvan kertaalleen kiihotuksesta. Katson Juhania silmiin, samalla kun alan varovasti nieleskellen ottaa häntä syvemmälle suuhuni. Asentoni ei ole tähän lainkaan sopiva, sillä en voi kuin pienesti päätäni liikuttamalla säädellä sitä, kuinka syvälle hänet otan. Lisäksi suuni on kyrpään nähden poikittain, ja tuttu muoto suussani eri asennossa stimuloi kitalakeani aivan eri tavalla. Nieleskelen häntä kuitenkin varovasti syvemmälle ja yritän pitää katsekontaktin, koska tiedän, että siten Juhani parhaiten näkee, jos tämä menee epämukavaksi. Juhani katselee takaisin silmiini odottavaisesti, hyväksyvästi.

Varovasti nieleskellen saan hänen hiukan keskimittaista pidemmän ja paksuhkon kyrpänsä ujutettua melkein juurta myöten suuhuni. Nenäni kutittelee jo hänen karvoitustaan, mutta pari senttiä kumin peittämää kyrpää on vielä jäljellä. Kondomi tuntuu varsin epämiellyttävältä näin syvällä suussani, mutta pystyn juuri ja juuri pitämään yökkäysrefleksin aisoissa. Keskityn hengittämään tasaisesti ja taas varovasti nieleskellen ujutan hänet tiiviisti kurkkuani vasten. Samalla huuleni painuvat hänen karvoitustansa vasten. Hengitän pari kertaa rauhallisesti ja totean, että pystyn olemaan tässä pienen hetken. Alan tehdä ihan pientä nytkytystä päälläni, josta Juhani tykkäsi jo autossa, mutta tunnen Juhanin käden taas palmikkoni juuressa. Hän tarttuu taas tiiviisti kiinni hiuksiini ja painaa pääni tiukasti hänen kyrpäänsä vasten. Yökkäysrefleksini melkein aktivoituu, tunnen syljen suussani ja pienet kyynelet kihoavat silmiini. Vilkaisen Juhania silmiin ja keskityn taas hengittämään rauhallisesti. Tunne menee yhtä nopeasti ohi kuin tulikin, vaikka olen edelleen tiukasti Juhanin kyrpää vasten. Ehdin juuri ja juuri huomata, että Juhanin omahyväisessä katseessa häivähtää pieni huolestuminen, kun hän näkee minun käyvän epämukavuuden rajalla. Hänen hymynsä palaa kuitenkin heti, kun hän huomaa, ettei minulla ole hätää. Tuo pieni huolestuminen kuitenkin lujittaa luottamustani häneen valtavasti. Tämä on vain leikkiä, vaikka joku saattaisi muuta luulla.

"No niin, hyvä, just noin", Juhani kehaisee minua pienesti. Huomaan olevani hirveän tyytyväinen tuohon pieneen kehuun! Juhani katselee alas minuun hymynkare huulillaan ja jatkaa. "Nyt onkin aika kysyä, että tätäkö sä halusit? Täällä sä makaat, sun opettajan tiskipöydällä, perse paljaana ja pillu märkänä, kyrpä kurkussa. Tästäkö sä haaveilit?" Juhani kysyy katsellen minua silmiin sinisillä silmillään, omahyväinen hymy kasvoillaan. Juhanin sanat saavat minut hengähtämään ja pilluni supistumaan. En voi vastata muuten kuin nyökkäämällä pienesti, ja huomaan heti, että se melkein vie minut taas epämukavuuden rajan yli. Juhani pitää minua vielä hetken tiukasti itseään vasten, ja vetäytyy sitten hitaasti suustani. Minä hengitän taas vapautuneesti, ja tunnen, miten lämpöinen kyrpä jää aivan syljen peittoon kauttaaltaan. Juhani päästää irti tukastani, vilkaisee minua vielä kerran, ja astelee takaisin taakseni.

Tällä kertaa minun ei tarvitse odotella. Tunnen heti Juhanin asettavan kondomin peittämän terskansa märän pilluni huulille. Varovasti hän työntää itseään kätensä ohjaamana sisääni muutaman senttimetrin verran, hitaasti, että ehdin nauttia joka millistä. Huomaan miettiväni vain sanoja "Joo" ja "Lisää".

