Tämä on vanha tarina, joka on julkaistu aiemmin kahdella eri sivustolla. Olen hieman parannellut tarinaa, erityisesti kielellisesti. Muista arvioida novelli lopusta löytyvillä tähdillä. Vielä parempi, jos ehdit kirjoittamaan jonkun kommentin. Mukavia lukuhetkiä!

Heräsin aamulla ja huomasin olevani yksin. Huone numero 68:n kaksoisvuoteen vasen puolisko näytti myllättyine lakanoineen masentavalta. Kosketin kädelläni paikkaa, joka tuntui vielä lämpimältä. Sitten kuulin kolinaa kylpyhuoneesta; hän ei ollutkaan lähtenyt. Nousin ylös ja hiivin kohti kylpyhuonetta. Varovasti avasin oven ja eteeni avautui uskomaton näky: salaperäinen kaunottareni peilaili itseään alastomana, pelkkä pyyheturbaani päässään. Sorja vartalo hehkui, ja suihkunjälkeinen kosteus täytti huoneen. Kiimani heräsi välittömästi nähdessäni tämän näyn, vaikka vasta yksi yö erotti meidät edellisestä kerrasta.

Huomattuaan minut nainen hymyili minulle lämpimästi. Hän ei peitellyt vartaloaan vaan antoi katseeni vaeltaa sillä vapaasti. Hitaasti siirryin hänen taakseen ja halasin häntä takaapäin. Asetin käteni hänen vatsalleen ja silitin sitä hellästi. Miehuuteni seisoi boksereissani jo puolitangossa ja painui vasten hänen paljasta pyllyään, mikä ei varmasti jäänyt tuttavaltani huomaamatta. Hellyyteeni nainen vastasi painamalla kämmenensä vatsallaan lepäävien käsieni päälle. Nuuhkin hänen niskaansa, joka tuoksui huumaavalta.

Hyväilin hänen sileää vatsaansa ja painoin huuleni vasten hänen olkaansa. Hän ei sanonut sanaakaan, mutta sisimmässäni tunsin, että hän halusi samaa kuin minäkin. Hitaasti tuttavani ohjasi käteni lantiolleen ja taivutti päätään sivulle. Suutelin hänen niskaansa, kaulaansa ja olkapäitä hieroen itseäni samalla häntä vasten.

Tunsin kovettuvani nopeasti. Yritin alkaa hyväillä naisen koko vartaloa, mutta päättäväisesti hän pysäytti minut, pakotti minut patoamaan kiimani vielä hetkeksi. Nainen otti minua kädestä ja veti minut pois kylpyhuoneesta. Huoneen puolella hän istuutui sängyn reunalle ja purki turbaanin päästään. Pyyhekuivat hiukset valahtivat naisen olkapäille. Sitten nainen asettui makuulleen ja kehotti minua tulemaan lähelle.

Minua ei tarvinnut kahdesti käskeä, vaan kumarruin suoraan alastomana sängyllä makaavan naisen puoleen. Käteni tavoittivat hänen lantionsa ja jatkoin kylpyhuoneessa aloittamaani suutelua. Samalla ohjasin hänen kätensä miehuudelleni ja annoin hänen tuntea, kuinka kovaksi hän oli jo saanut minut. Naurahdellen ja tyytyväisyydestä ynähdellen hän nautti suukottelustani. Hitaasti siirsin käteni hänen paljaille rinnoilleen, ja tällä kertaa hän ei estänyt minua. Hyväilin pehmeitä rauhasia ja painoin hänet yhä lähemmäs itseäni. Kaunotar käänsi päätään ja suumme kohtasivat ensimmäistä kertaa. Kuulin kuinka hänen hengityksensä oli käynyt aavistuksen nopeammaksi, käheämmäksi.

Hellästi nainen ohjasi minut päältään vierelleen ja tarttui kädestäni ohjaten sen suoraan paisuneelle klitorikselleen. Nainen painoi etusormeni vasten häpykieltään ja aloitti ensin hitaan, alhaalta ylös suuntautuvan liikkeen. Samalla hän puristi kättäni ja painoi sitä voimakkaammin vasten klitoristaan. Kiersin vapaana olevan käteni hänen niskansa takaa hänen ympärilleen ja aloin puristella pehmeää rintaa. Tunsin, kuinka hän alkoi hengittää kiivaammin. Lopulta nainen antoi nautinnon viedä ja päästi irti kädestäni. Etusormeni liukui alas kokeilemaan, kuinka kosteaksi hän oli käynyt. Sormeni upposi liukkaaseen vittuun kuin itsestään.

