Muutin Helsingistä pikkuiseen kaupunkiin ja menin töihin paikalliseen lehteen. Helsingissä olin tehnyt neljä vuotta auto-, kone- ja laiteartikkeleita, koeajoja sekä muita tekniikkaan liittyviä juttuja. Se, samoin kuin stadilaistausta, tuli eletyksi tavallaan loppuun. Minut valittiin viidestä hakijasta siksi, että kerroin olevani se kirjoittamaton mies, joka joutuu opettelemaan ammatissaan aivan uuden tavan käsitellä pikkuisia asioita viiden kunnan alueelta, jonne lehti 11 000:n painoksina myydään.
Toimituksen henkilörakenne oli erikoinen. Oli kaksi miestoimittajaa, joista molemmat maanviljelijöitä ja maistereita. Kaksi naistoimittajaa, jotka olivat keskisuurien maatalojen emäntiä. Naispäätoimittaja oli melkein kuusikymppinen emäntä. Toimistopäällikkö oli hänkin emäntä ja koko toimiston vanhin. Kirjanpidosta ja ilmoitusmyynnistä vastaava oli myös emäntä. Vain nuorin, jonka vastuulla oli asiakaspalvelu, puhelinvaihde ja yleisten asioiden hoito, oli vielä kotona asuva. Itse olin alle kolmekymppinen, insinööri ja melkoinen naistenmies. Ainakin Stadissa.
Päätin heti jättää toistaiseksi toimituksen kaksi naistoimittajaa rauhaan. Olivat niin täynnä itseään. Myös toimiston nuorin näytti elävän omassa prinsessamaailmassaan. Kohteeksi otin toimituspäällikön, vaalean, ehkä nelikymppisen, joka usein yhteisessä kahvipöydässä hymyili jutuilleni, katseli minua ja meni sitten hämilleen.
Uutena en tietenkään saanut ”tärkeitä”, kuten kaupunginvaltuuston juttuja, merkkihenkilöiden haastatteluja tai kirjoittaa liirumlaarum-pääkirjoituksia. Sain kirjoittaa ”pappilan hätävarasiiloon” laajamuotoisia artikkeleita, joita käytettäisiin, kun sivu meinaisi jäädä ilman juttua. Se on monessa toimituksessa rangaistusmuotoinen tilanne. Minä tosin pidin siitä, ettei tarvinnut ajaa ympäri pitäjiä kyselemässä joltakin kahdeksankymmentä vuotta täyttävältä kuulumisia.
Nykymaataloudesta en tiedä mitään, paitsi traktoreista, niiden lisäkoneista, puimureista ja pienlaitteista. Kaikki muu minun oli opittava nopeasti. Siksi toimiston toiseksi vanhin nainen Virva Haaja oli kohteeni oppimiseen ja naimiseen. Virva oli noin neljäkymmentä mutta yhä naisellinen, pirteä sekä iloisen eloisa. Sain aamun toimituskokouksessa keissiini joitakin esitteitä, puolivalmiita MTK:n juttuja ja muuta. Iltapäivän kahvilla puhuin Virvalle, kun muut kolistelivat tuoliaan ja olivat viemässä kuppiaan tiskikoneeseen.
”Nolo juttu vaivata sinua heti näin alussa, mutta ei auta, kun pitää artikkeleissa olla asiatiedot kohdallaan. Päätoimittaja laittoi minut kirjoittamaan laajan artikkelin maataloudesta valmiiseen käyttöön. Maatalouden koneet ja laitteet eivät ole ongelma vaan se kaikki muu toiminta. Emäntänä olet varmasti tietoinen, mitä isännän kanssa pelloista ja metsistä puhutaan.”
”No ainakin on hyvä, ettet kysy traktorin hydraulisylinteristä mitään. Siitä en tiedä. Muusta jotakin, ja autan mielelläni. Mitä haluat tietää ja koska?”
”Voisin ottaa sanelukoneeseen keskustelut, ja on tuossa varmaan neljäkymmentä valmista kysymysaihettakin. Tämä ei mene tunnissa tai kahdessakaan läpi. Nolottaa siis pahasti pyytää, mutta jäisitkö tänään tunniksi tänne kanssani?"
”Voi, ei se mitään, soitan kotiin, että mieheni käy kaupassa ja katsoo kakaroille purtavaa. Oliko tuossa kasassa niitä kysymyksiä? Minä neljän jälkeen… ei kun tule jo kolmelta huoneeseeni, niin aloitetaan! Minä vilkaisen kysymykset läpi ennen sitä.”