Kun tunnen Juhanin terskan painuneen kokonaan pilluhuulieni väliin ja osittain sisään pilluuni, Juhani pysähtyy hetkeksi tarttuen kiinni vyötäröstäni molemmin käsin. Hän hakee käsilleen hyvän otteen lantiostani, ja sitten painaa itsensä määrätietoisesti yhdellä työnnöllä aivan pohjaan saakka. Juhanin keskimittaista hiukan pidempi varustus osuu hyvinkin aivan pilluni pohjaan saakka, venyttäen sitä aivan hiukan vastaamaan hänen muotoaan. Suustani pääsee jotain huokauksen ja voihkaisun välimaastosta. Kuulen ikään kuin etäisesti Juhanin naurahtavan hiukan, mikä vetää minua hiukan pois nautinnon kuplasta.

"Mitä", kysyn, jaksamatta miettiä mitään sen monimutkaisempaa.
"Ei mitään. Veit vaan sanat suustani", Juhani vastaa. Hymähdän vastaukseksi, sillä en malta odottaa lisää.

Juhani pysyy hetken aivan paikoillaan, painautuneena tiukasti aivan pilluni pohjukkaa vasten. Nautin täysillä tunteesta, että olen ihan täynnä häntä, tämän miehen täyttämänä. Sitten Juhani alkaa hiljaa nytkyttää itseään pilluni pohjaa vasten, aivan pientä liikettä. Minä hymisen nautinnosta, kun hän liikkuu sisälläni tulematta ollenkaan ulos minusta.

Pikkuhiljaa Juhani alkaa kasvattaa liikettään, hän vetäytyy pikkuisen ulos minusta palatakseen heti pohjaa myöten sisääni. Äsken pilluni pohja sai osakseen hierontaa, nyt kevyitä tönäisyjä. Huomaan myös, että hänen minun kosteudestani kostuneet kiveksensä osuvat lähelle klitoristani, eivät ihan mutta melkein. Huomaan voihkaisun karkaavan huuliltani.

Tunnen Juhanin irrottavan toisen kätensä liikettä yhä jatkaen vyötäröltäni, ja ottavan kiinni pakarastani. Hän levittää sitä hiukan, ilmeisesti nähdäkseen, miltä pilluni näyttää hänen elimensä ympärillä. Ojennan automaattisesti hiukan lantiotani, jotta hän näkisi paremmin. Kuulen Juhanin huokaisevan hiljaa. Huomaan samalla, että hänen kiveksensä osuvat nyt vielä lähemmäs klitoristani. Huoneessa alkaa kuulua minun voihkaisujeni lisäksi selkeä naimisen ääni, kun Juhani toista pakaraani levittäen alkaa naida minua kunnolla, puolen kyrvän mitan verran ulos ja pohjia myöten sisään.

Juhanin pitenevä liike tuntuu ihanalta pillussani ja pilluni pohjukassa. Nyt hän vetää itsensä jo melkein terskaa myöten ulos minusta, painaen joka työnnöllä pohjaa myöten sisään. Lähes klitorikseeni osuvat kivekset antavat minulle juuri sen verran stimulaatiota, että ymmärrän, että saatan hyvinkin tulla tähän. Ikinä aiemmin en ole saanut orgasmia ilman suoraa klitoriksen hieromista, mutta nyt ymmärrän, kuinka paljon nautintoa pelkkä hyvä kyrpä ja sen osaava käyttö voivat saada aikaan.

Äkkiä tunnen, kuinka Juhani vetääkin itsensä kokonaan ulos pillustani. Ynähdän automaattisesti vastalauseeksi, ja kuulen Juhanin naurahtavan heti perään. Hän levittää pakaroitani molemmilla käsillään ja ojennan lantiotani automaattisesti.

"Halusin vaan vähän kattoa sua", Juhani selittää pidellen pakaroitani erillään. Sitten tunnen hänen tuovan kalunsa ilman käsiä pilluni huulille, muuttavan kulmaa hieman ja painuvan sitten taas hitaasti sisääni pohjaa myöten.