Revin bokserit jalastani ja vapautin sykkivän kyrpäni. Siirryin uudelleen vieressäni olevan naisen päälle ja asetin munani pillunsuulle. Hitaasti työnnyin hänen sisäänsä, kunnes tunsin hänen hennon karvoituksensa vasten omaani. Nainen otti minut sisäänsä silmät suljettuina nauttien sisäänsä työntyvästä elimestä. Aloin päättäväisesti liikkua hänen sisässään ja innostuin, kun tunsin hänen vastaavan vähintään yhtä innokkaasti liikkeeseeni.

Vaistomaisesti liikkeeni hänen sisässään nopeutui ja lantiomme painuivat toisiaan vastaan. Nainen kiersi kätensä selkäni taakse ja lukitsi jalkansa alaselkäni tienoille. Nainen veti minua yhä voimakkaammin itseään vasten huokaillen ja inisten, pyytäen minua nussimaan häntä entistä kovempaa. Jokin minussa käski hidastamaan, nauttimaan hieman pidempään, mutta en pystynyt lopettamaan liikettäni. Työnsin kyrpääni litisevään vittuun yhä nopeammin seuraten samalla alleni painautuneen naisen kasvojen jokaista liikettä. Huohotin ja huomasin olevani aivan lähellä viimeistä rajaa.

”En kestä enää, tunnut… niin hyvältä”, puuskahdin.

”Ei se mitään, anna tulla vain sisään, haluan sen kaiken… taas”, nainen virkkoi takaisin.

Kiihdytin tahtini niin kovaksi kuin vain pystyin. Läiske ja huohotus täytti huoneen, kun munani upposi liukkaaseen pilluun yhä nopeammin ja nopeammin, kunnes en enää kestänyt vaan aloin laueta hänen sisäänsä. Tunsin, kuinka kyrpäni pumppasi spermaa sykäyksittäin hänen sisäänsä. Tyytyväisenä urahdellen laskin koko lastin syvälle naisen pilluun.

Orgasmini laannuttua seisoimme pitkään toisissamme kiinni. Kumpikin meistä tasasi hetken hengitystään ja nautti vielä hetken toisen kehon lämmöstä. Lopulta vetäydyin hänestä ja kullini mukana pillusta valahti valkoiselle lakanalle annos spermaa.

”Tulipa sitä paljon”, nainen hymyili minulle. Sitten hän viittoi minut takaisin vierelleen. Asetuin hänen viereensä ja nukahdin siihen.

***

”Minun täytyy näyttää sinulle tänään jotain.”

Makoilimme edelleen alastomina sängyllä, johon olimme nukahtaneet rakastelun jälkeen.

”Mitä niin?”

”Näet sitten, se on joka tapauksessa varsin tärkeää. Ja vaarallista.”

”Kertoisitko minulle nimesi ennen sitä?

”Voit kutsua minua toistaiseksi E:ksi.”

”E niin kuin?”

”Pelkkä E riittää.”

Lopetin asian kaivelun, E kertoisi varmaan koko nimensä jossain vaiheessa, jos siltä tuntuisi. Lopulta nousimme ylös ja menimme yhdessä suihkuun. Puolta tuntia myöhemmin olimme valmiita lähtemään. Ilma ulkona oli painostava, ja kaupunki hengitti vaivalloisesti. Muutamia ihmisiä kulki siellä täällä. E johdatti minut hotellin taakse vievälle kapealle kujalle. Minulla ei ollut aavistustakaan mihin olimme menossa, kun puikkelehdimme sattumanvaraiselta tuntuvaa reittiä pitkin eteenpäin.

Lopulta tulimme ovelle, joka näytti siltä, kuin se olisi aina lukossa. Kumppanini kaivoi taskustaan avaimen ja avasi raskaalta tuntuvan oven. Eteemme avautui ahdas käytävä, ja olin kuulevani kumisevaa ääntä jostain kauempaa. Porraskäytävän harmaaseen betoniin oli isketty tasaisin välein hehkulamppuja, mutta ne eivät paljoa valaisseet. E kuitenkin näytti tietävän, mihin oli menossa.

”Kuinka vanha tämä paikka oikein on?”

”Vanha.”

Jonkun aikaa käveltyämme käännyimme T-risteyksestä oikealle. Mitä syvemmälle etenimme, sitä viileämmältä ilma alkoi tuntua. Siitä päättelin, että ympärillämme täytyi olla vähintään joitakin metrejä maata. Kuljimme peräkkäin kumppanini johdattaessa meitä eteenpäin. Se ei tietysti haitannut minua, sillä saatoin ihailla samalla hänen kiinteää peppuaan, joka keinui edessäni houkuttelevasti.

