Lue ensin osat I, II, III ja IV.
Keväällä ehdotin Tirskulle, että tekisimme muutaman kunnollisen, juonellisen leffan. Puolitoista tuntia ilman mainoksia. Se sopi hänelle. Väitti itsekin ajatelleensa samaa. Firmaan oli talvella tullut Helsingistä uusi kamerataiteen läpiopiskellut maisteri. Homo. Tavallaan osaava mutta sekaisin siitä paskasta, jota oli joutunut neljä vuotta kuuntelemaan. Häntä oli käsketty tekemään joidenkin oppien mukaan ja ihailemaan Kaurismäkiä. No, ei se pornopätkiä huonommaksi saanut väännettyä. Niihin ei voi tuhannen jälkeen keksiä enää uutta. Uusi ykkönen videoi homoille kahdeksan minuuttia kestäviä pätkiä. Minä keskityin käsikirjoituksiin.
Eräänä päivänä Heli otti minut sivuun ja puhui niin kuin naaras puhuu, kun haluaa tuhota uroksen:
”Muistatko ihanat yhteiset aikamme? Se kiimamme, himomme ja aistiemme laukeaminen voi olla uudelleen pian mahdollista. Minä pyydän sinua, tapa Tirsku! Saat 500 000 euroa ensin ja 1 500 000 euroa lisää, kun se on tapahtunut. Sinä elät niillä kanssani hienosti, kun minulla on kymmenen miljoonaa. Kaksi miljoonaa on hieno summa, ja voit saada tämän pornobisneksen hyvin, hyvin edullisesti minulta pesänselvityksen jälkeen.
Tajusin, ettei tästä pääsisi yli vain vaivautuneesi hymyilemällä. Akka oli hullu! Tullut johonkin ihmiselämän vaiheeseen, jossa ei enää ole tunteita eikä muita ajatuksia kuin oman aviomiehen tappaminen. Keräsin ilmeeni ja sanoin:
”Tee tämä tarjous paperille. Sitten otat pari kuvaa paperin kanssa samalla itseäsi tyydyttäen. Kyllä minulla henkivakuutus pitää olla. Sinähän voit tapattaa minut heti perään. Alkurahan maksat käteisellä kolme vuorokautta ennen tekoa. Etkä sotke tähän yhtäkään toista kyrpääsi. Näillä ehdoilla voimme neuvotella, miten ja koska."
”Hyvä on! Minä harkitsen asiaa. Sinä oletkin kovempi kärsä kuin luulin.”
En puhunut asiasta Tirskulle tai poliisille. Tämähän saattoi olla Helin keksimä juttu, jolla hän pyrki narauttamaan minut siitä, että olin kertonut Tirskulle kameramiehen kanssa pelehtimisestä. Meni viikko, kului toinen. Kuvailin kolmoskameralla ja kirjoittelin laiskasti käsikirjoituksia varastoon. Ne olivat runkoja, hyvin löysiä ideoita, joita pitäisi muuttaa kuvatessa joskus nopeastikin. Heli teki töitä mutta ei puhunut mitään ehdotuksestaan. Ajattelin nauhoituslaitteen kanssa kysyä, että tuleeko mistään mitään, mutta en sittenkään alkanut vaivaamaan asiaa. Heli oli saattanut nauhoittaa aikaisemman keskustelun, jossa olin ikään kuin luvannut tappaa Tirskun.
Sillä viikolla aloitettiin ensimmäinen puolentoista tunnin elokuvan videointi. Väkeä oli melko pieni määrä: viisi näyttelijää, joista kolme eri-ikäistä naista. Pääosassa oli 18 vuotta täyttänyt nuorimies, joka nussii kaikkia ja kuppaa rahaa huumeisiin. Ei käytä itse mutta ostaa 900 eurolla ja välittää 1 500 eurolla Subutexiä samana iltana eteenpäin. Yksi naisista alkaa suojella tyyppiä. Toinen ei välitä, mitä tapahtuu, kunhan tulee yöksi naimaan. Kolmas alkaa poliisin kanssa tehdä tutkintaa.