Juhani ei kuitenkaan jatka liikettä heti, vaan pitelee pakaroitani edelleen erillään. Alan jo malttamattomana nytkyttää itseäni varovasti häntä vasten, kunnes Juhani irrottaa toisen kätensä pakaraltani ja laittaa peukalonsa kevyesti vasten kakkostani.

"Niin, ja kyllähän mulle tuli myös mieleen, että miten se menikään siinä sun tarinassa?" Juhani kysäisee ja silittää kakkostani hellästi pari kertaa peukalollaan.

Häkellyn. Haen sanoja, mutten löydä yhtäkään. Kevyt nolostuminenkin käväisee vatsanpohjassani, kun olen (tosin täysin omaa syytäni) jäänyt kiinni fantasiastani. Tai, toisaalta: fantasiastani, joka nyt olisi näin lähellä toteutua. Juhani varmaan lukee hämmennykseni kasvoiltani: minä en häntä asennostani näe, mutta hän näkee sivuprofiilini.

"Ei ole hätää, eikä tartte hävetä", kuulen Juhanin sanovan rauhallisesti, samalla kun hän jatkaa silitysliikettä peukalollaan. "Rentoudu vaan ja nauti." Samalla Juhani alkaa, samoin kuin alussa, nytkyttää kaluaan hiljaa pilluni pohjukkaa vasten, ja huomaan rentoutuvani. Hänen pelkkä sormensa samalla kakkostani vasten tuntuu miellyttävältä, mukavalta: siltä, kuin jotain kauan puuttunutta olisi laitettu paikoilleen.

Juhanin peukalo silittelee minua kevyesti hetken verran. Sitten tunnen toisen käden katoavan lantioltani ja Juhanin poimivan jotain vasemmalta puoleltani, samalla kun hän edelleen nytkyttää itseään minua vasten. Kuulostelen, mitä tapahtuu: kuulen lasipurkin metallikannen avautuvan, ja lasipurkin laskettavan pöydälle. Seuraavana tunnen Juhanin peukalon palaavan kakkoselleni, tällä kertaa liukkaan tuntuisena. Samalla haistan ilmassa kookoksen.

"Mutta me tehdään tää paremmin kuin sun tarinassa", Juhani toteaa ja levittää kookosöljyä peukalollaan kakkoselleni ja sen ympärille.

Juhanin liukas sormi tuntuu kiihottavammalta kuin olisin osannut arvatakaan. Hän silittelee minua ensin kevyemmin ja sitten vähän painokkaammin. Samalla hän alkaa kasvattaa lantionsa liikettä. Juhanin peukalo silittelee ja hieroo reikäni reunoja ja vie varovasti vähän öljyä sisäpuolellekin. Kun Juhani huomaa, että alan rentoutua, hänen peukalonsa painuu varovasti ulomman osan sisäpuolelle ja alkaa hieroa reunoja sieltä käsin. Minusta tuntuu kuin sisälläni vapisisi, niin hyvältä Juhanin kosketus tuntuu.

Nyt Juhani painaa minua taas jo puolen kyrvän mitalla: puoliksi ulos ja pohjaa myöten sisään. Hänen peukalonsa luistelee sujuvasti reikäni ulommalla osalla sisään ja ulos, joka reunaa vuoron perään hieroen. Sisempää tunnen olevani aluksi tiukka, mutta nopeasti Juhanin joka kohtaan osuva sormi saa minut haluamaan rentoutua sieltäkin. Juhani tuntuu huomaavan halukkuuteni, ja hänen peukalonsa siirtyy painelemaan minua varovasti sisempää. Yritän parhaani mukaan pitää kaikki paikkani aivan rentoina, sillä en malta odottaa, että saisin myös Juhanin sormen sisääni.

Juhani painelee peukaloaan suljettua reikääni vasten muutamia kertoja, ensin kevyemmin ja sitten painokkaammin. Sitten peukalon liike muuttuu tasaiseksi paineeksi: Juhani painaa peukaloaan tasaisesti minua vasten, pikkuhiljaa kovempaa, muutamien sekuntien ajan, kunnes tunnen, että alan antaa periksi hänen sormensa alla. Hänen sormensa alkaa liukua hiljaa sisääni, sulkijalihakseni ohi, ja seuraavaksi ymmärrän hänen peukalonsa pään olevan sisälläni.