”Olemme perillä”, E sanoi, kun saavuimme ovelle. Tässä ovessa ei ollut koodia vaan oven editse kulki ohut salpa, joka oli sivusta lukittu ruostumattomalla riippulukolla. Tähänkin lukkoon E:llä oli sopiva avain ja pian hän taivutti salpaa oven editse, jotta saimme sen avatuksi ja astuttua sisään.

Huoneessa oli hetken pilkkopimeää, mutta lopulta E napsautti valot päälle. Huone jäi kuitenkin pitkälti hämäräksi, mutta silmäni tottuivat siihen nopeasti. Olimme jonkinlaisessa avoimessa tilassa, jonka takimmaisella seinällä oli iso valkokangas. Kankaan edessä oli erilaisia tuoliryhmiä. Tajusin, että tila oli tai sen oli täytynyt olla joskus elokuvateatteri. Katossa roikkui vanhan näköinen videotykki.

Katsellessani ympärilleni E oli kävellyt sivussa olevan näyttöpäätteen luokse ja näpytteli sitä tottuneen näköisenä. Sitten hän kääntyi minua päin.

”Tiedätkö, mitä sinun kaltaisillesi tapahtuu, jos hallitus saa sinut kiinni?”

”En tiedä, en ole koskaan saanut tilaisuutta kysyä”.

Kumppanini hymähti sarkasmilleni ja vastasi sitten: ”Istupa alas, niin sekin selviää.”

Etsin itselleni sopivan istumapaikan, minkä jälkeen E paineli vielä joitakin nappeja, jolloin huone alkoi pimentyä. E istui viereeni.

“Kuinka juuri sinä voit auttaa voittamaan ihmiskuntaa uhkaavan vaaran?” sanoi valkokankaalle ilmestynyt, rauhallisen oloinen mies. Kyseessä oli vanha mainospätkä, joita olin nähnyt joskus esitettävän teattereissa ennen elokuvaa. Se oli ajalta, jolloin virus oli jo tunnistettu ja sen vaikutukset olivat levinneet kaikkialle maailmaan.

Pätkässä ihmisiä kehotettiin ilmoittautumaan viranomaisille tai antamaan ilmi sellainen henkilö, joka oli syystä tai toisesta immuuni virukselle. Toisin sanoen sellainen, jonka kanki nousi edelleen vanhaan malliin. Tässä vaiheessa kuvaan ilmestyi toinen mieshenkilö, joka marssii lääkärin vastaanotolle. Siellä naispuolinen lääkäri tutkii häntä päästä varpaisiin. Lääkäri kertoo ”potilaalle” yksityiskohtia viruksesta, osallistumisen tärkeydestä ja kaikesta sen sellaisesta. Hetken kuluttua mies allekirjoittaa hänen eteensä käännetyn paperin, kirjoittaa siihen nimensä ja puristaa hymyillen lääkärin kättä – kunnon kansalainen oli täyttänyt velvollisuutensa.

Sen jälkeen seuraa leikkaus, jonka jälkeen näemme miehen astumassa rauhallisuutta henkivään rakennukseen. Siellä hänen ainoa tehtävänsä on auttaa ihmiskuntaa selviämään. Miehellä on ympärillään jatkuvasti hoitajia, ja hänen tehtävänsä on yksinkertaisesti saattaa niin monta naista raskaaksi kuin mahdollista. Ei siis ihme, että miehen kasvoilla karehtii hymy, kun hän istuskelee huoneistonsa patiolla katsellen auringonlaskua kaksi isotissistä naista vierellään.

Pätkä loppui, ja pimeys valtasi jälleen huoneen. E nousi ylös tuolista ja kävi laittamassa valot takaisin päälle.

”Olin nähnyt tämän aikaisemminkin”, totesin, kun E palasi viereeni.

”Niin arvelinkin, mutta et kuitenkaan koskaan mennyt niin sanotusti ansaan?”

”En. Ajattelin, että jos jokin on liian hyvää ollakseen totta, se ei yleensä ole totta.”

”Ei ollenkaan huono periaate.”

”Miten heille oikeasti kävi?”

”Huonosti, paljon huonommin kuin osaat kuvitellakaan. Itse asiassa sinä olet harvinaisuus, koska olet pystynyt elämään ’kykysi’ kanssa piilossa näinkin pitkään.”

”Tule, haluan, että tapaat erään henkilön”, E sanoi hetken hiljaisuuden jälkeen.

Nousimme ylös ja palasimme takaisin ulos samoja jälkiä kuin olimme tulleetkin.

***

Ulkona kaupunki näytti hengittävän entistä raskaammin. Tummat pilvet olivat peittäneet taivaan ja oli alkanut sataa. Seurasin E:tä jälleen loputtomalta tuntuvaan kujien sokkeloon. Kaikki tämä salaperäisyys alkoi hiljalleen ärsyttää minua. Mihin olimme menossa, ja mitä meidän oli tarkoitus tehdä – ja miksi?

