(Tässäpä kesän pitkä jatkokertomus, yhdessä nipussa. Oli liian romanttinen Apu-lehteen, joten julkaistaan se täällä. Lue osa, kaksi tai vaikka kaikki.)

”Mitä sä oikein haluat?” Toni kysyi ja kaarsi Kian laitimmaiseen parkkiruutuun.

Tiiriön ABC:n torni kohosi kantahämäläisen maiseman ylle kuin Mekkaan matkaavien minareetti. Hikinen lämpöutu kihisi asvaltin yllä, ilma oli kosteaa ja painostavaa. Lomalaisia tuli ja meni jatkuvana jonona palvomaan osuusliikettä. ”Jotain ihan muuta”, Karoliina mumisi Instagramin Reelsien virtaan hukkuneena, ja pyöritteli pelastavaa hiuskiehkuraa sormensa ympärille. Kissa käveli epävarmasti märällä trampalla. Karoliina naurahti ääneen ja pyyhkäisi seuraavaan kelaan. ”Karo?”

Nainen havahtui tähän kysymykseen, tähän arkeen ja tähän heinäkuiseen sunnuntaihin. Paita oli liimautunut selkään kiinni. Hän punastui. ”Ööö…ota vaikka Noccoa. Sitä sitruunaa, tai ei oo välii”, hän taputti Tonia reidelle, antoi pusun poskelle ja hymyili. Kaikki oli hyvin, Karoliina vakuutti itselleen. Oikeasti tosi hyvin.

Kun Toni suunnisti myymälän puolelle, käveli Karoliina sandaalit läpsyen kohti ravintolaa ja haki katseellaan vessoja. Edessä oli kolmen viikon kesäloma, josta ensimmäinen viikko menisi leirintäalueen ja Tonin alamäkipyöräilyharrastuksen parissa. Karoliina olisi halunnut Kyprokselle, mutta matka kuin matka. Karoliina piti lentokenttien ja lähtemisen tunnelmasta. Tavallaan sitä oli liikenneasemillakin. Lasipesunestelavoja, halkokasseja, iltapäivälehtiä, pelikoneita, noutopöytää, hälinää, metsästäjäleikkeen tuoksua ja ruohonleikkurin bensan hajua. Mutta okei…Kypros vai leirintäalue?

Karoliinalla oli yllään polvipituinen kesähame sekä löysä toppi, jonka kaula- ja käsiaukoista pilkisti valkeiden rintaliivien pitsireunoja. Ikkunapöydässä istuvien rahtareiden, bensalenkkareiden ja asvalttimiesten huomiota hän ei varsinaisesti saanut, vaikka olikin tavallisen kaunis ja kuulas nuori nainen, luonnollinen kuin tuore hillankukka. Suklaanruskea pitkä tukka oli kietaistu nopealle asetelmalle takaraivolle, ja kasvoille oli loihdittu keveä kesämeikki. Mutta kalpea tyttö näytti kirkassankaisissa silmälaseissaan enemmän vakavan takakireältä toimistovirkailijalta, käräjäsihteeriltä tai amanuenssilta kuin miltään somen tötteröhuuliselta influensserilta.

Ehkä siksi hän ei kääntänyt rahtareiden, bensalenkkareiden ja asvalttimiesten rasvaisia niskoja, koska he tuijottivat parhaillaan suut avoimina kymmenen sentin koroissa ja makkarankuorimekossa keikistelevää pitkää blondia, joka valitsi stroganoffia noutopöydästä rinnat kaula-aukosta pullistuen ja selitti seuralaiselleen jotain banaanikärpästen anatomiasta. Karoliinakin vilkaisi naista ja oli kävellä päin tummatukkaista miestä, joka seisoi hänen edessään makkarapaketti kädessä. ”Hups”, Karoliina älähti. ”Olitko tulossa grillaamaan?” mies vain virnisteli heidän pientä kohtaamistaan.

Karoliina työnsi mietteissään naisten vessan oven auki ja säpsähti toistamiseen. ”Oi, sori”, hän ehti tällä kertaa sanoa ja laskea katseensa. Karoliina mietti, että kääntyäkö kannoillaan vai mennäkö sisään, mutta nainen hymyili hänelle rohkaisevasti. Ehkä ulkolainen turisti? Pitkä nainen oli nostanut toisensa jalkansa lavuaarin päälle ja työntänyt lantiotaan eteenpäin. Karoliina ehti juuri ja juuri nähdä, miten nelikymppinen nainen oli heiluttanut kättään (kenties) hanan liiketunnistimessa ja koettanut samalla kauhoa vettä haaraväliinsä.

Heidän katseensa kohtasivat tuona intiiminä ja nolona hetkenä.

Se kesti korkeitaan sekunnin, mutta Karoliina ehti panna merkille monta pientä asiaa. Naisen lattialle riisumat housut, kireän mustan puhvelinnahkatakin, ja naisen punaisiksi värjätyt pitkät hiukset ja aivan uskomattoman vihreät silmät. Karoliina nielaisi ja käveli katse lattiassa vessakopille. Nainen ei sanonut mitään, mutta hän hymyili ja jatkoi kaikessa rauhassa huljutteluaan. Karoliinaa hävetti. Hän ei tiennyt mikä, mutta jokin. Hän istui pytyllä paperinpala kädessä niin kauan, että kuuli hanan ja käsikuivaimen kohinoiden vaimenevan, ennen kuin uskalsi lähteä.

”Pälkäne nelkyt”, Toni sanoi navigaattoria tutkien ja myhäili kuin olisi paljastanut isonkin faktan. Karoliina olisi voinut korjata, että 39 kilometriä, muttei viitsinyt. Hän mietti vessaa. Miksei hän koskaan rohkene tehdä mitään villiä? Oliko nainen edes tehnyt mitään? Ehkä hän ei ollut harrastanut seksiä ja mennyt huuhtelemaan paikkojaan? Miksi Karoliina edes kuvitteli mitään pervoa?! Tekihän kuumuus paikat nihkeiksi ja hikisiksi. Mutta silti.

”Tunti ja leiri on pystyssä”, Toni intoili, ja käänsi auton Paroistentielle. Virtaviivainen Hondan moottoripyörä ilmestyi heidän takapuskuriinsa kiinni. Karoliina poimi keskitelineestä Noccon. Arancia, ja isoja appelsiininkuvia. ”Ei ollut. Oli loppu”, Toni selitti nähdessään tyttöystävänsä nyrpistelyn. He olivat seurustelleet kaksi vuotta, ja hän oli oppinut jotain tyttöystävästään. ”Menee paremman puutteessa”, Karoliina kätki ärtymyksensä ja loihti kasvoilleen pakotetun hymyn. Hän sihautti tölkin ja tarjosi sitä Tonin limsatölkkiä vasten. ”Kippis! Ikimuistoiselle lomalle”. He skoolasivat.

Viimein kantatielle 57 päästyään moottoripyörä ohitti heidät, pujahti Kian ja Dusterin väliin hetkeksi asemiin, kunnes lähti seuraavaan hyökkäykseen. Pyörän selässä oli kaksi tumma-asuista motoristia. Kesä on täällä taas, istutaan hiljaa, missä raiteet risteytyy, kuului Olavi Uusivirran ääni radiosta. Vapaus, Karoliina ajatteli, maistoi juomaa ja väänsi Suomipoppia lujemmalle.

#

Kotiopettajattaren romaanin uusi painos, Spotifyn soittolista auki ja hame roikkumaan teltan narulle. Siinä oli Karoliinan iltapäivän ohjelma. Heti kun hän oli lunastanut paikan resortin kassalta, ja he olivat saaneet teltan pystyyn kohoilevaan kangasmaastoon nuorten koivujen alle, oli Toni halunnut lähteä korkkaamaan Bike Parkin. Se sopi Karoliinalle varsin hyvin. Hän ei kestänyt enää yhtään selitystä liittyen pyöräjuttuihin.

Karoliina vetäytyi hiostavasta kuumuudesta oranssin kupoliteltan kätköön, kävi vatsalleen retkipatjalle ja alkoi lukea. Jane Eyren rakastuminen herra Rochesteriin oli huiminta, mitä hänen elämässään tapahtui; voitti mennen tulleen tuoreen omistuskaksion, Les Mills -tunnit ja opettajan työn juonikuviot.

Paikka oli rauhallinen, eikä muita telttoja ollut lähistöllä. Karoliina käänteli sivuja ja heilutteli jalkojaan. Tummanlilat hipsterit peittivät vain osan Karoliinan valkeista pakaroista. Hänellä oli melko iso, muuhun vartaloon ainakin yhden koon liian suuri peppu. Pyöreä ja korkea, tosin omasta mielestään ihan liikaa sellua ja kuun kraattereita. Moni olisi ylpeä saadakseen sellaisen pyllyn, mutta Karoliina kätki sitä parhaansa mukaan löysiin hameisiin ja boyfriend-farkkuihin. Peppu ei suostunut supistumaan, vaikka sitä rankaistiin pari kertaa viikossa jumpalla.

Naaraskäki piti lähistöllä käheää, puhisevaa ääntään, pypypypy.

Karoliina luki, putosi välillä riveiltä ja joutui ottamaan kiinni uudelleen juonesta. Fontit muuttuivat epäselviksi ja E:t olivat nurin kuin optikon taulussa. Koivut havisivat hiljaa, rennosti. Musiikki tuuditti lukijaa syvemmälle tarinaan. Sanoja käännellään kuin muovailuvahaa…

Karoliina heräsi siihen, että poski oli liimautunut kirjaan kiinni. Hän ei tiennyt kauanko oli nukkunut, mutta ainakin ilmeisen sikeästi. Muutaman kerran hän oli havahtunut epämääräisiin ääniin ja päristelyihin, muttei ollut jaksanut nostaa päätään. Oksien varjot piirtelivät sokkoleikkejään teltan seiniin.

Karoliina ei muistanut millaista unta oli nähnyt. Ilmeisen kiihkeää, sillä pikkupöksyt olivat uponneet haaroihin. Hän oli vieläkin aivan liukas ja ylivirittynyt. Nivusten väli tuntui sykkivän kuumalta tuliholvilta. Karoliina tunnusteli topin ja liivien läpi rintojaan. Ne olivat b-kupin sulot, eivät hirveän suuret, mutta sitäkin pirteämmät. Nisät olivat ponnahtaneet nännipihoista ylös ja kiristelivät jäykkinä. Karoliina vaihtoi asentoa nostaen toista reittään koukkuun. Silloin pikkuhousujen haarakiila jäi myttyyn retkipatjan reunaa vasten. Oi. Nautinto kipristeli piilevänä hänen vatsanpohjassaan.