Kolmelta aloitimme. Kaikki vaikutti lupaavalta. Sekin, että saisin Virvan siihen pisteeseen, että nussittaisiin. Ei välttämättä nyt tänään, mutta pian. Neljän jälkeen olimme toimistossa kahden. Toimituksessakaan ei ollut ketään, ja käytävävalot oli sammutettu. Sain tallennettua vajaan tunnin edestä melko tiivistä tietoa. Siitä kirjoittaisin jo neljä juttua. Lisäisin vain konetietämystäni päästäni tarpeeksi pariin muuhun. Tuli tavallaan, kuin tauko asioihimme. Sanoin, että olisihan tuossa jo paljonkin asiaa valmiina, jos toisen kerran saamme saman määrän, niin saa riittää. Virvan vastaus oli paljon kertova:
”Joo. Sun kanssasi on niin helppo ja kiva tehdä työtä. Mielelläni teen toisenkin kerran ja vaikka kolmantenakin näin. Sinä olet lisäksi niin erilainen kuin nämä muut täällä. Silloin kaksikymppisenä, kun tulin Helsinkiin lukemaan maa- ja metsätaloutta, pelkäsin sitä kaupunkia. Olin keväällä onnellinen, että pääsin pois sieltä tänne turvaan. Pelkäsin seuraavan talvenkin. Kolmantena uskalsin jo liikkua. Iltaisin ryhdyin käymään hieman jo osakunnassa ja kapakoissakin.
Neljäntenä vuonna minulla oli jo liikaakin miesystäviä eikä Helsinki ollut enää pelottava. Se oli kiehtova. Olin kateellinen teille siellä syntyneille, kun kaikki oli teille tuttua ja omaa maailmaanne. Sitten täytyi tehdä valinta: jäädäkö sinne pitämään valmistumisen jälkeen jotain vuokra-asuntoa pystyssä vai tulla tänne emännäksi. Herra Haaja oli kosinut. Vastausaikaa oli sen valmistumiskesäkuun alussa viikko. Tässä minä sitten olen jo yhdettätoista vuotta.”
Hyvin nopeasti katseiden vetovoimalla, eleillä ja muulla olimme lähekkäin. Kerroin hänelle ihailevani hänen naisellisuuttaan, hyvää ulkonäköään ja iloista olemustaan. Sanoin olevani melkoisen kiihottunut ja halukas naimaan heti. Virva kokeili kulliani, joka jöpötti kovana housussa. Menimme päätoimittajan huoneeseen, jonne oli hankittu hyvä, kallis ja neljän istuttava sohva. Asiakastuolia ei ollut.
Suutelimme pitkään. Oikealla kädellä riisuin Virvan tiukan jakkuhameen vetoketjun ja avasin sen hakaset. Riisuin sen, sukkahousut ja pikkupöksyt kerralla pois. Aloitin keskisormipanon märkään vittuun. Minulta revittiin villapaita, flanellipaita ja päällyshousut lattialle kasaan. Kengät ja aluskalsarini sain itse pois. Kyrpäni tärisi Virvan kädessä. Näyttelemättä hän ihasteli sen pituutta ja paksuutta. Sitä tosin olivat tehneet muutamat muutkin naiset. Sain hänet selälleen. Jatkoin sormipanoani. Painoin kielen yläreunan nyssykälle.
Siitä tuli melko pitkä ja hieman äänekäs tuokio, kun nainen oli kiimassa ja nautti kaikesta, vaikka kyrpäni ei ollut ehtinyt sekunniksikaan sisälle. Se halusi sinne, ja en voinut vastustaa, kun vitulle ja kuselle maistuvalla suullani suutelin Virvaa ja ohjasin kyrpäni juurta myöten synnyttäneeseen naiseen.
Oli riittävän väljää nussia, ja limaa oli enemmän kuin tarvittiin. Sohva piti jälkeenpäin puhdistaa sille valuneesta spermasta. Olen jonkun naisen kanssa onnistunut panemaan yli puoli tuntia ja antamaan ainakin neljä jonkin asteen orkkua. Virvan kanssa aikaa ei mennyt niin paljon. Olin tavattoman kiimassa, kiihottunut. Halusin saavuttaa pian laukeamisen tunteen ihanan mielihyvän. Lisäksi Virva sai panon hetkellä aikamoisen elämyksen. Raapi, äänteli ja nosteli lantiotaan voimalla vastaani. Tuli aika ampua koko kivespatteristo tyhjäksi. Toipumisemme otti vartin. Tai ainakin niin kauan makasin Virvan päällä, vaikka pehmentynyt kyrpä oli lipsunut jo pois. Raukeus, tyydytetty olo ja kaikinpuolinen toisesta pitämisen olo ympäröi, täytti meidät. Siinä liudentui mielemme perjantai-illan pimeydessä päätoimittajan huoneen kalliilla sohvalla.