”Olemme perillä”, E totesi, kun olin jo avaamassa suutani.

Seisoimme kahden rakennuksen välissä kulkevalla kujalla, jonka sivuun oli pultattu ohuet metallitikkaat. E nappasi tikkaista kiinni heilauttaen itsensä ylös. Sen jälkeen hän alkoi määrätietoisesti kiivetä ylös. Huokaisten lähdin seuraamaan häntä. Ylös kavutessani pidin kiinni tikkaista vilkaisten välillä ylöspäin, missä E:n jäntevä peppu heilui sopivalla etäisyydellä. Mietin, millaista olisi painaa kasvot tuohon pehmeään lihaan ja nuolla kielellä kosteutta valuvaa pillua. Ennen kuin ehdin ajatuksissani pidemmälle, E heitti itsensä tikkaiden yläpäässä katolle. Kiipesin viimeiset askelmat ja hyppäsin katolle hänen perässään.

Katto oli tasainen, ja sitä ympäröi noin puolentoista metrin korkuinen tiilireunus. Kävelin E:n perässä kohti päädyssä sijaitsevaa suorakulmion muotoista rakennelmaa, jossa oli paksun näköinen ovi. Sitä pitkin pääsi todennäköisesti laskeutumaan talon ullakkokerrokseen ja sieltä taas asuntoihin. Mietin hiljaa mielessäni, että miksi ihmeessä emme olleet voineet käyttää pääovea.

”Mitä tekemistä sinulla ja Remillä on keskenänne?” kysyin, kun aloimme laskeutua oven takana olevia portaita alaspäin.

E pysäytti askeleensa ja näytti hetken miettivän jotain. Sitten hän jatkoi kulkuaan: ”Hän on vanha… tuttu.”

”Tuttava, jolta taisit kavaltaa muutaman kassillisen rahaa.”

”Ehkä niin, mutta en usko, että meidän tarvitsee olla huolissaan hänestä. Hänellä on edelleen kasapäin rahaa.”

Ennen kuin ehdin jatkaa, E avasi jälleen yhden eteemme avautuneen oven, joka vei selvästi asuntojen täyttämäään käytävään. E marssi käytävän päässä olevalle ovelle ja koputti siihen. Hetken kuluttua ovi raottui turvalukon ketjun verran. Sitten ovi sulkeutui, kuului rapinaa, ja lopulta ovi avautui kokonaan. Oven avannut nainen marssi sisään, ja me hänen perässään. Suljin oven huolellisesti perässäni.

Eteinen oli yksi pitkä kapea käytävä, jonka molemmin puolin avautui kaksi oviaukkoa. Toinen näytti vievän pieneen keittiöön. Toinen taas jonkinlaiseen olohuoneen tapaiseen. Vasta olohuoneessa E halasi toista naista ja esitteli tämän minulle. Naisella oli ruskea iho ja tummat, puolipitkät hiukset.

”Tässä on K”, hän sanoi.

Mieleni teki pyöritellä silmiäni kaikelle tälle salaperäisyydelle ja yhden kirjaimen mittaisille nimille, mutta pidin naamani peruslukemilla ja tervehdin naista nyökkäämällä.

”K oli yksi niistä, jotka palvelivat sinunkaltaisiasi, jotka päättivät allekirjoittaa hallinnon tarjoaman sopimuksen”, E aloitti.

”Palkka oli hyvä, ja periaatteessa ainoa asia, mitä sinun oli tehtävä, oli tyydyttää miehiä”, K jatkoi. ”Tai niin meidän annettiin ymmärtää. Naisten pääasiallinen tavoite oli tulla raskaaksi, ja miesten hedelmöittää niin monta naista kuin suinkin oli mahdollista. Lapset olivat hallinnon omaisuutta, ja heidät annettaisiin adoptioon heti synnyttyään jollekin rikkaalle perheelle, joka ei pystynyt itse lasta hankkimaan.”

K:n mukaan miehet saivat periaatteessa vapaat kädet naisten suhteen, ja jälkimmäisten ainoa vaihtoehto oli alistua siihen. Ongelmaksi muodostui se, ettei kyvykkäille ja halukkaille miehille ollut tehty minkäänlaisia psykologia testejä. Osa heistä oli aivan tolkuttomia sadisteja, jotka nauttivat naisten satuttamisesta. Hommaa valvottiin, mutta miesten tekosiin ei juurikaan puututtu, sillä sopivia kandidaatteja oli niin vähän.