Kahdeksantoistavuotias ehdottaa huumepoliisille, että hänkin alkaisi olla mukana. Kertoo, että kymppitonnilla tekee 18 000 euroa viikonvaihteessa, kun tietää mestat ja katumyyjät. Poliisi liittyy huumevälittäjien joukkoon. Ilmiantajanainen katoaa aaltoihin Pellingin vesiin. Myyjä ja poliisi hankkivat lisää asiakkaita. Homma on vauhdissa. Lopulta sälli tappaa poliisin Kivinokan pysäköintialueella. Lavastaa pienen erän taskuihin heroiinia, amfetamiinia ja muistikirjansa todisteeksi. Välinpitämätön nainen alkaa kiristää. Hänkin katoaa aaltoihin. Puolustanut nainen haluaa, että he lähtisivät hetkeksi vaikka Laosiin.
”Asiat jäähtyy ja on kuitenkin valmis alusta palata hommiin. Minä tulen joukkoon. Kulkevat lopussa lentokentälle matkalaukut käsissään. Se on siis poikkeava tarina, jossa hyvä ei voita eikä paha saa palkkaansa.”
Elokuva kuvattiin kolmessa vuorokaudessa venekohtauksineen ja katunäkymineen. Varsinaista nussimista on 33 minuuttia ja muuta toimintaa 25 minuuttia teksteineen. Leffaa poltettiin tukkuun 230 kappaletta, jotka kaikki menivät yhden viikonlopun aikana. Teimme 660 lisää, ja sekin hupeni. Kiireellä otettiin uudet näyttelijät esille. Tehtiin perinteinen kolmen perheen yhteisistä perhetapaamisista kertova pätkä. Ensin salaparien panot. Sitten parinvaihtoa, ja lopussa kaikki nussii kaikkia. Poltettiin 800, jotka katosivat jakeluun. Poltettiin 1 500 lisää, eikä niitäkään ollut viikon päästä enää myynnissä. Piti tehdä vielä toinen 1 500 yksilöä pyörimään ympäri Suomea.
Tässä kohtaa Tirsku teki kaksi kallista investointia. Ensimmäinen oli linja, joka poltti ja koteloi DVD:itä automaattisesti. Kone liimasi jopa tiedotkin kotelon päälle ja pudotti ne makasiiniin. Sieltä me nostimme 25 kappaleen erissä neljä settiä pakkaukseen. Teippiä päälle ja maailmalle. Koko tämä laitteisto koulutuksineen maksoi 230 000 euroa plus alv. Vanhasta polttokoneesta ei saanut vaihdossa mitään.
Toinen Tirskun hankinta oli nettiin kytketty serverien sarja, joihin taltioitiin firman tiedot ja kaikki uloskulkeva liikenne. Toinen kanava lähetti materiaalia suurille kansainvälisille pornosivuille, kuten X-Hamsterille, Pornhubille, XXXN:lle ja muille. Tämä järjestely oli vielä kalliimpi: 780 000 euroa. Lisenssi netin pornosaiteilla maksoi lisäksi joka kuukausi 12 000 dollaria. Epäilin koko projektin kannattavuutta Tirskulle ääneen. Hänen mielestään pienenkin toimijan oli oltava samassa veneessä kuin suurten. Väitin, ettei suomeksi puhuttu porno kiinnostaisi Aasiassa tai Etelä-Amerikassa, jonne tavaraa pyrittiin viemään.
Väitteeni piti osittain paikkansa, osittain ei. Kolmen ensimmäisen kuukauden tuotto oli miinuksella, mutta vaaleat, isokokoiset naiset kiinnostivat intialaisia ja kiinalaisia. Aloimme käyttää tuotannossa pelkästään vaaleita, tissikkäitä ja rehevän oloisia loimaalaisia naisia. Muutamat ristiveriset vaalensivat itsensä. Osalle miesnäyttelijöitä ehdotettiin päänahkan paljastavia kampauksia. Tuli hieman parempaa materiaalia. Joku kulttuuriryhmä, seksuaalisista erikoisuuksista kiinnostunut sakki, halusi ostaa videoita jopa Brasiliassa asti.