Pesimme sohvan, ja sitten pesin Virvan pyllyn, pakaravälin ja vitun naistenvessan lavuaarissa. Itse kusin normaalipönttöön ja pesin käsilavuaarissa kyrpäni. Puhuimme tulevasta. Se tarkoitti, ettei yhtään mitään lisäelettä, sanaa tai muutakaan muiden kuullen tapahtuneesta. Virva sanoi ihastuneensa minuun mutta sanoi myös, ettei riskeeraisi rikasta avioliittoaan millään.
”Voimme tehdä lisää tuota artikkelijuttuasi ja nussia, kunhan se jää meidän väliseksemme. Minä olen kiltti maatalon emäntä, jolla työ paikallislehdessä.”
***
Helmikuun lopussa oli Helsingissä joku paikallislehtien liittokokous. Luulin, ettei se koskisi minua millään tavalla. Oli torstaina melkoinen yllätys, kun päätoimittaja, Katri Katila, kutsui minut huoneeseensa:
”Siellä on juuri nytkin lumipyry. Perjantaina pitää minun ja jonkun toimittajistamme mennä Helsinkiin paikallislehtien jokavuotiseen kokoukseen. Se on lauantaina mutta alkaa niin varhain, ettei sinne täältä viitsi kukaan suoraan ajaa. Minä olen ollut kaikkien kanssa siellä jo ainakin kerran. Nyt on sinun vuorosi. Lisäksi on pirun liukasta tulossa. Sinä olet nuori automies, koeajalla ja vaikka mitä. Olisit siellä minun Helsinki-asiantuntijani. Pitää käydä parissa paikassa perjantaina illalla ostoksilla. Lähdemme siis heti puolen päivän jälkeen sinun autollasi. Saat matkarahat, kilometrirahat ja minut viereesi istumaan.”
En väittänyt vastaan. Ei minulla ollut Helsingissä mitään sellaista, miksi menisin, mutta ei myöskään mitään, ettenkö voisi parilla vanhalla kulmalla käydä. Pakkasin laukkuuni tumman puvun. Katri Katila muuttui siitä päätoimittajan roolistaan melkoisesti, kun päästiin valtatielle kohti Helsinkiä. Katrista pitää kertoa, että hän on 57 vuotta vanha, eronnut jo aikoja sitten, varakas emäntä, pornotermein soccer mom, eli pehmeää pyöreyttä on kaikkialla, isoissa tisseissä, lantion ja pakaroiden kaarissa. En voi sanoa, että hän olisi ollut häiritsevän lihava, mutta eipä tule ohuen nahkan läpi heti luu käteen. Hänen puheensa oli roisimpaa ja selvästi värittynyt erotiikkaan ennen kuin pääsimme lähelle Helsinkiä. Hän kertoi nuoruudestaan, avioliitostaan ja muusta elämästä tuossa pikkukaupungissa elävästi, paljastavasti ja paljon. Kehäkolmoselle kiihdyttäessäni hän latasi tahallisesti pomminsa:
”Me asumme S-hotellissa Länsi-Pasilassa. Siellä on myös tämä kokous lauantaina. Ei tule turhaa kulkua. Järjestäjä oli varannut minulle kahden hengen huoneen. Luulivat minun tulevan naistoimittajan kanssa. En ole lesbo, hee heee, huumorilla näin! Kestätkö sen, vai vedämmekö näytelmän respassa, jotta saat yksiön?”
”Kyllä minä sinun kanssa yön kestän. Olenkin samassa sängyssä tissikkään emännän kanssa elämäni ensimmäistä kertaa.”
”Minussa on kuule tissien lisäksi paljon muutakin jännää. Kokeile, jos uskallat! Te nuoret luulette, että nainen menee yhdessä yössä loppuun, kun se täyttää viisikymmentä. Se on paskaa! Minä osaan, nautin ja haluan nykyään paljon enemmän mieheltä sängyssä kuin kolmikymppisenä. Silloin olin kuin mikäkin nussittava pölkky! Viidenkymmenen jälkeen olen saanut orkkuja enemmän kuin kahtenakymmenenä aikaisempana vuonna. Meillä päin ei vain ole vapaita eikä oikein varattujakaan miehiä, jotka osaisi, nussisi, huomioisi naisen ja pyrkisi saamaan kummallekin hyvän olon. Siksi pitää käydä ulkomailla. Viikonlopun kahden vuorokauden Rooman- tai Berliinin-matkalla saa ikänainen kyrpää kolmella sadalla eurolla – ja paljon."