Ainoa tapa selvitä oli tulla raskaaksi. Kesti kuitenkin aikansa ennen kuin tajuttiin, että virus vaikutti myös naisiin tehden osan heistä hedelmättömiksi. Niinpä monesta naisesta tuli käytännössä miesten seksiorjia, sillä kerran kirjoitettua sopimusta ei voinut perua.

”Minä näin sellaisia asioita, joita en viitsi tässä toistaa. Kun lopulta vapauduin, en ole voinut sietää miestä lähelläni. Onneksi naisilta saa saman ja joskus vielä enemmänkin”, K lopetti ja loi merkitsevän katseen E:hen, joka hymyili huomiolle.

Ajatus näistä kahdesta naisesta harrastamassa seksiä vihlaisi, vaikka ei kai minulla ollut mitään erityistä omitusoikeutta E:hen.

”Miten tämä kaikki liittyy minuun?” kysyin lopulta.

”Vapaaehtoisuudesta siirryttiin asteittain pakkoon. Kun hallitus ei saanut haluamaansa hyvällä, se päätti ottaa sen väkisin. Hallituksen lisäksi käytännössä kaikki tämän kaupungin rikollissyndikaatit ovat sinusta kiinnostuneita. Sinulla on käynyt jättimäinen tuuri, kun et ole jäänyt kiinni.”

”Mutta miksi minä?”

”Haluan tuhota tämän läpimädän järjestelmän ja vapauttaa kaikki siihen tavalla tai toisella kytkeytyneet ihmiset.”

Naurahdin.

”Yksin hallitusta ja kaikkia kaupungin rikollissyndikaatteja vastaan. Sinun täytyy olla sekaisin päästäsi.”

E:n ilme ei kuitenkaan värähtänytkään. Tajusin hänen olevan tosissaan.

”Mikä sinun, tai siis teidän kahden suunnitelma oikein on?”

Ennen kuin E ehti avata suutaan, kuulin kuinka huoneiston ovi rysähti ja sisään ryntäsi joukko mustiin pukeutuneita miehiä aseet kourassa. Refleksinomaisesti nostin käteni ilmaan, kun huomasin minua osoitettavan aseella. E ja K mulkoilivat miehiä hetken, mutta eivät panneet vastaan. Miehet käskivät meitä laskeutumaan polvillemme, minkä jälkeen he kiersivät taaksemme ja sitoivat meidän kaikkien kolmen kädet nippusiteillä.

Kun meidät oli paketoitu, olohuoneeseen astui siististi pukeutunut vaaleaihoinen mies. Mies virnisti nähdessään E:n.

”Täällähän on vanhoja tuttuja.”

”Theo”, E totesi yhteen puristettujen hampaiden välistä.

”Olisi kauhean kiva istuutua ja vaihtaa kuulumisia, mutta valitettavasti siihen ei nyt ole aikaa. Mennään.”

Päähämme painettiin mustat huput, ja meidät retuutettiin ylös. En nähnyt, mitä muille tapahtui, mutta oletin, että meitä oltiin viemässä samaan paikkaan. Lopulta minut tyrkättiin jonkinlaiseen koppiin, jonka tajusin olevan auton tavaratila siinä vaiheessa, kun moottori hyrähti käyntiin.

***

Matka kesti joitakin kymmeniä minuutteja. Auto selvästi mutkitteli, ja puolivälissä matkaa meidät siirrettiin toiseen autoon. Sitten auto pysähtyi. Kuulin sivuoven avautuvan ja voimakkaiden käsien tarttuvan minuun. Minua tuupittiin kovakouraisesti eteenpäin, kunnes tulimme jonkinlaiseen rakennukseen. Siellä huppuni poistettiin. Olimme hallimaisessa tilassa, E ja K olivat myös paikalla.

Kävelimme autiolta tuntuvaa hallia pitkin kohti konttimaista rakennusta, jonka täytyi olla jonkinlainen toimisto. Ovelle päästyämme Theo koputti oveen ja astui ensimmäisenä sisään.

”Anteeksi, että häiritsen tähän aikaan, mutta sanoitte itse, että heidät pitää tuoda heti luoksesi, oli ajankohta mikä tahansa”.

En kuullut vastausta, mutta lopulta Theo nyökkäsi ja astui ulos. Sen jälkeen hän viittoi meidät sisään. Astuimme sisään, kädet edelleen sidottuina. Ovi sulkeutui takanamme. Oven sulkeutuessa tunsin, kuinka ulkopuolelta kuuluneet äänet vaimenivat kokonaan. Tajusin, että tilan täytyi olla jollain tapaa äänieristetty.