Uudet hankinnat nopeuttivat tavattomasti polttoa, pakkaamista ja mahdollisti 3000 kappaleen poltot. Rahaa tuli kylläkin takaisin hitaasti kolmen neljän tilikauden aikana. Kameramiesten palkka nousi 700 euroon kuussa, mikä oli iso juttu, vaikka oikeissa tuotantoyhtiöissä kameramiehille maksettiin 500–800 euroa enemmän. Nämä tyypit tekevät sitten töitä yötä päivää, matkustavat pirusti ja ovat välillä 20 tuntia yhteen menoon isojen kameroiden takana ja käsikameroiden kanssa luonnossa. Eivätkä pidä perseitä, pilluja tai seisovia kyrpiä työssään mitenkään uusina asioina.
Minä kävin kolmen neljän ikäiseni kanssa välillä pizzalla ja vein heitä sitten yläkertaani nussittavaksi. Se toimi aika hyvin. Kaksi kertaa olin sijaisnussijana, kun varsinainen näyttelijä väsyi, ja kerran, kun mies ei tullutkaan. Mistään niistä ei kehittynyt siviilipuolelle jatkoa.
Kerran rekrysimme taas loimaalaisia naisia. Lisää tarvittiin, kun osa lopetti, muutti pois tai kyllästyi nussimaan ilmaiseksi kameroiden edessä. Eräällä kauniilla kaksikymppisellä oli liikaa vaatimuksia, joten ykköskamera hylkäsi hänet. Tirsku hyväksyi tämän. Seuraava nainen tuli minun arvioitavakseni. Hänelläkin oli ikää kaksikymmentä. Kertoi avoimesti, että halusi tehdä vain muutaman videon, että saisi nimeä ja näkyvyyttä, jolla pääsisi tekemään tavaraa Helsingin isoille studioille.
Sanoin, että Helsingissä oli tungosta ja kaunista naista ovien takana anomassa pääsyä sisään. Nainen kohautti olkiaan ja ruksi mason, persepanot, sidonnat, gootti- ja kipupornon. Kysyin, että ymmärtääkö hän, mitä nuo kaikki merkitsevät hänen iholleen, peräaukolleen, jäsenilleen ja mielenterveydelleen? Nainen ikään kuin heräsi:
”Niin, että mitä? Sehän on kaikki näyttelemistä? Kaikkeenhan te olette valmistautunut? Eihän näyttelijää satuteta näissä koskaan?”
Tirsku rykäisi selkäni takana. Minä tarkensin naiselle raa’asti, mistä oli kyse:
”Sinua nussii isokokoinen mies isokokoiselle kyrvällä perseeseen. Sitä lähikuvataan. Mies on tottunut panemaan väljiä naisia. Siksi hän nussii sinua samalla tekniikalla, joka koskee eikä tee kivaa. Sidontapornossa kätesi on sidottu selkäsi taakse aidolla köydellä etkä voi liikuttaa niitä. Taas mies nussii sinua kovaa. Läimäyttää. Läimäyttää lisää, ja se kaikki tapahtuu oikeasti. Perseposkesi punoittavat ja köysi kiertää nahkaasi kolmen vuorokauden kivut. Haluatko sinä yhä tätä?”
”Helvetti! Olen katsonut teidän tuotantoa. Siinä siisti kundi nussii vastakkain, sitten nainen saa ratsastaa, sitten kundi nussii koirana ja imututtaa lopulta kulliaan poskeen. Tätä minä olin tulossa tekemään!”