Karoliina ajatteli kirjaa ja sekoitti siihen omaa elämäänsä. Mielikuvitus punoi sekavaa fantasiaa. Hän oli kuulevinaan etäältä puheensorinaa, mutta pian sekin vaimeni. Hän huokaisi raukeasti ja nosti uudelleen lantiotaan. Ja uudelleen. Telttapatjan reuna kiusasi ihanasti häpyhuulten kanjonia. Karoliina puristi molemmilla käsillään tyynystä ja alkoi kihnuttaa lantiotaan edestakaisin. Kankaat kahisivat. Karoliina huohotti raskaammin ja erotti reisiensä välistä soivan luistavan litinän. Kitka yltyi. Pikkuhousujen haara oli muuttunut pelkäksi punosmaiseksi märäksi köydeksi, joka katosi liikkeiden mukana hänen rakoonsa.

Tunne oli herkullinen. Nännejä kivisteli ja pakotti aivan vietävästi. Karoliina kostui lisää, alaselkää ja kainaloitaan myöten. Teltassa tuoksui soma ja makea pimppi. Nuori opettajatar jatkoi masturbointiaan kiihtyvällä hankausliikkeellä. ”Oih. Joo. Kohta”, hän höpisi itsekseen. Seuraava tyytyväisyyden aalto lähestyi voimakkaampana kuin aiemmat. Karoliina puri kirjan kulmaa, räpsytteli ripsiään ja liikkui kuin resiina. Teltta heilahteli ja muste sivuilla vetistyi. ”Nyt. Tuu. Ei, eih”, Karoliina sopersi epäselvästi ja työnsi nopeasti sormet pikkuhousuihinsa, vatkasi pari kertaa ja painoi klitoristaan. Orgasmin voimakas nautinto laittoi kanteleen kieleksi jännitetyn kehon värisemään kuin se soittelisi itsekseen Sinisiä, punasia ruusunkukkia.

Karoliinaa nolotti aina itsetyydytyksen jälkeen, vaikka se oli luonnollinen toimenpide. Se johtui kasvatuksesta ja kulttuurista, vaikenemisesta ja asioiden patoamisesta. Maton alla oli tilaa. Hän ojensi pikkuhousunsa suoriksi ja avasi teltan vetoketjun. Pillun tuoksu oli väkevä. Ruskeaverikkö kääntyi vielä sulkemaan soittolistan ja peruutti iso pyrstö pitkällä ulos teltasta.

”Eiks oo ihana paikka?” miehen ääni kysyi yllättäen.

Karoliina valahti aivan punaiseksi. Hän sotkeutui teltannaruihin ja kesti hetken selvitellä niitä. Karoliinan unen aikana viereen oli pystytetty vihreä teltta. Moottoripyörä seisoi jalustallaan. Pariskunta istui ruohikolla mustissa ajovaatteissaan. Pitkä kalju mies ja kaunis punatukkainen nainen. Karoliina ei tiennyt kauanko he olivat siinä olleet. Ilmeisesti tarpeeksi kauan kuullakseen hänen touhunsa. ”Niin rauhallinen”, nainen lisäsi myhäillen. Jos puna oli laikuttanut Karoliinan kaulaa ja ehtinyt laantua, palasi se tulisina läiskinä otsalle ja poskille. Nainen oli se nainen sieltä ABC:n vessasta. Heidän katseensa kohtasivat jälleen. Se oli salainen ja suljettu yhteys kuin Signalin linja.

”Taisin nukahtaa”, Karoliina sanoi hämillään ja koetti istua niin, että saisi pidettyä polvet yhdessä. Hametta hän ei kehdannut lähteä hakemaan. ”Poikaystävä lähti pyöräileen”, Karoliina selitti. Pariskunta vilkaisi hymyillen toisiaan. ”Ei me haluta häiritä kenenkään yksityisyyttä”, nainen sanoi ja räpsytteli paksuja ripsienpidennyksiään. Hän poimi maasta apilan, jota alkoi nyppiä. Nainen oli kaunis, aikuinen, täyteläinen. Muutamia pisamia poskilla, kapea nenä ja solakat kasvot. ”Toivottavasti mekään ei häiritä…touhuillamme”, hän sanoi vihjaillen.

Naisen nimi oli Laura ja miehen Tomas, se selvisi keskustelun aikana. He olivat tulleet jostain Varsinais-Suomen suunnalta. Paimio tai Pöytyä. Vaikka he olivat Karoliinaa yli kymmenen vuotta vanhempia, tuntui juttelu sujuvan varsin rennosti ja mutkattomasti. Käytiin läpi säät ja lomat. Miehessä oli jotain raa’an komeaa ja hunsvottimaista. Hänellä oli kiiluvan musta katse, pieni parransänki ja korvakoru. Rystysten alapuolelle oli tatuoitu kirjaimia. Aina kun mies puhui, tuntui Karoliinan sielussa jotain synkkää ja raskasta, vangittua. Naisessa oli puolestaan taas jotain, joka sai Karoliinan häpykukkulan tuntumaan pehmeältä marskimaalta. Omituinen, vieras ja kutsumaton tunne. Pelottava. Nuori nainen halusi yhtä aikaa hätistellä sen pois, mutta kutsua myös kylään peremmälle kamariinsa.

Keskustelua olisi voinut jatkaa pitempäänkin, mutta Karoliina oli yhä mehukas edellisestä kiimasta ja tunsi tarvetta päästä pesulle.

”Mä luulen, että jätän teidät leiriytymään rauhassa”, Karoliina nousi ylös. ”Käyn tutkimassa vähän huoltorakennusta”.

#

Karoliina levitti pesutarvikkeensa Lidlin muovikassista pukuhuoneeseen, jossa ei näkynyt vielä kenenkään muun omaisuutta. Lentopallopelin huudahdukset ja töminät kantautuivat selvästi viereiseltä hiekkakentältä. Karoliina riisui paidan ja hameen. Rintaliivit olivat hiertäneet ihon ikävästi nirhamille, joten oli helpotus saada tisut ulos kupeistaan. Lopuksi nainen astui ulos liloista kovia kokeneista pikkuhousuistaan.

Sisällä yhteisissä pesutiloissa oli viileää ja kosteaa. Suihku tiputti tip-tap. Äskeinen nolo masturbointi vielä mielessään Karoliina meni suihkun alle ja kuurasi omenasaippualla vartaloaan puhtaaksi hellepäivän hiestä ja kiimamehuista ja onanian synnistä. Hän oli viime kuukausina tyydyttänyt itseään tihenevään tahtiin. Suihkusuulakkeella, kädellä, sauvalla, koristetyynyllä. Se ei johtunut siitä, etteikö Toni antanut seksiä tai onnistunut siinä. Karoliina kaipaisi yksityisyyttä, hän halusi olla kahden kesken fantasioidensa kanssa ja hänen hormonitoimintansa oli nyt jostain syystä poikkeuksellisen vilkasta. Vartalo protestoi kai nykyistä tylsää elämää vastaan.

Kesken ajatusten pesuhuoneen ovi narahti. Taas. Laura seisoi oviaukossa Puuilon mainospyyhe ympärillään. Tuukko hakeen luki sloganissa. ”Pakko pestä maantien pölyt veke”, hän sanoi ja alkoi punoa hiuksiaan poninhännälle. En…tuun, luki takapuolella. ”Satulassa niin hikoaa”, hän jatkoi. Hänen niskassaan oli harmaa pölyjuova. Karoliina nielaisi ja kääntyi vähän sivuttain suihkun alla. Hän näki sielunsa silmin isopovisen naisen ratsastavan hoikan miehen peniksellä kupeet rytkyen, voihkien ja lisää vauhtia anellen, ratsupiiska kädessä. Ei, ei, ei, Karoliina ravisteli mielikuvia kelaltaan.

”Tomas meni tuonne miesten puolelle”, Laura sanoi itsestäänselvyyden, ikään kuin se tarkoittaisi jotain. Laura pohti, oliko se sittenkin vihje. ”Okei”, hän ei osannut sanoa muuta. Vaivihkaa nuori opettajatar käänsi kuitenkin uteliaita harmaansinisiä silmiään. Laura riisui pyyhkeensä rempseästi ja harppoi suihkuun suuret jalkaterät läpsähdellen. Pyöreät rinnat tutisivat toisiaan vasten kuin espanjalaiset verkkomelonit. Naisen iho oli ruskettunutta, mutta bikinirajat näkyivät kuin maanmerkit Koreoiden rajalla. ”Mä en viitti pestä tukkaa”, Karoliina sanoi sanoakseen jotain, ja vilkaisi Lauraa. Tällä oli söpö vatsamakkara ja pieni napakoru. Jalkoväli oli parturoitu paljaaksi. ”En mäkään joka päivä”, Laura nielaisi ja tuijotti häpyhuulia.

He suihkuttelivat puhumattomina seinä välissään, mutta Karoliinan tuhmia ajatuksia yksi seinä ei torjunut. Hän ei millään päässyt eroon Lauran intensiivisestä katseesta, joka oli porautunut silmien kautta vulvaan ja klitorishermoon. Karoliina pesi nopeasti, sillä hän halusi paeta ajatuksiaan. ”Mä taidan jo mennä”, hän huikkasi. Nopea kuivattelu, dödöt kainaloon ja puhtaat pikkuhousut jalkaan.

Asuntovaunujen, matkailuautojen ja telttojen määrä oli lisääntynyt päivän aikana. Sunnuntai oli vaihtopäivä. Karoliina pani merkille, että vastapäiselle kentälle oli leiriytymässä häntä jonkin verran vanhempien miesten porukka. Eräs tummatukkainen mies laski maastopyörää alas telineestä ja vilkaisi Karoliinaa hymyillen. Hitto, se makkarapakettimies, Karoliinalla välähti. Toni ei muuten ollut vielä palannut. ”Millainen rata? Kaikki ok?”, Karoliina näpytteli viestin WhatsAppissa. Yksi harmaa vekku ilmestyi viestin alle, sitten toinen. Siniseksi ne eivät muuttuneet.