Juhani pysäyttää peukalonsa liikkeen, mutta jatkaa naimista. Huomaan hengittäväni hyvin pinnallisesti ja olevani ihan lähellä orgasmia. En ehdi sanoa mitään, ennen kuin Juhani alkaa naida pilluani yhtäkkiä koko kyrvän mitalla, ja painaa peukaloansa varovasti yhä syvemmälle kakkoseeni. Samalla hetkellä tiedän, että nyt mennään laidan yli - en tiedä, mikä kaikista ihanista tuntemuksista sen aiheuttaa: onko se hänen ihana kyrpänsä, joka työstää pilluani; hänen peukalonsa, joka uppoaa hiljalleen perseeseeni; vai hänen kiveksensä, jotka osuvat nyt suoraan klitorikseeni. Tajuan myös, että tämä sama jännite on kasvanut ja kasvanut jo jostain Juhanin työhuoneelta asti, ja siksi se lähtee paljon tavanomaista syvemmältä - juuristani asti, jos minulla sellaiset jossain on. Orgasmin paine lähestyy ja kasvaa kuin valtava aalto, tunnen koko lantioni seudun vatsa- ja selkälihaksia myöten jännittyvän, kunnes kaikki se kerääntyy pilluuni ja alan laueta sykkien. Sykähdykset ovat niin voimakkaita ja nautinnollisia, että vasta kolmannen kohdalla saan henkeni auki ja suustani pääsee voihkaisu ja alan hengittää raskaasti.

Lähestyvä orgasmini veti minut niin täysin mukaansa, että nyt vasta huomaan, että Juhanikin on ottanut loppukirin: hän on kiihdyttänyt tahtiaan nopeasti ja juuri, kun orgasmiltani huomaan ajatella häntäkin, hän saavuttaa huippunsa. Hän puskee kyrpänsä voimalla, painokkaasti, kiveksiä myöten sykkivän pilluni pohjaan asti, kerran, kaksi, kolme, ja kolmannen kerran jälkeen jännitys purkautuu.

"Aaaahh", Juhani hengähtää ääneen. Huomaan samalla, että hän puristaa minua lanteilta itseään vasten molemmin käsin: en muista, milloin hän on ottanut peukalonsa kakkoseltani. Tunnen sykkivässä pillussani lisäksi Juhanin sykkivän kyrvän, kun hän nautiskelee orgasminsa (tai orgasmiemme) jälkimainingeista yhä syvällä pillussani.

Kun oma orgasmini syke alkaa harveta, Juhani vetää itsensä varovasti ulos, kumia pidellen. Tunnen, miten koko alakertani on aivan märkä kosteudestani, kun Juhani vetäytyy pillustani. Alkaessaan ottaa kumia pois päältään hän painaa toisen reitensä minun takareittäni vasten, mikä tuntuu yllättävän mukavalta: ikään kuin hän ei haluaisi päättää ihokosketustamme vielä, vaan koskettaa minua edelleen edes jollain kehonosalla.

Kuulen, kun Juhani vetää kumin suulle solmun ja sitten heittää kumin roskikseen. Niin tehdessään hän laskee samalla kätensä alaselkäni päälle.

"Mitä aattelet, mentäskö saman tien saunaan... sulattelemaan tätä?" Juhani kysyy ja kuulen hänen äänessään yhä hengästystä ja vähitellen heräilevää hymyä.

Oi, saunaan, Juhanin kanssa! Kasvoilleni syttyy hymy tahtomattani ja nyökkään. "Joo, mennään vaan", vastaan voipuneesti.