”Niin, se on klassista, normaalia pornoa. Nykyään tuota kaikkea kutsutaan pehmopornoksi. Kaikki muu on sitten hard, hard ja hard ja sisältää mielettömyyksiä.
Takaa kuului Tirskun päätös:
”Tämä nainen on käsittänyt väärin tämän bisneksen. Ei voi vain olla kaikkea, että pääsisi eteenpäin. Pitää olla jokin raja-aita, polku, jossa kulkea, ettei tule pipi ja huono mieli tai että joku vaiva pilaa loppuelämän. Vastuu on näyttelijällä. Kaikki perustuu omaan haluun, omaan tekemiseen. Harkitkaa hyvä nainen asiaa vielä!”
Nainen oli hyvin kaunis, naisellinen ja kaikkien nuorten heteromiesten aviovaimoehdokas. Hän pyysi puhelinnumeron. Kirjoitin pikkulapulle oman henkilökohtaisen ja alleviivasin sanan ”henk. koht.”. En uskonut, että nainen palaisi asiaan. Illalla laahustin yläkertaan, kun puhelin soi.
”Hei! Tässä Susanna Tammela. Olin tänään haastattelussa. Annoit tämän numeron. Mua jäi pikkuisen vaivaamaan sen vanhan ukon paasaus. Voitko sää tarkemmin selvittää vielä niitä ehtoja ja asioita? Mentäisiin vaikka Seurahuoneella ottamaan bisset.”
”Nyt heti sopii. Tulevista illoista en ole varma. Kyllä se ukko selitti kaiken oikein. Voi olla, että on parempi, jos hakeudut porvarilliseen palkkatyöhön. Mehän emme maksa juuri mitään.”
”OK, kundi! Tajuan senkin. Voitsä tulla nyt heti Sossuun?”
Minä menin. Susanna Tammela istui siellä jonkun nuoren tyypin kanssa. Nainen ajoi minut nähdessään tyypin matkoihinsa. Istuin vastapäätä. Susanna huitoi tarjoilijan paikalle. Käski tuomaan kaksi pitkää bisseä. Aloitimme.
”Minä haluan elokuva-alalle. Se on kova homma! Se vaatii jotakin nimeä, näyttöä, vaikka sitten pornosta. Monta entistä pornotähteä on nykyään pinnalla. Vanhoissa akoissa on monta sellaista, jotka nousivat pornolla esiin. Mulla ei ole pohjalla kuin peruskoulu. Mutsi ja faija on hölmöjä. Puurtavat kaksi vuoroa ja saavat hiluja kouraan. Minä en siihen tehtaaseen lähde! Pari juttua kysyn ensin. Sinä varmaan tunnet Stadista tätä sakkia?”
”Vaikka olen stadilainen, niin en tunne. Se ukko – Tirsku – käy siellä niiden kanssa neuvotteluja ja soittaa suutaan kuukausittain. Se ne tuntee. Epäilen kuitenkin, ettei se sinua auta, jos sitä tarkoitat. Sen ei tarvitse tehdä sitä. Sen jälkeen sen pitäisi auttaa sataa loimaalaista naista saamaan porno-osa jonkun tv:stä tutun tyypin kanssa. Siksi se on täällä, ettei sen tarvitse olla siellä koko ajan kertomassa, että on valmis ottamaan lisää naisnäyttelijöitä.”
”Mä tunnen yhden naisen täältä, joka lopetti. Ei se saanut kuin muutamia satasia, vaikka nussi kymmeniä videoita. Se varoitti teistä kaikista. Mä tunnen toisenkin, joka esittää teillä ”mature”- ja ”granny”-juttuja. Se kehui teitä. Se oli mun opettaja koulussa. Te ette kuulemma halua naida naisnäyttelijöitä. Ette myy huorina eteenpäin samalla tavalla kuin Stadin lafkat. Ne pyörittävät kuulemma salaa prostituutiota. Kauppaavat etenkin Baltian ja Balkanin naisia, jotka esiintyy niitten videoilla.