Karoliina istui teltassa verho auki ja naposteli suolapähkinöitä ja joi vissyä. Hän oli palaamassa jo kirjan pariin, mutta silloin telttanaapurit saapuivat pyyhkeet ympärillään, Tomas Crockseissa ja Laura sandaaleissa, leppoisasti toisilleen jutellen. Karoliina ei ollut odottanut heitä, vaikka jollain tasolla oli kuitenkin. Tomas oli todella jäntevä. Käsien suonet kiihottavasti pinnassa. Pieni karvoitus kulki nauhana rintojen välistä vatsalle ja pyyhkeen sisään. Kalju kiilsi. ”Shampoot loppui”, hän virnisti. Karoliinan sisällä kupli ja värisi. ”Tää vitsiniekka pitää illalla leirintäalueen raflassa varmaan stand upia”, Laura nauroi. Karoliina naurahti takaisin kuivasti.

Kuivattelun jälkeen pariskunta istahti telttansa eteen lämmittelemään aurinkoon. He juttelivat leirintäalueesta. Laura ja Tomas olivat vierailleet tällä aiemmin ja tunsivat paikat. Tomas kehui resortin uimarantaa, Laura puolestaan paikan intiimiyttä. He jakoivat matkavinkkejä. Karoliina oli kuuntelevinaan, mutta hänen silmänsä hakeutuivat väkisin miehen sinisen pyyhkeen kohoumalle. Tomaksella oli molemmissa pohkeissaan salamatatuoinnit, kaulaan oli tatuoitu siivekäs kallo ja ankkuri ja toiseen käsivarteen kotka. Karoliinan ei pitäisi katsoa vierasta miestä. Mutta silti hän katsoi, ja tunsi helmen kokoisen klitoriksen turpoavan kovaksi.

Karoliina havaitsi silmäkulmastaan pienen, lähes huomaamattoman eleen: Lauran käsi muka epähuomiossa osui Tomaksen reiden sisäpuolelle ja jäi lepäämään siihen. Karoliina ei ollut huomaavinaan sitä. ”Tähän vois nukahtaa”, Tomas levitti jalkojaan ja nojasi taaksepäin. ”Yh-hyy…niih”, Laura myötäili. Nyt Karoliina näki sen aivan selvästi. Lauran käsi hieroi ja pyöräytteli hellivästi Tomaksen mulkkua. Eikä mitä tahansa mulkkua. Penis oli muhkea kuin hedelmätiskin kookkain Chiquita. Karoliina nuolaisi huuliltaan suolapähkinän makua. Hän toivoi, ettei Toni palaisi ihan vielä.

He kaikki olivat nauttivinaan auringon suomasta lämmöstä, vaikka menossa oli kiimainen pieni tarantellatanssi. Tomaksen sukuelin jatkoi kasvamistaan ja Lauralla alkoi olla vaikeuksia saada sormet ylettymään sen ympäri. ”Tässähän tulee ihan nälkä”, Laura naurahti vihjailevasti. ”Pitäiskö haukata jotain pientä?” Tomas ehdotti ja huokaisi. Hänen pyyhkeensä avautui kokonaan ja putosi. Karoliinan alaselkää poltti ja nipisteli kuin jokin tuntematon voima tatuoisi hänen ihoonsa tramp stampia.

Laura tähysti muka taivaalle, taivutti jalkojen suojissa kullia vaakasuoraan ja osoitti sen kärjellä telttanaapuria. ”Haluaisko Karoliinakin jotain?” Karoliina ei saanut sanaa kunnolla suustaan. Nainen oli häpeilemätön! ”M-mä ootan Tonin paluuta”, Karoliina sanoi. ”Kuinka vaan”, Lauran sormet kieräyttivät jännästi esinahkaa alas ja soikea iso terska jäi puristuksiin Lauran peukalon ja kämmenkupin väliin. Hän teki pientä, mutta tehokasta lypsyliikettä peukalollaan, selkä suorassa istuen ja käsivarteensa nojaten. Karoliina hieroi salaa kyynärvarrellaan poveaan.

Tomas murahti jotain. Litsahteleva esinahka liikkui kalun vartta pitkin ja vaaleanpunainen terska supisteli uhkaavasti. Karoliina väristeli sieraimiaan ja haistoi mulkun vitaalisen hajun, joka aiheutti hänen luonnolliselle pimpsalleen jatkuvia sähköiskuja. Laura puristi lujaa varresta ja virtsaputken suulle ilmestyi kirkkaita pisaroita. Peukalo siirsi tottuneesti nesteet terskalle ja käsi jatkoi tasaista tumputtamistaan. Karoliinan syke kaikui korvissa kuin sydän soittelisi cembaloa. Humisi. Varovaisesti hän käänsi kasvojaan ja yritti esittää viatonta. Hän oli utelias.

Tomas laskeutui selälleen, ylävartalo teltassa ja karvaiset koivet sen ulkopuolella. Hitto! Penis seisoi ihan kivikovana tanassa, karvattomiksi ajellut kivespussit pitkien ketjujen päässä roikkuen. Laura vatkasi munaa nopeammin ja vaateliaammin. Sitten yhtäkkiä hän painoi päänsä Tomaksen syliin. Hän katseli Karoliinaa ilkikurisesti suoraan silmiin ja otti terskan poskeensa. Punainen hiustupsu peitti toisen silmän. Hän ei piilotellut enää mitään. Kaunis suu lutkutti tiukalla puristuksella mulkkua ja sormet hyväilivät hellästi kiveksiä. Tomas ähisi, käänteli jalkateriään ja pyöritteli varpaitaan. Karoliina oli lumoutunut julkeasta näytelmästä.

Tomaksen kämmen ilmestyi Lauran päälaelle ottaen kiinni hiuksista, painaen alaspäin ja ohjaten imua. Kalu näytti nytkähtelevän. Laura siristi kostuneita silmiään ja pieni vesipisara valui silmäkulmasta poskelle. Hän koetti hengittää normaalisti ja pidättää yskänpuuskaa. Karoliina ei enää peitellyt suihinoton tuomaa kiihkoa, vaan puristi räjähdysherkkiä tisujaan molemmilla käsillään ja huokaili. Tästä innostuneena Lauran iiriksiin syttyi uudenlainen kiihkeä pilke. Hän tarttui kaluun ja runkkasi rajusti sen suonikasta vartta, terska kokonaan suussaan. Tomas voihkaisi ja hänen pitkät jalkansa sätkivät nurmikolla.

”Mgghh…grppp”, Lauran silmät pullistuivat ja kurkku teki hissiliikkeen. Täyteläiset pallit alkoivat pumpata hallitsemattomasti siemennestettä Lauran lämpimään suuhun. Enää Laura ei sulkenut meikattuja paksuripsisiä silmiään, vaan keskittyi ahmimaan katseellaan Karoliinaa ja suullaan tyhjentämään kumppaniaan. Laura korisi ja kakoi tukahtuneesti, mutta sai hoidettua homman loppuun. Suusta oli valua nestettä lopuksi ulos, mutta Laura painoi sen sormellaan takaisin ja hörppäsi. Vielä pari vetoa kädellä, sitten mulkku veltostui ja Tomas kääntyi kyljelleen. Laura kuivasi liisteistä kättään Tomaksen pyyhkeeseen.

Karoliina ei ollut kokenut sellaista koskaan. Toki hän katseli salaa pornoa, mutta ei ollut päässyt seuraamaan muiden seksiä. Kokemus oli roihauttanut hänen kehonsa aivan tuleen. ”Ihan pian tulossa”, vilahti ruudulla Tonin viesti, mutta Karoliina ei sitä huomannut. Hän istui nauliintuneena telttansa eteen, katseli poispäin ja yritti saada järjen takaisin päähänsä. Naapuriteltasta kantautui lähes heti laukeamisen jälkeen Tomaksen unentuhina.

”Nautitko?” Laura kysyi vähän epäselvästi. Kysymys sai Karoliinan vaivaantuneeksi. ”En mä, en mitään”. Laura nousi ylös ja käveli parin metrin matkan teltaltaan. Karoliinaa jännitti niin, että kädet tärisivät ja hikosivat. ”Sä taidatkin olla hävytön pikkurunkkari”, Laura sanoi lähes kuiskaten ja lähestyi uhkaavasti. Pyyhkeestään kiinni pidellen hän kumartui ja painoi huulensa Karoliinan huulille, ennen kuin tämä ehti päätään kääntää. Yllättävä suudelma oli lämmin ja pehmeä. Karoliina ei vastannut siihen, mutta ei estellytkään. Hän ei ollut koskaan suudellut tyttöä. Nyt liukas ja metallinmakuinen kieli pyöritteli hänen suussaan kankeasti. Karoliina ei voinut kuin ajatella, että vielä äsken tuo suu oli imenyt miehen kalua.

”Etkö olekin?” Laura kysyi vetäytyessään, ja iski silmää. Karoliina tunsi suussaan syljensekaista spermaa, jota Laura oli hänen kielelleen laskenut. Vasta Lauran keikuttaessa takapuolensa omaan telttaansa, tajusi Karoliina nielaista suunsa tyhjäksi.

#

Samana iltana Karoliina makasi Tonin kanssa. Yleensäkin se oli hän, joka oli heillä aloitteellinen. Mutta tällä kertaa Karoliina oli poikkeuksellisen himokas ja raju. Toni sai juuri ja juuri riisuttua rintapanssarinsa ja polvisuojansa, kun Karoliina hyppäsi tämän syliin ja suuteli. ”Venaa nyt, niin käyn suihkussa”, Toni naurahti. ”Ei se haittaa. Mä halun sut sisään”, Karoliina repi vaatteita Tonin yltä, ja syleili tämän hikistä, pölyistä ja metsäistä vartaloa. He rakastelivat nopeasti ja kiivaasti.

Myöhemmin, Tonin jo nukkuessa, Karoliina mietti käytöstään. Hän katui. Mitä? Karoliinahan oli vain katsellut toisen pariskunnan seksiä. Hän katui ennemmin sitä, että oli altistunut omille fantasioilleen ja kuvitellut kaikenlaista. Hän katui omaa riettauttaan, jota oli vaikea pitää piilossa. Se tunki ajatuksiin koko ajan. Vaikka he olivat illalla pelailleet Tonin kanssa sulkapalloa ja korttia, grillanneet makkarat ja käyneet saunassa, oli Karoliina koko ajan haaveillut seksistä vieraiden ihmisten kanssa. Tämän on loputtava, hän päätti.

#

Laura ja Karoliina levittivät pyyhkeensä kahden korkean männyn väliin, paikkaan mihin aurinko osui tangentissa. Lähes neonvihreä lampi sijaitsi metsän keskellä, leirintäalueen toisella laidalla. Lammen rantaan oli rakennettu pukukopit, pari laituria, grillikatos ja vessa. Tällaisilla keleillä uimaranta kuhisi leirintäalueen asukkaita, jotka palvoivat aurinkoa, uivat ja pelasivat pallopelejä. Laura korkkasi kylmälaukusta pari siideriä ja ojensi toisen Karoliinalle.