Alan kömpiä ylös keittiön tasolta, Juhani ottaa minusta kiinni selkäpuolelta heti kun pääsen ylös. Oloni on vähän hutera orgasmin jäljiltä. Juhani tuntuu huomaavan sen. Haen automaattisesti katseellani hänen katsettaan, hän vastaa siihen vasemman olkani takaviistosta. Yllätyn hieman näkemästäni: Juhanin kasvot tuntuvat muuttuneen jollain pienellä tavalla, jota en osaa nimetä. Hän näyttää virkeältä ja levänneeltä, terveeltä ja hyvinvoivalta - ei sillä, etteikö hän aiemminkin olisi näyttänyt hyvältä. Muutos on pieni mutta selkeä. Hänen silmiinsä on tullut jotain sellaista raukeutta ja tyytyväisyyttä, mitä en ollut nähnyt aikaisemmin. Samalla ymmärrän, että myös omilta kasvoiltani näkyy varmasti se, miten hyvältä minusta tuntuu juuri nyt.

Katseemme kohtaavat vain hetkeksi, minkä jälkeen katson alas itseeni ja meihin. Minulla on vielä housuni jalassa, käärittynä reisille, ja paitani päällä. Juhanin housut ovat myös polvissa, ja avattu kauluspaita on yhä hänen päällänsä.

"Jätetään nää vaan tähän", Juhani toteaa, ja alamme riisua. Minä riisun farkkuni ja alushousuni kerralla, sukat lähtevät samalla. Avaan neuletakkini napit ja pudotan sen lattialle, tartun paitani helmaan ja vedän sen pääni yli. Huomaan samalla vilkaista Juhaniin, hän on ottanut myös kaikki housunsa pois ja hän ottaa juuri kauluspaitaa päältään. Unohdun pariksi sekunniksi katselemaan hänen ylävartaloaan: Juhani on hiukan jäntevämpi kuin vaatteet päällä osasin arvata; hänellä ei ole juurikaan karvoitusta; hänen sixpackinsa erottuu selvästi. Huomaan huokaavani hiljaa, niin hyvältä hän näyttää. Samalla jään kiinni tuijottamisestani, Juhani vilkaisee minua ja katseemme kohtaavat, hän hymähtää.

"Mitä?" hän kysyy.
"Ei mitään. Sä näytät vaan tosi hyvältä. Oot kuuma", totean.

Juhani vilkaisee puolestaan minun vartaloani. "No kuumalta näytät sinäkin", hän toteaa, ja samalla huomaan, että minulla on vielä mustat rintsikkani päälläni. Kurkotan taakseni avaamaan hakaset, ja otan rintsikat päältäni sen kummemmitta eleittä.

Juhani katselee paljastustani odottavasti. Kun rintani paljastuvat, hänen hymynsä levenee hitusen. Hän jää katselemaan minua hetkeksi. Sitten hän katsoo minua silmiin.

"Joo. Mennäänkö saunaan?" hän kysyy.
"Joo, mennään vaan", vastaan.

Juhani kävelee edeltä eteiseen ja sieltä kylpyhuoneeseen. Hän avaa jonkin korkean kaapin oven ja vilkaisee minuun.

"Mene vain edeltä suihkuun, mä etin sulle pyyhkeen", hän toteaa.

Astelen suihkuun mitään sanomatta ja astun nopeasti lämpenevän veden alle. Lämmin vesi tuntuu ihollani ihanalta, rentouttavalta. Kuulen saunan oven aukeavan, ymmärrän Juhanin vievän varmaankin laudeliinan saunaan. Sitten hän tulee saunasta pois.

"Oisitko halunnu ottaa saunaoluen?" Juhani kysyy minulta.
"Joo, voisin ottaa itse asiassa", vastaan. Juhani lähtee vielä kylpyhuoneesta, samalla kun minä alan saippuoida itseäni Juhanin suihkusaippualla. Pesen samalla aineella meikkini pois.

Ehdin huuhdella itseni, kun Juhani palaa. Hän laskee käsienpesualtaan viereen yhden lagerin ja yhden ipan. Laitan suihkun kiinni ja kurkotan ottamaan lagerin Juhanin vierestä, minkä jälkeen astun saunaan ja kiipeän lauteille.

Katselen lauteilla istuessani Juhania suihkussa saunan lasioven läpi. Juhani näyttää kyllä ihan törkeän hyvältä, myös ihan objektiivisesti tarkasteltuna. Onhan hän minua vanhempi, mutta ulkomuodoltansa hän pärjäisi varsin suvereenisti nuorempiakin vastaan. Hymyilen itsekseni ja nautin näkemästäni, ja siitä, että saan olla tässä katselemassa häntä.