Huone näytti sisältä katsoen huomattavasti kodikkaammalta kuin ulkopuolelta. Lattiaa peittivät itämaiset matot, ja seinustalla oli sohvaryhmä. Seinillä oli abstraktia taidetta. Huoneen takaosassa leveäharteinen mies kääntyi meitä kohti. Hän oli pukeutunut tyylikkäästi suoriin housuihin ja kauluspaitaan. Olemus oli rento, sillä miehellä ei ollut kravattia ja valkoiset henkselit kulkivat suorina kummankin olan yli. Jokin hänessä sai ihoni kananlihalle. Tiesin, että tämä mies pystyi tappamaan kenet tahansa ilman tunnontuskia.

”Iltaa”, miehen ääni leikkasi hiljaisuutta. ”Minä olen Remi Bechard”. Sitten hän asteli E:n luokse ja kysyi tältä: ”Missä rahat ovat?”

E ei vastannut mitään.

”Vai niin”, Bechard totesi ja kääntyi sitten K:n puoleen.

”Sinullahan on kokemusta miesten palvelemisesta, katsotaan, osaatko vielä jotain.”

Mies tarttui K:ta käsipuolesta ja talutti hänet pöydän luokse. Jostain hihan kätköistä ilmestyi pieni veitsi, jolla mies leikkasi käsiä yhdessä pitelevän nippusiteen poikki. Sen jälkeen hän tyrkkäsi naisen vasten pöytää. K otti käsillään vastaan tarttuen pöydän laidoista samalla kun hänen takanaan oleva mies repi hänen housunsa nilkkoihin. Bechard kuljetti kättään K:n pyöreällä, pikkuhousujen peittämällä takamuksella. K yritti vastustella, mutta mies löi häntä avokämmenellä pakaralle. K vinkaisi, mutta mies läimäytti häntä uudestaan ja vielä kerran, kunnes hänen edessään olevat pakarat helottivat punaisena.

Häpeissään K odotti, mitä tuleman piti. Mies raotti K:n pikkuhousuja sen verran, että sai naisen pillun näkyviin. Sitten hän alkoi hieroa edessään olevaa vittua. Lopulta mies upotti sormensa tämän sisään, pyöritti sitä siellä aikansa ja lisäsi sitten sisään myös toisen sormen. K puri alahuultaan ja tuijotti pöydän syitä.

Lopulta Bechard veti sormensa pois K:n sisästä ja vei nesteistä kiiltävät sormet K:n suun eteen.

”Oletpa kostea, taidat tykätä tästä”, mies sanoi paksulla äänellä ja työnsi sormensa K:n suuhun. ”Ime niitä”, mies käski ja K teki työtä käskettyä. Bechard nautti naisen jokaisesta liikkeestä, ja näin kuinka hänen elimensä pullistui suorien housujen kangasta vasten.

”Oikein hyvä”, mies sanoi. Sitten hän avasi vieressään olevan pöytälaatikon ja nosti sieltä pöydälle kiiltelevän puoliautomaattipistoolin. ”Siltä varalta, että te kaksi idioottia saatte päähänne jotain vielä typerämpää”, hän sanoi.

”Etkö voi antaa hänelle, mitä hän haluaa?” kuiskasin E:lle.

”Voisin, mutta ei hän silti lopettaisi. Usko pois, tunnen tämän tyypin. Minun vuoroni on seuraavaksi.”

Bechard ei kuullut meitä, sillä hän oli täysin keskittynyt hoitelemaan edessään olevaa naista. Mies tarttui henkseleistään ja pudotti ne olkapäiltään. Sen jälkeen hän avasi ja laski housunsa ja potki ne pois jaloistaan. Miehen jalkovälissä roikkuva kyrpä oli tavallista kookkaampi. Miehen sormet ylsivät juuri ja juuri sen ympäri, kun hän tarttui siitä kiinni. Toisella kädellään hän nappasi kiinni K:n pikkuhousuista ja repäisi ne pois tieltään. Sen jälkeen hän ohjasi elimensä naisen pillulle.

Mies pyöritteli terskaansa K:n pillunhuulilla nautiskellen niistä huokuvasta lämmöstä ja pehmeydestä. Sitten hän alkoi painaa itseään naisen sisään. K inahti, kun Bechard työnsi itsensä pohjaan asti. Miehen kasvoilla oli irstas ilme, hän todella nautti K:n nöyryyttämisestä meidän nähtemme.

”Kylläpä sinulla on kireä vittu…” hän puuskahti ja kiihdytti pikkuhiljaa liikettään edessä olevan naisen sisässä. K ynähteli tuntiessaan miehen lantion iskeytyvän vasten pehmeitä pakaroitaan. Nainen haukkoi henkeään, ja kädet puristivat pöydän laitoja kookkaan kyrvän upotessa pehmeään lihaan uudestaan ja uudestaan. Miehen toinen käsi vaelteli pehmeällä takamuksella, ja tasaisin väliajoin mies läväytti siihen avokämmenellä saadakseen edessään olevan naisen reagoimaan jotenkin. K älähti joka kerta tuntiessaan iskun pakarallaan. Me katselimme tätä näytöstä sivusta voimatta vaikuttaa sen kulkuun mitenkään.