”Haluatko sinä, että heti päästyämme huoneeseen nussimme kunnolla?” kysyin tahallani.
”En ainakaan vastustelisi ja kirkuisi apua.”
Loppumatkan hän kertoi, että saa joka asennosta jotakin nautintoa mutta kyllä vanha kunnon vastakkain on parasta. Nuoren miehen makea ja maukas sperma on ihanaa ottaa suihin ja niellä. Lopulta hotellin autotallissa sanoi, että on kai pikkuisen horatsu ja kyltymätön. Ainakin eronnut miehensä haukkui, ettei Katrin vittu ollut koskaan tyytyväinen kiimanpesä.
Olin iskenyt itselleni yöksi 57-vuotiaan esihenkilöni, jota minun ei itse asiassa ollut tarvinnut iskeä sekuntiakaan. Huoneessa ehdotin heti suihkua. Se tehtiin kiireessä, jotta pääsisimme imemään ja nuolemaan toisiamme. Alapää, jota olin kuvitellut jonkinlaisen ihopoimun jo peittämäksi, tuotti pettymyksen. Tämä vittu oli kunnolla esillä. Häpyluu oli kuin nuorella naisella kaarellaan. Vitunhuulet törröttivät esillä. Aukko suorastaan huusi kyrpää sisäänsä. Eikä ilmoituksen puutettakaan ollut. Pääsimme hyvään nussimisrytmiin. Ei haitannut, että allani oli esihenkilöni. Tämä nainen osasi vaatia mutta antoi altapäin sellaista vauhtia ja nytkähdyksen lantiollaan työntöni loppuun, että hyvää teki.
”Annat sitten suihkut suuhuni! Jos haluat, niin kokeillaan jotakin sinunkin haluamaa asentoa.”
Painoin menemään tätä rataa. Hyväilin ja imin Katrin tissejä, kun hän sanoi sitä nauttivansa. Nämä isot olivat siis tuntevaa laatua. Välillä nuolin törröttävää puhdasta vittua viisi minuuttia. Nussin kahdella sormella samalla. Se teki Katrille gutaa. En aina pysynyt huulillani vitun mukana, kun Katrin lantio hyppi. Uudestaan kyrvällä sisään ja hetki tosimiehen panoa, jossa ei kysellä enää hienostuneesti mitään, vaan uros painaa, että tulisi spermapaisumus. Tulihan se minultakin. Neljä tärskyä suuhunsa, josta se meni heti vatsaan. Oli kaikin puolin nussittu olo. Hyvä tunne asettua Katrin kanssa vierekkäin lepäämään.
Päätimme sentään iltaruokaa mennä kohtapuoliin katsomaan. Varsinaiseen nukkumiseen valmistuimme uudella nussimistuokiolla, joka oli tavallaan kopio ensimmäisestä. Aamuyöstä kävin kusella. Takaisin tullessa nuolin Katrin hereille, kun nukkui selällään jalat hieman levällään. Painoin itseni taas sylkeni kostuttamaan vittuun. Naaras oli asteikollaan varmasti eniten hyvillään tästä yllätyksestä. Kohta Katrilla oli taas spermaa nielussaan. Tämä oli hieman äänekäs pano. Saattoi naapurihuoneessa herkästi nukkuva saada uneensa katkon, kun Katri metelöi.
Ajelimme ilman kaupoissa käyntiä takaisin pikkukaupunkiimme. Katrin mielestä meillä oli hyvät hetkemme, jotka eivät mitenkään saisi näkyä toimituksessa sekuntiakaan. Myöntelin ymmärtäväni. Sain luvan soittaa illalla joskus, kun oikein pirusti panetti ja tulla aisani tanassa sisään. Alta kuukauden olin nussinut esihenkilöäni ja toimiston päällikköä. Ei huono saavutus.
Olisin minä saanut seksinnälkäni hoidettua näillä kahdellakin. Etenkin Katrilla ei ollut takarajaa panemiselle. Lisäksi hän oli yksinäinen nainen ja asui yksin kotonaan. Virvan kanssa oli vaivana hänen avioliittonsa. Maaliskuun alussa Katri lähti viikonloppureissulle Barcelonaan. Oli tiistaina sairaalloinen ja jäi viikon sairaslomalle keskiviikkona. Soitin hänelle ja sain tiedon:
”Nyt se tauti saatana sitten iski! Maksullista miehestä tuli jokin. Vittu on kuin tulessa. Nyt ei kuule ole vastaanottoa kuukauteen! Laittavat minut vielä karanteeniin, ellei taudin nimi selviä tänään.”
Lue seuraavaksi osa II.