Juhani katsoo minua heti kun tulee saunaan, hymyilemme heti pienesti. Juhani kiipeää lauteille ja istuu viereeni, ei ihan minuun kiinni mutta kosketusetäisyydelle.

"Saako laittaa löylyä?" hän kysyy.
"Saa toki, halusin vaan odottaa sua", vastaan. Juhani heittää kiukaalle kolme kauhallista vettä, juuri sopivasti, että lämmön aiheuttamat kylmät väreet kulkevat ihollani. Huokaisen pitkään, Juhani nostaa jalkansa jalkatelineelle ja avaa juomansa. Minä muistan oman juomani ja avaan sen, otan ensimmäisen hörpyn.

"Ootko ikinä maistanu tällasta ipaa?" Juhani kysyy ja näyttää juomaansa.
"En oo, mä en oo oikein ipojen ystävä", totean Juhanille. "Ne on vähän liian kitkeriä mun makuun."
"Okei, no oisitko halunnu maistaa tätä kuitenkin?" Juhani kysyy.
"No joo, voin mä maistaa", vastaan. Juhani antaa tölkin minulle ja kohotan sen huulilleni. Samalla hetkellä ymmärrän, että hörppään juuri nyt samasta kohdasta, kuin Juhani juuri äsken, ja huulilleni syttyy pieni hymy.

Ipa on kitkerää, mutta ei niin pahaa kuin odotin. Maistelen jälkimakua hetken. "Joo, tää oli itse asiassa ipaksi ihan hyvää", vastaan Juhanille ja annan tölkin takaisin.
"Joo, mä tykkään tästä kans, tää on mun lemppari", Juhani toteaa ja ottaa huikan tölkistä, jolla huuleni juuri olivat. Minua hymyilyttää taas, ja veikkaan, että Juhani ajattelee ehkä samaa.

Juhani katselee hetken kiuasta. "Joo. No, oliko nuo kyydit, mitkä mä sulle tarjosin, mistään kotosin?" Juhani kysäisee ja vilkaisee minuun lauseen lopulla, pieni vino hymy suupielillään.

Naurahdan. "No joo, kyllä oli", totean painokkaasti, jaksamatta keksiä mitään nokkelaa. "Tuntu kyllä ihan... En oo varmaan ikinä saanu noin hyvää kyytiä", jatkan totuudenmukaisesti.

Huomaan Juhanin kulmakarvojen kohoavan. "Ai? Ihan niin hyvältäkö se tuntu?" Juhani katselee minua, ymmärrän hänen olevan aidosti yllättynyt. Naurahdan taas.

"No joo-o, kyllä tuntu", vastaan ja vastaan hänen katseeseensa. "Justhan mä kerroin sulle autossa, että en mä oo kenellekään kertonu vaikka mun toiveista seksiin nähden."

"No joo", Juhani toteaa. "Aattelin vaan silti, että oisit sä hyviä kyytejä saanut silti aiemminkin", hän jatkaa.

"No oon mä hyvää saanu, mutta en näin hyvää. Sä tunnuit jotenkin sopivan minuun niin hyvin..." alan selittää ja hymy leviää korviini asti.

"Ai jaa?" Juhani kysyy ja hymyilee hänkin leveästi.

"Joo. Sä vaan osuit jotenki kaikkiin paikkoihin yhtä aikaa", jatkan ja huomaan hiukan lisää lämpöä poskillani. Vilkaisen poispäin Juhanista, näemmä jonnekin seinän ja katon rajaan. "Eikö se sinusta sitten tuntunu... tai miltä se susta tuntu?" heitän kuuman perunan hänelle.

Juhani naurahtaa. "No hyvältähän se tuntu. Kysytkin vielä", hän toteaa ja vilkaisee minua hymyillen vinosti. "Sä näytät upealta takaapäin. Tai no mistä päin vaan. Ja kyllä se hyvältä tuntu", Juhani jatkaa ja katselee kiuasta. Hän heittää lisää löylyä kiukaalle, otamme löylyt vastaan hiljaa. Otamme molemmat huikan oluistamme. Juhani rikkoo hiljaisuuden ensin.