”Silti sinä haluat sinne? Oletko miettinyt asiaa kunnolla kertaakaan?”
”Jotakin pitää duunata! Kuten sanoin, en ala vanhempieni kanssa pistehitsaamaan peltiä! Huorasin kesällä vähän ja sain parempaa kuukausiliksaa kuin ne. Nyt minä en enää naamani näytä täällä. Se oli jännää mutta myös vittumaista, kun aamulla heitettiin ulos. En asu enää himassa vaan luuhaan tuttujen luona. Siksi mun on päästävä täältä helvetin pian pois. Missä sinä asut?”
”Rintamamiestalon yläkerrassa. Alakerrassa on studio.”
”Haa, mä tiedän sen paikan! Vielä on yksi kysymys: ’Otatko sinä minut yöksi?’ Saat nussia. Mun pitää saada nukkua joku yö kunnolla ja käydä suihkussa pesulla. Pesisin vaatteenikin. Eteisäijillä on mun kassi. Maksasitko nää bisset ja yhden lisää?”
Minä näin tässä niin tyypillisen tarinan, josta seuraisi vain vaikeuksia. Jutussa oli kaikki ainekset hulluun poikakaveriin, laumaan entisiä nussijoita ja lopulta isään, joka väittää, että minä olin tehnyt huoran hänen tyttärestään. Maksoin kaljat kuitenkin lounasseteleillä. Otin Susannan raskaan laukun, ja lähdimme kävelemään asunnolleni. Susannassa oli jotakin erikoista, hyvin naisellista. Älyllisyyttä, joka ei tullut ylioppilastutkinnosta vaan Loimaalla huorana luuhaamisesta. Se on paljon kehittävämpää kuin paskantärkeä maisterintutkinto.
Kotonani laitoimme Susannan vaatteet pesukoneeseen. Hän riisui alasti, ja kun hän tuli suihkusta, annoin hänelle flanellipaitani ja alushousuni. Näin hänen jollain tapaa liikuttuvan. Paistoin kuusi kananmunaa ja tein puoli kattilallista moniviljapuuroa. Susanna nosteli sillä aikaa pyykit kuivumaan. Keitin vielä puoli kannua kahvia ja pistin pöytään leipää, voita, gotleria ja emmentaalia. Söimme melkein kaiken, mitä oli. Susanna söi kaksi kolmasosaa ja minä loput. Tarjosin pitkään lasiin puolilleen Kossua ja sitruunamehua päälle. Kävin kusella, hammaspyykillä ja käskin vieraani sänkyyn.
”Etkö aio nussia minua?”
”Katsotaan nyt. Se on tunteen ja himon asia.”
”Minä olen puhdas nyt – ja tauditon. Kävin gynekologilla maanantaina. Minulla on kierukka, joten antaa tulla vain nesteet tupaan!”
Menimme peiton alle. Susanna tuli kiinni minuun. Piti pitkään jotakin sisällään mutta sai lopulta sanottua sen:
”Sinä olet hyvä mies. Kaikki muut olisi jo nussinut. Minä tunnen sen tässä sinun ihosi kautta, että olet jotakin muuta. Olet parempaa, maailmaa nähnyt ja kaikesta oppia ottanut. Sellaista miestä minä olen kaivannut jo viisi vuotta. Olen kaksikymmentä, kuten taisit haastattelussa saada selville. En ole kovin onnellinen mutta en masentunutkaan tai itsemurhan hautoja. Elämä vain on nyt vitullaan pahasti. Se alkoi mennä, kun lopetin lukion kesken. Täytin kuusitoista, ja vanhemmat antoi minun olla. Asuin yhden vanhemman miehen luona. Se oli poliisina täällä Loimaalla.