Tunnelma oli hienovarainen ja aistikas. Side naisten välillä kehittyi jokaisesta sanasta, naurusta ja hymystä. Aurinkolasiensa suojissa Karoliina tutki uteliaasti Lauran ruskettuneen vartalon muotoja. Vartalon, jota pienet valkopunaiset metsämansikkakuvioiset bikinit eivät juuri peittäneet. Se oli aito naisen keho. Muodot oikeissa paikoissa, aurinkovoiteen liukastama iho sileää ja kuumaa. Aina välillä Lauran korjatessa bikinien naruja ja rintojen paljastuessa lähes kokonaan kupeista, pääsi Karoliinalta tahaton huokaus. Tai kun Laura makasi vatsallaan ja hänen pyöreä peppunsa oli notkolla, tunsi Karoliina nänniensä heräävän laivastonsinisen kokouimapuvun sisällä.

Kuumuus oli tiivistynyt entisestään. Se oli paksua ja raskasta kemikaalia, vaikeaa hengittää. Tonin alamäkipyöräilyä se ei haitannut. Hän oli lähtenyt innoissaan heti aamusta kouruun. Karoliina oli miettinyt ensin, että olisi mennyt mukaan katselemaan ajoa, mutta sitten Laura oli pyytänyt mukaan uimarannalle. Tomas liittyisi seuraan myöhemmin, kun olisi saanut pyörän huollettua. Se oli tulella leikkimistä. Koko päivä yhdessä puolialastoman vanhemman pariskunnan kanssa oli arveluttanut Karoliinaa, mutta hän oli päättänyt suostua.

Karoliina vilkuili ympärilleen. Leiriä pystyyn laittanut miesseurue oli notkelmassa pelaamassa rantalentopalloa. Ilman paitaa. Muutamilla oli kireät ja treenatut vartalot, muutamilla ihan ”iskävartalot”. Yksi jälkimmäistä heilautti kättään ja hymyili. Mies, joka oli laskenut maastopyörää telineestä. Mies, joka oli vitsaillut makkaranpaistosta. Karoliina heilautti takaisin, kunnes tajusi, että mies oli nostanut kätensä syöttövuoron merkiksi. Vittu miten noloa. Karoliina käänsi päänsä toisaalle ja haukotteli.

Päivän tunnit matelivat. Heinäsirkat sirittivät pitkässä ruohikossa, angervot tuoksuivat ja maitohorsmat vavahtelivat. Aurinko kulki kulkemistaan lannistumattomana.

”Hitto mä laitoin huonosti aurinkorasvaa ylävartaloon”, Laura säikähti jossain vaiheessa päivää ja tutki ihoaan. Punaisia laikkuja oli ilmestynyt sinne tänne. ”Auttaisko kastautuminen?” Karoliina pohti. Laura sitoi hiuksensa ponnarille ja kävi uimassa. Mutta se ei auttanut punotukseen, päinvastoin. Lauran ruskettunut iho oli muuttunut punertavaksi niskasta, kaulasta ja rintakehältä. ”Toi näyttää oikeesti pahalta”, Karoliina huolestui. Laura pyllisteli suorin jaloin rantakassille ja kaivoi esille Aloe vera -voiteen. ”Voisitko sivellä mulle tätä? Mennään vaikka tonne pukuhuoneeseen”, Laura ehdotti.

Punamullalla suditut pukuhuoneet sijaitsivat petäjien katveessa.

Naisten osastolla oli hämyisää, märille vaatteille, homeelle ja virtsalle lemuavaa. Seiniin oli koverrettu tirkistelyreikiä miesten puolelta, ja lautoihin kirjoiteltu irstauksia. Slurri sai täällä. Vitun lehmä. TJ3. Kauko & Saimi 24.7.2015. Riisuttuja vaatteita ja sandaaleja lojui pitkin poikin. Seinät eivät ulottuneet kokonaan maahan eivätkä kattoon saakka ja tilaan pääsi hieman valoa. Rannalla juosta tömisteltiin, veden pinta rikkoutui loiskahdukseen ja joku kiljaisi. Sopivasti muistetaan, vain puolikas totuus, siitä kuinka vapaita ollaankaan, kuului jonkun pienestä radiosta.

Karoliinan kasvoilla oli jännittynyt ilme. Toinen puoli hänestä jäi varjoon, toinen oli osa rikinkeltaista keskipäivän valoa. Hän ravisteli voidepulloa. ”Laita eka eteen”, Laura avasi bikinien yläosan narut ja antoi kuppien valahtaa alaspäin. Puolet rinnoista oli esillä. Karoliina tunsi kurkussaan ahdistavan paineen. Ajan kulu oli hidastunut, ehkä se oli jopa pysähtynyt.

Karoliina pursotti käsiinsä viileä voidetta, empi hetki ja alkoi sivellä sitä Lauran kaulalle ja solisluiden kärjille. Iho käsien alla tykytti polttavana. ”Sattuuko?” Karoliina kysyi. Hän seisoi niin lähellä Lauraa, että tunsi tämän siiderintuoksuisen hengityksen. ”Kirvelee vähän”, Laura myönsi. Hän katsoi yläviistosta nuorempaa naista, aurinkolasit oli nostettu rennosti hiusten päälle. Karoliinan käsien liike oli hellää. ”Mä koetan varoa”, hän sanoi ja antoi kosketuksensa siirtyä rintakehän yläosaan. Pukuhuoneeseen levisi Aloe veran ja kaktuksen tuoksua. Lattiaritilöiden välistä tihkui hiekkaa Karoliinan varpaiden väliin.

”Vähän alempaa”, Laura pyysi. Karoliina nielaisi ja antoi voiteen kyllästämien sormiensa tunnustella rintojen alkuosaa. ”Alempaa”, Laura sanoi. ”Siis mistä?” Karoliina kakisteli. Laura hymyili rohkaisevasti, tarttui Karoliinaa ranteista ja vei tämän sormet kunnolla tisseilleen. Bikinikupit putosivat kokonaan maahan. ”Ooh”, Karoliina huokasi. Laura liikutteli opettavaisesti nuoria liukkaita sormia. ”Purista vähän”, hän neuvoi, ja Karoliina teki työtä käskettyä. Hän puristi munkkeja yhteen. Tissit olivat upean pehmeät ja sileät, isot kuin kumipallot. Karoliina varoi koskemasta lävistyksiin, vaikka tuskin ne satuttaisivat turvonneita vaaleanruskeita nännejä.

Karoliinan raskas hengitys pätki. Se tohisi hänen päänsä sisällä kuin Istanbul Pizzerian viallinen ilmastointilaite. ”Noin just”, Laura mumisi ja auttoi leipomaan poveaan. Vaikka kämmenet koettivat punnita ja hallita rintoja, aina täyteläistä lihaa valui sormien yli. He molemmat tiesivät, että hetki oli ainutlaatuinen ja todella fragile; kuka tahansa voisi tulla koska tahansa. Mutta siitäkin huolimatta Laura vei nuoren naisen käden bikiniensä alaosalle ja auttoi liu’uttamaan kankaan alle. Karoliinan suu avautui hämmästyksestä. ”Mun pillu on ihan ku margariinia”, Laura sanoi. ”Kokeile”.

Karoliinasta oli kummallista tunnustella jotain muuta kuin omaa häpykukkulaansa. Tämä oli niin erilainen. Kupera kumpu oli silkkisen sileä ja karvaton, ehkä aamulla uudelleen ajeltu. Häpyhuulet työntyivät halkeaman reunoilta esille lihavina ja leveinä kuin pohjanlepakoiden siivet. Niiden välistä tirskui kiimanestettä kuin kaktuksen maitoa. ”Se on ihan märkä”, Karoliinakin myönsi. Pitkät pianistin sormet hyväilivät kuumaa vakoa tutkivasti. Salmiakin muotoinen klitoris oli luunkova.

Seinän ja lattian raossa vilahti liike. Karoliina olisi vaikka voinut vannoa mustien Crocksien käyneen siellä…

”Tiiätsä mitä sun pitää tehdä?” Laura kysyi. Se kuulosti vähän määräykseltä. ”E-en”, nainen kuiskasi. Laura nosti Karoliinan käden biksuistaan, kuljetti sen tämän nenän eteen ja lopulta huulille. ”Sun pitää maistaa”. Karoliina lipaisi arasti ja maistoi katkeransuloisen vitun maun. Se oli tehdä hänet hulluksi! Vaiston viemänä Karoliina imaisi omaa etusormeaan. Vulvan ominaismaku oli sekoitus suolaa, nahkaa ja kukkia. Laura myhäili tyytyväisenä. Hänen oli onnistunut kietoa kympin tyttö pikkusormensa ympärille.

Rauhallisen harkitusti Laura riisui Karoliinan voimakkuuksilla varustellut aurinkolasit pois ja laski ne penkille. Sitten hän asetti kätensä Karoliinan hartioille ja alkoi painaa tätä alas. Karoliina toimi tottelevaisesti kuin olisi huumattu. Hän laskeutui kiltisti polvilleen karhealle ritilälle, sinne mihin valo ei päässyt. Lattianrajassa oli myös viileämpää. Lammen pinta kimalsi seinän alta fosforinvihreänä. Juoksevia jalkoja vilisteli muutamien metrien päästä. Joku hengitti huohottaen ihan lähellä. Seinän toisella puolella. Siellä lattiaritilä narahti painon alla. Ajatus vieraasta tirkistelijästä kiihdytti lisää Karoliinaa.

”Tää on sun vika, joten sun pitää auttaa”, Laura pudotti bikinien alaosan nilkkoihin ja astui askeleen lähemmäksi. Hän levitti jalkansa ja työnsi lantiota eteen. Viimein Laura näki sen lähietäisyydeltä: Lauran soman pillun. Kukkulan halkaisevan, ison ja lehtevän, turpean pillun. Mutta kauaa hän ei ehtinyt sitä ihailemaan, sillä rouvan tiukka kämmen painoi Karoliinan kasvoja kohti rakoa. Vaginan kosteus liukastutti Karoliinan posket. Hän alkoi suukotella ja nuolla sisäreisiä ja pillun ympäristöä. Nivusissa oli nukkamaista hikistä sänkeä.