"Joo. Nyt olen sitten nussinu ohjattavaani", Juhani toteaa ja alkaa hymyillä jännittyneesti lauseen loppua kohden.

Minä purskahdan nauruun ja se tarttuu heti Juhaniinkin.

"No joo", vastaan Juhanille nauruni seasta. "Ja mä olen...", alan jatkaa, mutta Juhani täydentää lauseeni.

"Ja sä olet nussinu sun ohjaajan kanssa", Juhani jatkaa.

"Ja ottanu poskeen sen autossa", täydennän.

"Niin, ja ottanu poskeen sen autossa", Juhani toteaa ja naurumme hiipuu leveiksi hymyiksi. "Aikamoista. Enpä olis osannu arvata", Juhani jatkaa.

"Ai että mä tekisin silleen?" kysyn.

"Ei, vaan että päätysin tällaseen tilanteeseen opiskelijan kanssa", Juhani tarkentaa. "On kai sitä joskus fantasioinut, jotain, mutta en mä oikeasti ole mitään tällasta osannut ajatellakaan."

"Heh, no joo", totean vastaukseksi. "Oon kai minäkin jotain fantasioinut, mutta en kyllä uskaltanut toivoakaan, että ne toteutuis tälleen."

"Ai, ootko sä paljonkin fantasioinut opettajista?" Juhani kysäisee minuun vilkaisten, ja näen pienen kiusoittelun hänen ilmeessään. Ja ehkä aidon uteliaisuuden?

"Tai no siis, en. En muista opettajista", tarkennan.

"Ai kuin minusta?" Juhani kysyy edelleen.

"Niin. Sinusta vain", vastaan ja tunnen taas lämpöä poskillani. En osaa jatkaa lausettani mitenkään.

Istumme hetken hiljaa. Juhani heittää taas löylyä. Hiljaisuus jatkuu. Huomaan miettiväni tätä kaikkea: kulunutta päivää, hetkeämme autossa yliopiston parkkipaikalla, seksikokemusta Juhanin keittiössä. Sitä, että istun nyt hänen saunassaan. Mihin tämä kaikki vie? Tänä iltana? …
...vain tänä iltana?

"Kuule, minusta olis kyllä mukava kokeilla vielä paria juttua", Juhani rikkoo hiljaisuuden.

Minä hymähdän, kiitollisena siitä, että Juhani rikkoi hiljaisuuden, ja samalla tietoisena siitä, että Juhanin ajatukset taisivat vaeltaa samoja uria omieni kanssa.

"No? Kerro pois", totean ja käännyn katsomaan häntä.

"No, tää ei nyt kyllä tuu mitenkään tosi... elegantisti, mutta... " Juhani katsoo ensin minuun, mutta kääntyy lauseen loppua kohden katsomaan hymyillen kiuasta. "...mun tekis mieli kokeilla suudella sua", hän toteaa kiukaalle.

Ymmärrän yhtäkkiä, että Juhania ujostuttaa, samalla, kun vatsani humahtaa täyteen perhosia. Tunnen hymyni leviävän korviini asti, mutten saa sanaa suustani. Juhani vilkaisee takaisin minuun, tarkistaakseen reaktioni, ja taitaa huomata sanattomuuteni. Haen ääntäni hetken hiljaa hymyillen.

"Siis, no...", totean ja vilkaisen kiuasta itsekin. "...kyllähän me voidaan suudella", vastaan lopulta.

Juhanin hymy levenee hiukan vastauksestani. Katseemme kohtaavat, ja jäämme molemmat katsomaan toisiamme silmiin hetkeksi, hymyillen hiukan epävarmasti. Huomaan katseeni ajautuvan hänen silmistään hänen hymyilevään suuhunsa, ja kun saan katseeni kiinni ohjaan sen takaisin hänen silmiinsä. Juhani avaa suutaan hymyillen vähän kuin olisi sanomassa jotain, mutta sulkee sen sitten. Sitten hän painaa hetkeksi katseensa alas ja näyttää nielaisevan.