Lähdin sen luota riitelemällä toisen luokse. Kotona kävin pesemässä vaatteet ja söin jääkaapin tyhjäksi. Mutta sitten vanhemmat ajoivat minut pihalle. Sitten luuhasin siellä täällä. Olin hetken aikaa jopa Ypäjän hevosopistossa opettavan tyypin luona. Sekin oli hyvä mies, mutta minä olin paskantärkeä kusipää. Se olisi kyllä ottanut minut huoraamisen jälkeen takaisin. En mennyt. Nyt tiedät, mitä olen ja miksi minulla on syytä päästä pinnalle. Olen kaunis ja hyvävartaloinen vielä ehkä kymmenen vuotta ja kelpaan siksi videoihin.
”Älä sitä ajattele elämäksesi! On naisnäyttelijöitä, jotka kuluu viidessä vuodessa. Sen jälkeen pitää suostua persepanoihin ja kaikkeen ihmismielen hulluihin juttuihin sikojen ja hevosten kanssa, että tulee rahaa jostakin. Pitää kännätä, käyttää huumeita ja se siitä. Meinaan, että elämä loppuu. Täällä Loimaalla on niitä, jotka ovat alusta alkaen tehneet näitä. He asuvat omassa asunnossa, pitävät huolta ruokavaliostaan ja muusta. Eivät ota kaikkea vastaan. Vaativat kunnioitusta ja terveen, puhtaan miehen parikseen. Vaatii uskallusta, tahtoa ja otsaa sanella heti alkuun. He pärjäävät. Kaikki ne naiset nauttivat nussimisesta enemmän kuin nainen yleensä. Ovat ehkä puoliksi nymfejä. Monella niistä on lisäksi jokin työ, vaikka osa-aikainen tai muu, mutta työ, joka pitää heidät muiden ihmisten joukossa arvostettuna. Helsinki on kova ja kylmä paikka, kun ei mene hyvin.”
”Miksi sinä et asu siellä?”
”Perheongelmaa, kuten sinullakin. Lisäksi Tirsku otti minut töihin heti armeijasta päästyäni. Muut olisi tuskin tehneet sitä ja kouluttaneet minusta kameramiestä ja paljon muutakin. En eläisi Stadissa näin helppoa elämää. Lisäksi olen sen kaiken jo kerran siellä elänyt, nähnyt ja tavallaan jättänyt.”
”Miksi sinä et halua nussia minua? Ei minussa ole tautia.”
”Olen niin vähään tyytyväinen. Minun on kiva olla tässä sylissäsi ja jutella.”
”Mutta minä tunnen, että tämä ei ole oikein. Sinä syötät, peset ja ruokit minua. Minä en kykene maksamaan siitä sinulle edes sillä, mikä vain minulla on! Voin maksaa vain pillullani!”
”Älä ota siitä murhetta, Susanna! Kyllä minulla sinuun kiimaa olisi, mutta nyt ajattelin antaa sinulle muuta pohdittaa kuin kyrpä. Se on joskus naiselle parempi asia kuin kyrvästä roiskittu sperma. Tule vielä lähemmäksi minua, niin nukutaan!”
Susanna tuli. Tunsin hänen halaavan ja puristavan käsillään minua eri tavalla kuin ne muut naiset, jotka olivat tehneet samoin. Hänen käsistään tuli viesti, että nyt olen kiinni pelastajassa, josta en tahtosi päästää irti. Siinä ennen nukahtamista tein päätöksen, että tarjoan hänelle kuukauden asunnon ja ylläpidon. En pidättäisi minuuttikaan, jos haluaisi vielä sen jälkeen Helsinkiin. Terve, kaksikymmentä täyttänyt nainen saisi kyllä työtä. Ei olisi pakko mennä sinne tehtaaseen mutta ei myöskään luuhata huorana mieheltä toiselle. Kuukaudessa Susannan pitäisi oppia, saada elämälleen suunta ja monia muita asioita siinä samassa. Voisin ihastua häneen jo nyt kovin, mutta päätin katsoa muutaman vuorokauden.
Aamulla annoin Susannalle parisataa, että kävisi kaupassa. Voisi ostaa muutakin, jos sapuskan lisäksi tarvitsisi. Annoin yhden kotiavaimen hänelle.