Lopulta Bechard hidasti hieman liikettään, työnsi itsensä nautiskellen vielä muutaman kerran K:n sisään ja sanoi sitten: ”Katsotaanpa, miten hyvin sinut on oikeasti koulutettu.”

Sitten hän vetäytyi K:sta, tarttui tämän pakaroista kiinni ja levitti niitä härskisti edessään. Sen jälkeen hän sylkäisi suoraan naisen peppureiälle ja alkoi hieroa luonnollista liukastetta naisen anukselle työntäen lopulta sormensa suoraan naisen perseeseen. K valitti tuntiessaan paksun sormen painuvan suoleensa.

”Älä viitsi…tiedän, että pidät tästä”, Bechard murahti ja työnsi kyrpänsä takaisin naiseen samalla kun piti peukalonsa tämän tiukassa kakkosessa. K antautui miehelle ja antoi kaiken tapahtua hiljaa. Sitten Bechard veti peukalonsa pois K:n sisästä, ja nainen huokaisi helpotuksesta. Miehellä ei ollut kuitenkaan aikomustakaan lopettaa, sillä hän kurotti pöytälaatikostaan vaalean tuubin ja napsautti sen auki peukalollaan. Hän valutti tuubista runsaasti liukuvoidetta etu- ja keskisormensa päälle ja alkoi sen jälkeen hän alkoi painaa sormia takaisin edessään olevaan anukseen.

Voiteen liukastamat sormet upposivat naisen sisään Bechardin jatkaessa pillun nussimista kyrvällään. K nielaisi ja antoi kaiken tapahtua hiljaa. Lopullinen nöyryytys oli kuitenkin vasta tulossa…

Mies vetäytyi K:n pillusta, tarttui kyrvästään ja alkoi sovittaa elintään naisen anukselle. K säpsähti tuntiessaan kookkaan elimen tiukemman aukkonsa päällä ja alkoi rimpuilla. Bechard painoi kuitenkin K:ta vahvemmin vasten pöytää ja jatkoi elimen työntämistä armotta naisen tiukempaan reikään. K haukkoi henkeään ja valitti, kun sinipunainen terska painui hänen sulkijalihaksensa ohi. Bechard ei naisen valitteluja kuullut vaan työnsi munaansa naisen perseeseen entistä päättäväisemmin. Bechard nautti silminnähden nähdessään, kuinka hänen iso kullinsa upposi sentti sentiltä K:n tiukempaan aukkoon.

K yritti edelleen paeta tilanteesta, jolloin Bechard nappasi häntä ranteesta ja taivutti sen naisen selän taakse. K lysähti vasten pöytää, paksu kyrpä puoliksi perseessään. Bechard painoi toisella kädellään K:ta ristiselästä saadakseen naisen takamuksen parempaan asentoon. Samassa K:n toinen käsi kuitenkin ojentui suoraksi ja pöydälle laskettu pistooli lennähti lattialle. Bechardin silmät levisivät hämmästyksestä, ja hän vetäytyi K:sta. Mies yritti tavoitella lattialle lennähtänyttä asetta, mutta ennen kuin hän ehti ottaa askeltakaan, E syöksyi päin miestä ja työnsi tämän kumoon.

Bechard kaatui lattialle, ja miehen käsittelystä tointunut K syöksyi maassa olevaa asetta kohti, nappasi sen käteensä ja käänsi sen piipun välittömästi Bechardia kohden, joka oli kohottautunut maassa puoli-istuvaan asentoon.

”Yksikin sana, niin olet vainaa”, K sähähti hampaidensa välistä ja puristi aseen liipaisinta uhkaavasti. Miehen voitonriemu oli vaihtunut vihaan. Kädet ylhäällä, ilman housuja ja puoliveltto kulli jalkovälissä roikkuen hän ei kuitenkaan näyttänyt enää vaaralliselta.

”Te ette todellakaan selviä tästä…” hän mutisi huuliensa välistä.

K ei vastannut vaan nappasi käteensä Bechardin käyttämän veitsen ja vapautti meidän molempien kädet tähdäten koko ajan yhdellä kädellä lattialla istuvaan mieheen. Tiukalle sidottu nippuside oli piirtänyt ranteisiini punaiset raidat. Ihmettelin, missä Bechardin miehet olivat, mutta sitten tajusin huoneen pitävän kaikki äänet sisällään.