"Joo. Tuu tänne", Juhani pyytää nopeasti tuoden kasvojaan lähemmäs ja nostaen kämmentänsä kohti poskeani, katsellen kuitenkin edelleen alaviistoon. Vilkaisen Juhania nopeasti ja ymmärrän häntä ujostuttavan. Painan kasvojani lähemmäs hänen kasvojaan, niin että huomaan tuntevani hänen hengityksensä kasvoillani. Pysähdyn vielä hetkeksi aivan hänen lähelleen, niin että nenämme melkein koskettavat, Juhanin kämmen melkein osuu poskeeni. Katseemme kohtaavat lyhyesti, hymyilen hänelle pienesti rohkaisevasti. Juhanin vastaa hymyyni pienesti, edelleen jännittyneesti. Sitten Juhanin kämmen laskeutuu poskelleni, ja hän tuo huulensa varovasti huulilleni.

Miten tuo ihan pienen pieni kosketus voikaan tuntua hyvältä! Juhanin lämpimät huulet huulillani tuntuvat helliltä ja pehmeiltä kuin voikukka. Hymyilisin leveästi kuin Naantalin aurinko, mutta huuleni ovat varatut, joten tunnen hymyni vajoavan kohti vatsaani ja räjäyttävän sen täyteen perhosia. Hengähdän ihan pienesti tuosta hyvän olon tunteesta, huuleni yhä hänen huulillaan, kuulen ja tunnen Juhanin reagoivan samoin ja huomaavan varmasti oman hengähdykseni. Hänen huulensa heräävät liikkeelle, ja ne sipaisevat huulilleni yhden... kaksi... kolme pientä suukkoa. Vastaan niihin samalla hellyydellä.

Tunnen Juhanin kasvojen loitontuvan omistani, huomaan sulkeneeni silmäni, joten avaan ne. Katseeni hakeutuu heti Juhanin silmiin, hän katselee silmiini ihan lähelläni, nenämme melkein koskettavat. Olen ihan pakahtua siitä ilosta, että olen näin lähellä häntä, että saan olla näin lähellä häntä, hänen alueensa sisäpuolella. Katsomme hetken toisiamme vakaasti silmiin, minkä minä katkaisen tuomalla kasvojani aavistuksen lähemmäs häntä, edelleen silmiin katsoen. Kuulen Juhanin hengähtävän tai hymähtävän tyytyväisenä, ja hän painaa huulensa takaisin huulilleni.

Nyt Juhani suukottaa minua hiukan isommin: tunnen kevyen kosteuden hänen huultensa raottuessa, kun hän antaa edelleen kevyitä suukkoja sekä ylä- että alahuulelleni. Minä vastaan niihin samalla tavoin, tunnustelen huulillani Juhanin huulia. Miten ne voivatkaan tuntua pehmeiltä ja helliltä! Huomaan oman käteni laskeutuvan Juhanin paljaalle reidelle, ja tunnen Juhanin hiukan yllättyvän siitä. Hän kääntää päätään hiukan käteni suuntaan, mutta jatkaakin sitten kuitenkin minun suutelemistani. Juhani tunnustelee kumpaakin huultani huulillaan ja minä tunnustelen häntä. Tunnen hänen ylähuulen parransänkensä ylähuultani vasten pienenä pistelynä.

Tällä kertaa vetäydymme suudelmasta yhtä aikaa. Silmiäni raottaessani huomaan myös Juhanin avaavan silmänsä. Huulemme leviävät hitaasti leveään hymyyn.

"Joo. Kiitos", Juhani toteaa ja kurkottaa antamaan vielä yhden painokkaan suukon otsalleni, pidellen samalla toisella kädellään niskaltani. Sitten hän sulkee minut halaukseen, minä painan pääni hänen solisluutaan vasten.

Istumme hetken halauksessa, kunnes Juhani höllentää otettaan ja nousemme molemmat istumaan suorassa. Juhani hymähtää.

"Olisiko meillä pikkuhiljaa jäähyn paikka?" Juhani kysyy minulta hymyillen varovasti.

Naurahdan pienesti. "Joo, käy mulle", vastaan.