Lauran käsi ohjasi ja opetti. Se nosti Karoliinaa hiukan leuasta, niin että vikkelä kieli löysi mahlaisen vaon. Karoliina nuolaisi onkalosta. Hän ei tiennyt vielä pitikö mausta vai ei. Mutta vaihtoehtoja ei ollut. ”Sinne. Nuole, nuole”, Laura käski himon saostamalla äänellään. Hän liikutteli lantiotaan kuin tanssien, ja tarjosi vittuaan. Karoliina latki tasaisella liikkeellä edestakaisin, horisontaalisesti ja vertikaalisesti, sitten käytti kieltään lappeellaan ja vispasi pelkkää pillun yläosaa, maiskutti, työnsi kielen kärkeä sisään ja huiskautti kielellään klitoriksen päältä.

”Sä osaat, oikeesti”, Laura huokasi. ”Sä ootkin kunnon pillunnuolija”. Karoliina sai kehuista lisää itsevarmuutta. Hän siirsi hiuksiaan sivuun, kallisti kasvojaan ja ryhtyi lipomaan pillua nopeammin. Hän ei enää edes ajatellut, että joku saattaisi yllättää heidät. Puolijulkinen paikka ja kiinni jäämisen pelko lisäsivät jännityksen tunnetta. Hän jopa vilkaisi seinään porattua reikää ja toivoi jonkun katselevan heitä. Mehän olemme kuin Lauren Phillips ja Casey Calvert, ajatteli Karoliina erästä näkemäänsä pornoklippiä.

”Just noih”, Laura tukisti Karoliinaa, urahteli ja painoi väkivahvasti reisiään tytön kasvoja vasten. Hän jyysti pillullaan Karoliinan suuta edestakaisin. ”Hmmmp…mäh…lips…lips…ooh”, Karoliina liikutti kieltään estottomasti aikuisen naisen vaaleanpunaisessa vitussa ja lirkutteli klitoriksen kimpussa. Hän puristi huulensa napin ympärille ja imi sitä nykivästi. Hän olisi voinut jatkaa imeskelyä loputtomasti. Karoliina puristi Lauraa pakaroista ja suorastaan hukutti kasvonsa vulvaan kuin haluaisi olla osa sitä.

”Ahhh…hah…ymmm”, Laura mankui, mutta lopulta vetäytyi ja auttoi Karoliinan kainaloista nostaen ylös. ”Olisin voinut tulla pian, mut siitä olis tullut sitten kunnon sotku”, Laura naurahti. ”Sori, mä innostuin”, Karoliina pyysi anteeksi ihana pillunmaku suussaan ja hiukset sekaisin. ”Seksissä ei koskaan pyydellä anteeksi”, Laura sanoi ja nosti sormensa ilmaan kuin temppua demonstroiva taikuri. Hän pyöräytti sormeaan ja painoi sillä uimapuvun kankaan päältä Karoliinan nännejä. Tuut-tuut. Väristykset kulkivat Karoliinan kehon poikki.

Laura leipoi pystyjä rintoja kokeneesti ja antoi pieniä suukkoja kaulalle. Hän painoi nenänsä Karoliinan nenää vasten ja antoi huulten hipaista huulia. ”Joku voi tulla tänne. Kiihottaako se sua?” hän kysyi. Karoliina puraisi huultaan ja nyökkäsi. ”Ajattele kun makaisit tossa penkillä ja mä nuolisin sua ja joku tulis. Hyi sua”, Laura kiusoitteli korvaan kuiskuttaen ja suuteli Karoliinaa. Pusun jälkeen hän työnsi Karoliinan penkin nurkkaan. Karoliinan pillu oli pakahtua kiimasta. Karoliina nosti toisen jalkapohjan penkille koukkuun ja levitti haaransa.

Laura kävi lattialle polvilleen ja siirsi Karoliinan kokouimapuvun haarahalkiota sivuun. ”Ai, sulla onkin tällainen perinteisempi malli”, hän sanoi. Karoliina ei tiennyt mitä sanoisi. Hän ei ollut sheivannut aikoihin. Tussukarvoitus ei ollut levinnyt hallitsemattomasti uusille alueille, mutta kolmio oli melko tuuhea. ”Se sopii tosin hyvin tollaiselle perhetytölle”, Laura kikatti ja puhalsi lämmintä ilmaa Karoliinan pillua kohti. Hän siirsi karvoja syrjään ja nuolaisi karheasti. Karoliina oli laueta heti. Hän puristi uristen penkin kulmista ja taivutti selkäänsä notkolle.

Lauran lämmin suu tuntui taivaalliselta. Se teki sellaisia temppuja, mistä Karoliina ei ollut osannut uneksiakaan. Hän mankui hiljaisella äänellä ja keskittyi nauttimaan hekumasta. Laura kielen liike oli rauhallista ja syvää. ”Tuntuu nii hyvält”, Karoliina mumisi. Hän paineli rintojaan yhteen ja huohotti. Umbron uimapuku oli liimautunut tiukasti hien ja aurinkovoiteen kyllästämään ihoon. Pillu vingahteli. Karoliina ei edes huomannut, miten pallo tömähti pukuhuoneen seinään. ”Se on täällä”, se joku huusi ja kävi hakemassa sen.

Ollaanko tämä kesä näin, sulla on syksyllä uudet kuviot.

Laura ujutti kaksi sormeaan Karoliinan vakoon ja alkoi liikuttaa niitä edestakaisin, yläviistoon. Lipsutus yltyi. ”Jooh. Joooh. Mä saan kyl kohta, jos et lopeta”, Karoliina uikutti narisevalla penkillä. Tuuli pölläytti dyynin irtohiekkaa pukuhuoneeseen. Laura nuoli kauttaaltaan Karoliinan klitorista ja antoi sisään kahta sormeaan. Se ei ollut samanlaista kuin Tonin tökkiminen, vaan paremminkin tarkoituksenmukaista koukistelua. Vähän kuin tekisi sormiväreillä hienoa taideteosta. Sormien kärjet silittivät g-pistettä. Se sai Karoliinan kehon nykimään ja värisemään. Hän sihahti ja ojensi jalkansa ihan suoraksi Lauran selän päälle, käpristeli varpaitaan. Huohotus muuttui kimeämmäksi. ”Ih…ih…ih”.

Kun Laura käänsi pillun sisuksissa sormiaan toistuvasti ympäri ja otti peukalon avuksi klitoriksen härnäämiselle, alkoi Karoliina saada. ”Jatka, jatka, multa…”, nuori nainen voihkaisi ja hänen koipensa alkoivat täristä. Laura jatkoi aarteen kaivelua. Karoliinan selkä kaareutui ja niska kallistui, pää kolahti seinään. Orgasmi oli märkä ja ihana. Pillu sykähteli pitkään Lauran suuta vasten ja vuolaat nesteet kastelivat hänen leukansa. Karoliina läähätti hengästyneenä ja valahti aivan veltoksi. Hämärä ja likainen pukuhuone pyöri hänen ympärillään kuin toinen ulottuvuus.

”Ihana karvapillu”, Laura poimi suustaan tumman kiharan ja hymyili. Hän kuivasi huulensa kyynärvarteen. ”Miten olis…jatkaisitko nyt sitä voiteen levittelyä?”

#

Karoliina itki.

Tunteet heittelivät kuperkeikkaa. Samalla kun Karoliina halusi lukea Charlotte Brontëa ja halata Tonia, halusi hän saada vieraita kulleja sisäänsä, ja nuolla vieraita pilluja. Karoliina läpsäisi muutaman kerran kasvojaan. Nätti ja vaaleaihoinen, siveelliseksi meikattu lukutyttö, isot silmälasit ja tummat kulmat, ruusunpunainen suu ja ruskea tukka kireällä poninhännällä. ”Huora, huora”, hän sätti itseään. Miksi hän oli antanut tuon itseään reilusti kypsemmän valkyrian vietellä hänet.

Vessa vedettiin. Karoliina havahtui ääniin, pesi nopeasti kätensä ja vilkaisi peilin kautta harmaatukkaista naista, joka astui arasti vessasta.

”Hei, jatketaanko?” Karoliina kysyi reippaasti aulassa odottaneelta Tonilta, ja he jatkoivat kierrostaan Hämeen linnan museossa.

#

”Mä lupaan ajaa hiljaa. Saat tasaiset kyydit”, Tomas lupasi. Karoliina oli mietteliäs. Koetti keksiä tekemistä käsilleen. Mitä Toni sanoisi, jos kuulisi hänen käyneen Tomaksen kanssa moottoripyöräajelulla? Oli se sitten kuinka viatonta tahansa. ”Ei mulla oo kypärääkään”, Karoliina selitteli ja vilkaisi telttaan. Laura aikoi lepäillä illan ja parannella auringonpolttamiaan. Pahastuisiko Laura? Tuskin sentään. ”Otat tään Lauran kypärän”, Tomas jatkoi. ”Se on näkemisen arvoinen paikka”. Karoliina puraisi huultaan. Eihän Tonin välttämättä tarvitsisi tietää…

Oli kauniin hempeä torstai-ilta. Päivät olivat saavuttaneet rutiininsa. Aamupala, Tonin lähteminen alamäkikouruun, auringonottoa ja löhöilyä, jokin pieni päiväretki Tonin kanssa lähistön nähtävyyksille, sauna ja iltapala. Mutta tänään Toni oli lähtenyt ilta-ajelulle johonkin luontopolulle muutaman tyypin kanssa. Hän oli löytänyt alamäestä uusia ystäviä. Todennäköisesti erilaisia ystäviä kuin mitä Karoliina.

Tomas todellakin ajoi rauhallisesti kapeaa ja mutkittelevaa maalaistietä pitkin. Vihreät viljapellot kumpuilivat notkeina, yhdellä laitumella oli hevosia ja hiirihaukka liiteli tienoon yllä. Tuuli viilensi Karoliinan kuumottavaa kehoa ja liehitteli kypärän alta roikkuvia hiuksia. Hän oli vetänyt pelkän paksun harmaan hupparin kesämekon päälle. Pastellisävyt rusottivat taivaanrannalla. Kello kävi jo kymmentä, mutta ilma oli leppoisa.

Karoliina puristi Tomaksen lantiosta ja painautui tiukasti miestä vasten. Jännitys tikitti nuoren naisen sisällä kuin aikapommi. Tomaksen partavesi oli voimakkaampaa kuin Tonin partavesi. Ambraa, myskiä ja laakeripuuta. Itsevarman miehen tuoksu. Tomaksesta huokui muutenkin ajopusakan nahan tuoksu, sekä hiki ja öljy. Maskuliininen maailma oli kiehtovuudessaan täysin vieras Karoliinalle. Jollain tavalla Karoliina kuvitteli, että oli astunut Lauran nahkoihin. Vetämällä pitkille ruskeille kutreilleen toisen naisen kypärän, oli hän ottanut Lauran paikan ja tehtävän.