Illalla tulin töistä kotiin kovin epävarmana. Odotin ehkä tyhjää asuntoa, juoppoporukkaa nussimassa tai vähintään Susannaa sekaisin. Sen sijaan asunnossa oli selvästi imuroitu, ja jopa lattiat oli luututtu. Tiskit oli tiskattu, ja Susanna itse oli kuin mainoskuvien siivoojatar.
Toisenakin iltana olin epävarma, mutta Susanna oli edelleen paikalla ja oli laittanut asunnon entistä parempaan kuosiin. Kolmaskin päivä meni mukavasti, ja epäluuloni väheni. Nainen itse kertoi viidentenä päivänä illalla, kun olimme nussineet, että kerran hän oli jo ottanut matkalaukun esille ja aikonut pakata ja häipyä. Järki oli kuitenkin sanonut vastaan. Mistä muualta minä saisin näin hyvän miehen, ilmaisen asunnon, ruokaa ja ylläpitoa?
”Nyt minä osaan laittaa tämän sinun tuoman muutoksen ykköseksi. Olisin kai voinut olla jo kolmen miehen yönussittava muutama satanen laukussani. Seisoisin tuolla värjöttelemässä kapsäkkini kanssa.”
”Sinä voisit harkita opiskelua. Loimaalla on luokaton lukio, ja voisit osallistua syksyn ylioppilaskirjoituksiin ja kirjoitella itsellesi helpot aineet pois. Mitä ne muuten ovat?”
”Matikka. Mä olen hyvä siinä ja tietysti myös kemiassa ja fysiikassa. Voisin tällä kostealla pillullani mennä todellakin ottamaan pitkästä matikasta mangan tai laudaturin, samoin reaalista, kun vain poimisin fysiikan, kemian, historian, maantiedon sekä biologian pari helpointa. Äidinkielen voisin kirjoittaa myös. Ei se enää parikymppisellä parane kuuntelemalla adjektiivin attribuutin possessiivisuffiksi. Ruotsia tuskin pääsen läpi, mutta englannin ja lyhyen espanjan saan kai ceenä läpi, talven jälkeen mangana. Pitää vain talvi olla kielistudiossa. Siinähän se toikkari olisi toukokuussa handussa.”
”Olisiko sinusta olemaan talvi aikuislinjalla?”
”Tavallaan minua on vituttanut lukion jättäminen. Olisin voinut huorata pari vuotta myöhemminkin samat helvetin äijät. Millä minä eläisin? En saisi opintorahaa lukioon.”
”Ajattele niin, että minä huolehdin kuluista. Asut ilmaiseksi. Syöt ilmaiseksi. Saat taskurahaa naisellisiin kauneuskemikaaleihisi, vaatteisiisi sekä koulutarpeisiisi. Tekisit suunnitelman, että kirjoitat kolme helppoa nyt pois ja loput kolme keväällä. Olisit 21 täyttäneenä ylioppilas. Olisit ollut huoran katuelämästä pois yhdeksän kuukautta. Voisit pyrkiä yliopistoon, kirjoittaa maisteriksi.
”Miksi olet valmis tekemään tämän kaiken minun eteeni?”
”Ihmiskoe. Tunnekysymys, jossa on paljon kemiallista hormoonia, sideainetta sinuun. Näen, että olet älykäs mutta myös vähän labiili eli epävakaa. Pystyt kuitenkin oikein hyvin jäsentelemään oman elämäsi ja minut siihen, eikö totta?”
”Etkö rakastakaan minua vanhanaikaisesti?”
”En. Tämä on uudenaikaista, parempaa, itsetehtyä ja siksi kiinnostavaa.”
”Paskat! Sinä olet rakastunut minuun, kuten minäkin sinuun aivan sillä vanhalla, tuhansia vuosia olemassa olleella tavalla.”
Lue seuraavaksi osa VI.