”Katsokaa ympärillenne, täällä täytyy olla jotain, millä saamme tuon kusipään kädet sidottua”, E sanoi.

K osoitti Bechardia aseellaan samalla kun tutkimme hänen toimistoaan. Toimistopöydän vieressä sijaitsevassa laatikossa oli aseita ja kaikkea siihen liittyvää – siellä oli myös useampi rulla ilmastointiteippiä. Istutimme Bechardin tuoliin ja sidoimme hänen kätensä ja jalkansa.

Kun Bechard oli tukevasti aloillaan, K laski aseen ja pukeutui. Repeytyneet pikkuhousut hän jätti toimiston lattialle. Sen jälkeen hän nappasi vielä palan ilmastointiteippiä ja painoi sen Bechardin suun päälle.

Vaikka K:ta nöyryyttänyt rikollispomo oli tehty vaarattomaksi, me olimme edelleen pulassa. Oven takana odotti joukko aseistettuja miehiä, mutta E oli vakuuttunut, että huoneesta oli toinenkin uloskäynti. Aloimme käydä läpi tilaa etsien jonkinlaista vipua, valeseinää tai jotain vastaavaa. Muiden käydessä läpi huoneen seiniä minä iskin silmäni lattialla olevaan itämaiseen mattoon, jonka keskeltä saattoi erottaa kohouman, jos vain katsoi tarkkaan.

Heitin maton sivuun, ja kuinka ollakaan, sen alta paljastui luukku, jossa oli pieni rautainen rengas. Nappasin renkaasta kiinni ja vedin sitä kaikin voimin ylöspäin. Luukun alla oli pieni aukko ja pimeyteen johtavat tikkaat. Hetkeäkään epäröimättä suuntasimme kukin vuorollamme tikkaille ja aloimme kavuta alaspäin. Minä jätin huoneen viimeisenä ja vetäisin raskaan luukun perässäni paikalleen.

***

Bechard istui tuolissaan ja hengitti vaivalloisesti. Ilmastointiteippi oli kovempaa kuin hän oli odottanut, eikä hänellä ollut mahdollisuutta rimpuilla irti. Vangit olivat karanneet, eikä miehellä ollut muuta mahdollisuutta kuin odottaa, että Theo ymmärtäisi tulla sisään. Kului puoli tuntia tai ehkä jopa tunti ennen kuin mies koputti oveen.

”Tulin tarkastamaan…” Theo aloitti, mutta hiljeni välittömästi.

Näky oli hätkähdyttävä, sillä Theo oli tottunut näkemään pomonsa aina valmiina ja täynnä päättäväisyyttä. Nyt mies näytti surkuhupaisalta ja avuttomalta. Sivuun heitetty matto ja sen alla olevan luukku täydensi tapahtumien kuvan Theon päässä. Vangit olivat paenneet, mutta Theo ei tiennyt, oliko heillä minuuttien vai kymmenien minuuttien etumatka. Salakäytävä oli rakennettu hänen pomonsa pakoreitiksi siltä varalta, että joku toinen rikollissyndikaatti yrittäisi päästä heistä eroon.

Theo sulki oven varovaisesti takanaan. Äänieristetty huone oli tarkoitettu pitämään äänet sisällään, sillä Bechard ei halunnut muiden kuulevan, miten hän käsitteli luokseen lähetettäviä nuoria tyttöjä ja naisia. Uhrien ainoa onni oli, että Bechard kyllästyi nopeasti.

Theo asteli pomonsa eteen ja katsoi häntä. Mies mumisi jotain, todennäköisesti halusi Theon päästävän hänet vapaaksi. Sen sijaan Theo veti kylkikotelossaan olevan pistoolin ja suuntasi sen suoraan kohti pomoaan. Miehen silmät laajenivat, ja hän alkoi rimpuilla tuolissaan. Kylmänviileästi Theo puristi liipaisinta ja ampui. Bechardin kasvoilla oli hetken epäuskoinen ilme, sitten hänen leukansa painui vasten rintaa.

Theo hengähti syvään ja mietti hetken seuraavaa siirtoaan. Sitten hän veti muutaman kerran nopeasti ilmaa keuhkoihinsa, juoksi ovelle ja alkoi huutaa muita apuun niin kovaa kuin jaksoi. Miesten saapuessa paikalle hän kulki hermostuneena edestakaisin ja kiroili. Hölmistyneenä muut miehet katsoivat ensin häntä ja sitten tuolissa retkottavaa ruumista.

Theo katsoi muihin kiihtyneenä ja huusi:

”Mitä helvettiä te siinä oikein tuijotatte? Vangit ovat ampuneet pomon ja paenneet! Äkkiä perään!”