He kääntyivät kapealle hiekkatielle, joka sukelsi synkän kuusimetsän halki kanervakankaille. Polku jatkoi nousemistaan, ohitti isot kivenlohkareet ja päätyi sileän kallion laelle. Autiovuori, luki kyltissä. Siellä oli käännöspaikka, puinen istuinryhmä ja opasteet luontopolulle. Sora ropisi lämpimiä renkaita vasten. Tomas pysäytti pyörän ja asetti jalalle. Yhtäkkiä vuorella oli täysin hiljaista. He seisoivat vieretysten ja antoivat hengityksiensä tasaantua. Karoliina ajatteli Musorgskin oopperateosta Yö autiolla vuorella.

Käki alkoi kukkua. Vuorelta aukeni huikea maisema läheisille metsille ja pelloille. Roineen sininen pinta näkyi aivan selvänä. ”Vau. Onpa hitsin upeaa!” Karoliina riisui kypärän ja ihasteli näkymiä, jotka ulottuivat kilometrien päähän. Erämaata silmän kantamattomiin. Palotorni siinsi kaukaisuudessa. Karoliina nojasi pyörän kuumaa tankkia vasten ja antoi hengityksensä tasaantua. Hän tunsi miehen läheisyyden. Viisitoista vuotta vanhemman, niin erilaisen miehen. Tatuoidun ja jäntevän. Tomaksessa oli jotain arvoituksellista ja pahaa.

”Mä tykkään myös näistä kumpuilevista maisemista”, Tomas sanoi yhtäkkiä ja puristi isot kouransa Karoliinan vyötärölle. Karoliina säpsähti itsevarmaa elettä. ”Ethän sä voi”, Karoliina henkäisi raskaasti ja vilkaisi ympärilleen, mutta ei tehnyt mitään estääkseen sormia, jotka alkoivat puristella hänen kookkaita pakaroitaan ohuen mekon läpi. ”Ei”, hän nielaisi hiljaa. Hänen ajatuksensa olivat sekavia ja ristiriitaisia. ”Älä sano, ettet tiennyt miksi tänne tultiin”, Tomas sanoi syyllistävästi ja puristi naista masusta.

Karoliina veti ilmaa keuhkoihinsa ja puhalsi ulos. Tällä tavallako hänen piti kuitata maksu kyydistä. ”Sulla on niin hyvä perse”, Tomas kehui ja painoi nahkahousujaan Karoliinan tykyttävää alaselkää vasten. ”Tavallinen mut siks erityinen”. Kalu tuntui isolta ja jäykältä. ”Mitä Laurakin sanoisi”, Karoliina yritti epätoivoisesti. Mutta Tomas painautui kunnolla nuoren naisen selkään, kuljetti toisen kätensä mekkoa pitkin etupuolelle ja alkoi puristella rujosti rintoja hupparin alla. ”Sitä kiihottaisi tämä”, Tomaksen kuivat huulet hipaisivat Karoliinan tukkaa ja kaulaa. ”Voi luoja”, Karoliina mutisi aivan hekumissaan.

Tomas kosketteli hänen hiuksiaan, punoi ne kiinni ja siirsi syrjään, sitten suuteli niskaa ja kaulaa. Vapaalla kädellä mies painoi naista kevyesti kurkulta. Karoliinan häpykumpu osui tikittävään moottoripyörään. ”Sä et yhtään pohtinut sitä, mitä sun poikaystäväs sanois”, Tomas virnisti ja hypisteli Karoliinan isoiksi muuttuneita nännejä sormenpäidensä välissä. Kiusoitteleva liike tuntui häntäluussa saakka. ”Oot…ihan…hirvee”, Karoliina naurahti ja vaistomaisesti hieroi takalistollaan miehen täpötäysiä nahkahousuja. Alkuvoimaisella ja eläimellisellä kiihkolla hän toivoi, että tuo lihasapeli halkaisi pian hänen kumpunsa.

”Toni ei saa koskaan tietää”, Karoliina vannotti kiiman sumentamalla äänellään. ”Niin mitä?” Tomas esitti tietämätöntä ja jatkoi pehmeiden muotojen hyväilyä. ”Ai sitäkö, että mä nussin sua?” Tomas tarttui Karoliinaa hiuksista ja kiskaisi jämäkästi. ”Uihh”, Karoliina parkaisi. Hänen kiimansa yltyi miehen rajuista liikkeistä. Ruusupillu oli medestä liukas. ”Tää on niin väärin”, hän vielä koetti, mutta samalla jo levitti jalkojaan miehen edessä. ”Tää on meidän pieni salaisuus”, Tomas kuiskasi korvaan ja imaisi Karoliinan korvalehteä.

Miehen tatuoidut sormet tunkeutuivat mekon sisään, kuumien sisäreisien väliin. Hän kuopaisi pari kertaa jalkoväliä. Rako loimusi tulessa. Siellä kohtasivat vastavoimat, tuli ja vesi. ”Laura sanoikin, että sulla on ihana…luomupillu”, Tomaksen sanat saivat jälleen Karoliinan punastumaan. Mies levitti vulvan liisterisiä nesteitä häpyhuulten liepeille ja pyöräytti kerran sormellaan klitorista. ”Nojaa”, Tomas käski ja alkoi painaa Karoliinan ylävartaloa alaspäin moottoripyörän istuimen päälle vinottain. Karoliina huohotti kuin Cooperin testin jälkeen, ihan sokeana himosta ja heidän salaisuudestaan. Hän nojasi Hondan istuimeen ja kurkisti arasti olkansa yli.

Tomas kääri hänen kesämekkonsa alaselälle hupparin liepeen päälle ja sitten laski valkoiset isot pikkarit juuri ja juuri pakaroiden alapuolelle. Mies ihaili pakaroiden muodostamaa kuun maisemaa, kuten Karoliina oli ihaillut hämäläismaisemaa. Tomas odotti, että Karoliina katseli häntä silmiin. Kun hänellä oli nuoren naisen huomio kokonaan, hän avasi vetoketjunsa. Karoliina tiesi millainen jättibanaani siellä piili. Tomas kaivoi kyrpänsä esille. Kookas penis seisoi jyrkässä kulmassa ajohousuista. Karoliina hohotti ja puuskutti lähes mielipuolisesti. Kiima painoi alavatsassa kuin lämmin elohopea. Nännejä ja klitorista pakotti aivan vietävästi. Tomas runkkasi pari kertaa kaluaan, ja liiskasi otsalleen ilmestyneen hyttysen. ”Onko sulla pillereitä?” hän kysyi arkisesti. Karoliina nyökytteli nopeasti pari kertaa. ”On, on”.

Tomas astui eteenpäin ja painoi suipon terskansa Karoliinan häpyhuulten sumpulle. Karoliina tunsi pehmeän lihapalan hierovan portteja. Terska liukui helposti sisään, mutta pysähtyi näkymättömään seinään. Supistajat tarrasivat peniksen kärkeen kiinni. Karoliina puri hampaansa yhteen ja koetti olla rento. Miksei Tomas työntänyt kunnolla sisälle? Kyllähän miehen täytyi huomata, että nuori nainen oli aivan auki ja tarjolla hänelle. Karoliina pinnisteli maidonvalkeat pakaransa tiukoiksi ja koetti työntää vastaan, mutta reisissä liputtavat pikkupöksyt hidastivat liikettä.

Inisevä hyttysparvi alkoi pörrätä heidän ympärillään verenhimoisina.

”Ootko sä ihan varma, että haluat antaa?” Tomas kysyi jotenkin pervolla äänensävyllä. ”Joo. Mä…haluun”, Karoliina myönsi ja puristi tiukemmin moottoripyörästä. ”Mä nii haluun”, hän uikutti. ”No sitte”, Tomas sanoi ja veti vähän kyrpäänsä ulos, haki vauhtia ja survaisi yhdellä pistolla itsensä vulvaan. Karoliina kiljaisi nautinnosta. Penis tosiaan täytti hänen soppensa. Tomas liikutteli kaluaan aluksi rauhallisesti, hyödyntäen lantiotaan ja jalkojaan. Ajovaatteiden nahka piti narskuvaa ääntään. Kuuset huojuivat uneliaasti, ilta supistui lilasta tummaksi. Hyttyset inisivät ja herkuttelivat kahdella puolipaljaalla ja hikisellä vartalolla.

”Ohh…ohh…ohh”, Karoliina urahteli jokaisella työnnöllä, makasi himokkaasti perse pystyssä ja antoi pilluaan vieraalle vanhemmalle miehelle. Jokainen Tomaksen painama uusi työntö kuljetti häntä huippua kohden. Hänen oli jopa vaikea hillitä kehonsa aaltoilua kapean pyörän selässä. ”Pysy siinä”, Tomas murahti hiljaa ja pakotti tämän kädellään pysymään paikoillaan. Karoliinan rintakehä osui istuimeen ja pää kurkisti pyörän yli kohti moottoria ja maata. Bensa tuoksui. Hänen vartalonsa tuoksui kuumalle nahalle, bensalle ja seksille.

Karoliina koetti kiemurrella, mutta Tomas piti tiukasti häntä aloillaan ja nai rajummin. Se oli aivan taivaallista! Ensimmäistä kertaa Karoliina koki olevansa yhdynnässä se osapuoli, jonka tehtävänä oli tuottaa nautintoa omalla kehollaan. Toiselle nautinnon antaminen kiihotti Karoliinaa niin paljon, että hän sai siitä itsekin valtavasti nautintoa. Tätä Toni ei ymmärtänyt. Karoliinaa kiihotti vähän (oikeastaan aika paljonkin) asetelma, jossa hän oli avuttomassa asemassa ja hänen päällään pumppasi määrätietoinen uros. Vieraskin. Se sai Karoliinan vauhkoksi.

Orgasmi kolkutteli todella lähellä. Karoliina kävi sen esiasteilla monta kertaa, mutta lopullinen aalto vielä odotti. ”Pidä kiinni sun pepusta”, Tomas komensi. ”Kaksin käsin. Levitä”, hän antoi ohjeitaan. Karoliina teki työtä käskettyä ja levitti pyöreää pyllyään niin, että koko komeus vaaleine pyllyreikineen ja karvaisine tussuineen oli tarjolla miehelle. Tomas sylkäisi pakaroiden väliin. Lämmin sylki valui vakoa pitkin alaspäin. Sitten Tomas painoi sormensa Karoliinan tähtireikään. Silloin Karoliina ei voinut itselleen enää mitään. Intohimo penetroitui häneen yhtä aikaa kahdesta käytävästä. ”Pane mua! Pane!” Karoliinan ääni repäisi kesäillan esiripun kahtia. ”Kov…lujempaa. Jooh. Vieläki. Voit panna lujempaa”, hän ulisi ja väänsi naurun ja itkunsekaista soperrusta.

Laukeaminen oli raaka. Kuin samppanjapullon korkki olisi ponnahtanut irti Karoliinan pikkuvitusta ja singonnut jorpakkoon. Limakalvojen nipistely yltyi poltteeksi ja ejakulaatio suihkautti lemmenliemiä Karoliinan pillusta Hondan kylkeen ja maan piharatamoille. Karoliinan keho vapisi. Tomas otti molemmilla käsillään kiinni hyllyvästä opettajan pepusta ja alkoi paukuttaa kovaa kyrpäänsä pillun uumeniin. Hiljaisessa kesäillassa Karoliinan takapuoli tärähteli ja läiskyi niin lujaa, että aution vuoren kaikui vastasi takaisin lops-lops. Etäältä kantautui myös auton hurinaa.

Tomas örähteli, työntyi pari kertaan miltei kohdun suulle saakka ja läpsäisi kerran avokämmenellä Karoliinan pyllyposkia. ”Uih”, Karoliina parahti käheästi. Toinen läpsy oli edellistä lujempi. Kaikki miehen liikkeissä viestitti siemensyöksyn lähestymisestä. Tomas veti Karoliinan syvemmälle kullinsa päälle ja porautui lopuksi niin syvälle vakoon kuin pääsi. Hän piti kalunsa pohjassa ja nojasi taaksepäin. Huuhkaja huhuili ikimetsässä. Tomaksen siemenneste valahti Karoliinaan peruuttamattomasti pitkinä, paksuina annoksina. Siemensyöksyt jatkuivat ja jatkuivat. Tomas huohotti tyytyväisenä ja puristi sormensa lujasti nuoren naisen pehmeisiin pyllylihoihin.

Kun siemenruisku oli rauhoittunut, veti Tomas siittimensä ulos ja se kopsahti puolivelttona nahkahousuja vasten. Karoliina nojasi yhä moottoripyörään. Hänen pilluhuulensa olivat melko kaukana toisistaan. Peukalonpään kokoisella aukolla junaili Karoliinan sykkeen tahdissa valkoisenharmaa spermapurkaus, joka pohti vieläkö mennäkö sisään vai valuako karvoille.

Tomas nosti naisen pikkuhousut takaisin haaroihin ja laski mekon helman alas. Auton ääni voimistui. He suoristelivat vaatteitaan hämillään. Ajolyhtyjen keltaiset valot lakaisivat maisemaa liittymässä vuoren alapuolella. Auto mateli hiljaa, kiipesi ylös. Huuhkaja huhutteli uudemman kerran.

”Tossa lähellä on muuten jätskikiska. Käydäänks siellä?” Tomas viimein rykäisi. ”Joo”, Karoliina punasteli omasta hillittömästä kiimastaan nolona. Pikkuhousut alkoivat kastua spermasta. ”Mut mä haluun sit…”, hän aloitti. ”Niin mitä sä haluut?” Tomas keskeytti virnistäen ja nosti suupieltään. Karoliina purskahti nauruun. ”En ainakaan vaniljaa”, hän sanoi painokkaasti.

He ajelivat vielä tovin tummuvassa kesäillassa Pirkanmaan harjujakson teillä. Pehmikset syötiin rannan kesäkioskilla. Oli lämmintä. Kotimatkalla Karoliina painautui kiinni Tomaksen nahkapusakkaan ja nautti rajattomasta vapauden tunteesta, joka oli kuitenkin ihmeen rajallista. Samalla miehen sakea siemenneste pulpahteli Karoliinan vulvasta pikkuhousuille, kuin valuva pehmis. Mukava pieni matkamuisto äskeisestä. Olo oli tahmea ja saanut.

Kuun sirppi ilmestyi terävänä pohjoisen taivaalle. Se oli aivan valkoinen ja läpikuultava.

#

Perjantaina Toni veti kunnon pleksit. Se tuli Karoliinalle täytenä yllätyksenä, koska Toni käytti alkoholia harvakseltaan ja maltilla. Ehkä siksi burgereiden seuraksi nautitut pari tuoppia humahtivat hänen päähänsä. Saattoi siihen vaikuttaa hiostava ukkoskeli, nestehukka ja useat pyöräilypäivät. Jälkeenpäin hän syytti stressiä, jonka halusi nollata. Kun Karoliina ei kuulemma ymmärtänyt hänen tarpeitaan ja tukenut oikealla tavalla. Karoliina ei viitsinyt sanoa, ettei Toni liioin ymmärtänyt hänen tarpeitaan.

Ukkossade puhkesi juuri, kun Veijo-Tapio aloitti laulunsa. Oli elävän musiikin ilta leirintäalueen ravintolassa. He istuivat samassa pöydässä telttanaapureidensa kanssa. Veijo-Tapion epävireinen ääni haki nuotteja vierestä. Kau-ka-na jos-sain on-nen maaaa. Taivas repesi yhdestä falsetista. Sade pieksi maankamaraa kuin joku hoilauksesta suuttunut nuijisi peruskalliota nyrkein. Likainen vesi lainehti pitkin leirintäalueen polkuja ja teitä. Sade tuli ukkosen jyrinän saattelemana. Tavallaan onneksi, sillä Karoliinan mielestä Veijo-Tapion esittämä iskelmämusiikki ei ollut hääviä.

Toni haastoi riitaa tuoppinsa takaa. ”Mä niinku panostan oikeesti. Mutta mieti ite. Sulla on isoja odotuksia, mut mitä sä tuot pöytään? Sulla on vain korkeit odotuksii”. Karoliina yritti inttää väliin, mutta Toni jatkoi paasaustaan. ”Silloin kerranki kun mä kaipasin omaa aikaa ja halusin laittaa litkut fillariin…”

Karoliinaa vitutti. Hän kippasi valkkaria nopeaan tahtiin silläkin uhalla, että humaltuisi. Ravintolasali oli hälyinen ja hämärä. Salamat räiskyivät mustalla taivaalla likaisen pitsiverhon takana. Joku poltti tupakkaa antaumuksella ikkunan toisella puolella, räystäslipan alla. Karoliinan teki mieli savuja, vaikkei hän ollut polttanut sitten nuoruusvuosien.

”…mä en ymmärrä vihjailuu ja piikittelyy…mulle pitää sanoo suoraan…oon miettinyt…”

Karoliina suodatti Tonin tajunnanvirran tuntemattomaan sammioon. Hän laittoi jostain syystä salaa kätensä Lauran selkämykselle ja hieroi tätä. He vilkaisivat toisiaan. Tomas näytti vaivaantuneelta Tonin vuodatuksen ryöpyssä. Hän maistoi olutta ja tuijotti Karoliinaa pöydän vastapuolelta. Heidän välillään virtasi latautunut sähkövirta. Mies vaihtoi vähän asentoa ja vyöltä taskuun kulkeva kettinki kilahti. Karoliina näki, kuinka penis pullistui kireissä farkuissa. Naisen kalpeille poskille ilmestyivät punaiset läiskät.

Illan kulku eteni ja aaltoili epäselvänä seuraavien tuntien aikana. Keskustelu muuttui sekavaksi huutamiseksi musiikin yli. Toni häipyi välillä jututtamaan jotain pyöräilytuttuaan, Karoliina puolestaan tanssi Tomaksen kanssa. He keinuivat pilarin ja kuivakukkaköynnöksen takana hämyisessä salissa, naarmuisella parketilla. Tomas kietoi kätensä Karoliinan farkkujen takataskuihin ja puristi. ”Haluun sun persettä”, hän kuiskasi korvaan ja nuolaisi kaulaa. ”Lopeta hei”, Karoliina nauroi.

He kaikki joivat lisää ja humaltuivat. Karoliina tanssi Lauran kanssa villisti, hiukset hulmuten ja pyllyt vispaten. Jossain kohtaa tanssi vaihtui humalaisen Tonin kanssa nojaamiseksi, kai sitäkin voi tanssiksi kutsua. Hekin suutelivat. Toni yritti puristella Karoliinan lanteita ja tissejä. ”Vittu mä rakastan sua”, hän hoki. Mutta jokin väärä sana tai ele muutti nopeasti tunnelman. Ehkä Karoliinan kädet, jotka estivät liian likistelyn. ”Oot ihan vitun ääliö!” Toni kiukutteli Karoliinalle, tönäisi tätä ja jätti seisomaan yksin tanssilattialle.

Karoliina oli oudossa kuplassa keskellä parkettia. Hän ei kuullut kunnolla ulkopuolisia ääniä, musiikki ja nauru jäivät näkymättömän kuplan ulkopuolelle. Ihmisten liikkeet ja eleet hidastuivat. Se tuntui tripiltä tai kvanttitodellisuudelta. Karoliina näki vain miehen, joka marssi väkijoukon seasta ja puhkaisi saippuamaisen kuplan. ”Saanko luvan?” miehen tumma ääni kysyi. Ei liian lipevästi, ei anelevasti, ei käskevästi, vaan päättäväisen kohteliaasti.

Ollaanko tämä kesä näin, ollaanko tämä kesä näin, tyttöjen huiveissa toistuvat kuviot, ollaanko tämä kesä näin, kohta on kaikilla uudet kuviot, kalpeat kasvot, talven tuppisuut.

Karoliina ei tajunnut, tuliko kappale joltain soittolistalta vai hänen päänsä uumenista. Yhtäkkiä vain vieras mies tarttui hänen kädestään ja asetti toisensa kätensä lantiolle. Ja Karoliina huomasi tarttuvan käteen ja laittavan kätensä miehen selälleen. Hän ei tiennyt, mistä mies oli ilmestynyt, mutta siinä hän seisoi. Se sama mies, johon hän oli törmännyt huoltoasemalla, mies joka oli nostanut pyörää alas asuntovaunusta ja katsellut häntä, mies joka oli pelannut lentopalloa ja ollut huiskuttavinaan.

He alkoivat tanssia.

”Multa ei varmaan kysytä”, mies aloitti. ”Mut jos kysytään, niin sun kumppani on täysi moukka”. Hän katsoi Karoliinaa jäänsinisin silmin. Tummat hiukset, kapea suu, parransänki. ”Se on mun vika”, Karoliina nielaisi. Hän vilkaisi kenkiään, sitten miehen silmiä. Hänen kuvajaisensa heijastui katseesta. ”Ei. Ei oo sun vika, jos toinen ihminen on mulkku”, mies sanoi. ”Ketään ei kohdella noin törkeästi”. Karoliina oli sanomassa takaisin, mutta mies ehti ensin. ”Äläkä sano, että sä kerjäsit sitä”. Karoliina hymyili miehelle, joka oli lukenut mietteet. ”Mä en oikein tiedä…”, Karoliina pohti, mutta ei saanut ajatuksen langasta kiinni. ”Ei kaikkee tarvi aina sanottaa”, mies vastasi. ”Ollaanko vain näin?” Miten oikeassa hän olikaan.

He tanssivat hiljaa.

Niin hiljaa.

Karoliina havahtui siihen, että nojasi pilariin ja aaltoili. Äskeistä miestä ei näkynyt missään. Vain keski-ikäisiä tanssijoita ja humalaisia yksinäisiä ihmisiä, vihreät vahakankaan pöydillä ja muovikukkia, hieman sateen jälkeistä valoa, himmeää sellaista, yöperhosia ikkunoissa ja hämähäkin seittiä verannalla. Toni nuokkui pystypöytää vasten. Laura ja Tomas tanssivat. Mitä hittoa?! Oliko hän kuvitellut kaiken?

#

Yhden aikaan yöllä Karoliina, Laura ja Tomas tulivat siihen lopputulokseen, että oli parempi saattaa Toni telttaan nukkumaan. Mies hoiperteli leirintäalueen leveillä teillä, vaikka kolmikko tuki häntä porukalla ja yritti pitää tolpillaan. ”Ootte kaikki ihan vittupäitä!” Toni kailotti. ”No niin, mennään nyt, ettei kastuta”, Karoliina hoputti. Vaikka sade oli laantunut, ehti se kastelemaan hiukset ja vaatteet. Se oli kuitenkin lämmintä kesäsadetta, kuin salaista taivaan lempeä. Se sai kaikki kukat ja puut tuoksumaan ihan huumaavilta.

Karoliinaa hävetti ja kadutti. Hän koki poikaystävänsä kunnon jotenkin omaksi viakseen. Samalla kun Toni oli purkanut pahaa oloaan, oli hän vaihtanut lämpimiä ja merkitseviä katseita pariskunnan kanssa. Flirttaillut. Antanut Tomaksen koskea häntä. Hieronut Lauran alaselkää. Ikään kuin he olisivat odottaneet Tonin sammumista. Hän oli myös tanssinut vieraan, kolmannen miehen kanssa. Mutta oliko miestä sittenkään olemassa? Hän ei kehtaisi mainita asiasta muille. Ehkä hän oli sekoamassa.

Kyllä siinä perääkin oli; että he olivat odottaneet Tonin poistumista kuvioista. Karoliinan vartalo oli jatkuvassa stand by -tilassa. Kuumat vanteet puristivat lantiota, jalkoväliä pakotti ja nännit olivat nöpöttäneet jo pitkään norsunluunvärisen silkkisen paitapuseron ja rintaliivien läpi. Karoliina tiesi, että hänen pitäisi olla hyvä tyttöystävä. Hyvä tyttis käänsi Tonin kylkiasentoon ja peitteli hänet viltillä. Mutta sen jälkeen tuhma tyttis livahti yön pimeydessä naapureiden telttaan.

Tomas oli avannut juuri kuohuviinipullon. He joivat kuplivaa muovilaseista ja vilkuilivat toisiaan odottavasti. Karoliinan sydän oli tulla rinnasta läpi, kun Tomas kuopaisi kourallaan Lauran farkkujen haaraa. Liike oli itsevarma, ja sai humalaisen nuoren neidon mahlat liikkeelle. ”Sulla on tosi lämmin ja osaava käsi”, Karoliina sanoi myötämielisesti ja otti kiinni Tomaksen kädestä. Tomas otti kiinni Lauraa kädestä. He istuivat pienessä taikapiirissä. Nyt se tapahtuisi, Karoliina aavisti.

Tunnelma oli romanttinen. Sade ropisi harvakseltaan telttakangasta vasten, ja paristokäyttöinen lyhty loi pieneen tilaan himmeän valon. Oli jotenkin luontevaa, että Karoliina painoi huulensa Lauran huulia vasten ja suuteli. ”Di-hii”, hän tirskui tyttömäisesti suudelmien välissä. Jotenkin yhtä luontevaa oli, että hän kääntyi Tomaksen puoleen ja suuteli tätäkin. Kielisuudelmat olivat intohimoisia. Karoliina oli harrastanut seksiä heidän molempien kanssa, joten tämä oli samaa jatkumoa. Aivan samalla tavalla Tomas jatkoi kehää ja suuteli vaimoaan. He nauroivat.

Viini oli riisunut Karoliinalta estot. Nappi kerrallaan hän nypläsi auki paitapuseroaan ja hankkiutui siitä eroon. ”Vitun napit”, hän nauroi ja heitti paidan teltan nurkkaan. Seuraavaksi sormet hapuilivat rintsikat auki. Karoliina heilutteli niitä ilmassa, nauroi ja kallistui selälleen, valkoiset tissit pomppien ja kädet ylhäälle nostaen, kuin antautuen. Deodorantti helmeili sileissä kainaloissa. Tomas riisui ensin vaimonsa paidan ja sitten omansa. He suutelivat. Karoliinasta oli ihana katsoa pariskunnan esileikkiä. Vaikka hän oli sivustakatsoja, ei hän tuntenut itseään ulkopuoliseksi. ”Ootte too-siiii kauniita”, hän sanoi humalaisesti.

Laura oli niin pehmeä ja Tomas niin sitkas. He hyväilivät toisiaan ja heidän tatuointinsa kisailivat keskenään. Karoliina työnsi käden farkkuihin ja hyväili pilluaan. Teltta oli ahdas. Tomaksen jalat limittyivät Karoliinan jalkoihin ja Lauran jalkaterä osui Karoliinan kasvoille. Karoliina vaikeroi. Laura paineli avokkaille tuoksuvaa jalkapohjaansa pitkin Karoliinan kasvoja ja leikitteli hänen suullaan punakyntisellä varpaallaan. Karoliina puraisi himokkaasti varvasta ja alkoi imeä sitä kuin kullia.

”Otetaan nää pois”, Laura päätti ja riisui Karoliinalta sateen kastelemat farkut. He kaikki riisuuntuivat ilkialastomiksi. Oli Lauran posliinipillu, Tomaksen pitkänhuiskea penis ja Karoliinan karvapillu. Kädet ja jalat hyväilivät toisiaan, he suutelivat sikin sokin ja muuttuivat yhdeksi. Lauran iho oli lämmin ja kukille maistuva, Tomaksen taas metallinen ja nahkainen. Hän hyväili Karoliinan rintoja, noita päärynän kokoisia hedelmiä, leikitteli nupuilla ja suuteli niitä. Karoliinan käsi kiertyi Tomaksen kaulan ja kaljun ympärille. Karoliina taivutti kaulaansa taaksepäin, jotta saattoi nuolla Lauran isoja rintoja. Hänen pieni suunsa oli hukkua E-kupin hikisiin iloihin. Laura hymisi ja silitti Karoliinan hiuksia. Hän otti nuoren naisen pään syliinsä, tissiensä väliin. Karoliina keinui unenomaisessa, pumpulisessa kehdossa, punaiset huulet isoa nisää lutkuttaen. Nännilävistys oli kuin jokin älypeli, joka täytyi selvittää mysteerin ratkaisemiseksi.

”Annetaan Tomasille herkkua”, Laura levitti rauhallisesti Karoliinan tahmeat reidet auki. ”Joo. Namia”, Karoliina sopersi. Tomas työnsi heti klanipäänsä tytön jalkojen väliin. Siellä tuoksui makea ja halukas vittu. Tomas lirputteli kielensä kärjellä häpyhuulten polkua ja levitti rakoa kahdella sormellaan. Karoliina nosti jalkansa miltei pystysuoraan. Hän nyki vuorotellen molempia paisuneita nännejä, leikitteli lävistyksillä ja laski sitten takaraivonsa Lauran reisille. Silmät olivat ihan sikkuralla. Hän nautti kielen myötäilevästä liikkeestä, joka kuljetti häntä ja hänen aikaansa eteenpäin, jonnekin autuuteen.

Laura laski hellästi Karoliinan pään telttapatjalle ja ujutti alle rinkan. Sitten hän siirtyi Karoliinan jalkopäähän ja vaihtoi miehensä kanssa paikkaa. ”Tahtoisitko maistaa Tomaksen munaa?” Laura kysyi humalan samentamalla äänellä. ”Tahtoisin”, Karoliina sanoi päättäväisesti. ”Ehkä sä sitten saat”, Laura antoi pusun Karoliinan varpaille, seuraavan nilkalle ja sitten pohkeelle. Hän nuolaisi sääriä ja polvia. Kiusallisen hitaasti kokenut nainen eteni ylemmäksi reisille. Hän otti tiukan otteen Karoliinan nilkasta ja levitti syliä.

Pillu oli kostea Tomaksen syljestä ja nuoren neidin mehuista. Laura puristi ensin häpyhuulet tiukalle mutrulle yhteen ja sitten avasi ne äärimmilleen peukalon ja etusormen otteella. Lips-lips. Pillu tuoksui kuin maljakollinen tuomenoksia. Laura alkoi nuolla isolla kielellään niin syvältä, että Karoliinasta se tuntui aivan Tonin kikkelin sohimiselta. Laura teki pitkää liikettä huulten yläosasta välilihalle saakka. Hänen kätensä oli lappeellaan, niin että peukalo stimuloi häpyhuulia ja neljä sormea hieroi peppureikää. Karoliina ei selvästikään ollut ensimmäinen nainen, jonka pannua hän nuoli.

Tomas kapusi hajareisin Karoliinan päälle, kyrpä jähmeästi heilahdellen. Harvoin Karoliina sai katsella sitä tuosta kulmasta, niska reppuun tukeutuen. Suppilomainen terska oli aivan vaaleanpunainen ja reikä sen kärjessä huokaili. Karoliinan lantio tanssi pyörivällä liikkeellä Lauran suuta vasten. Hän aukoi suutaan ja koetti kohdistaa huppelisen katseensa Tomaksen tummiin mustuaisiin. Miehen korvakoru kiilsi lyhdyn alla kuin Daavidin tähti. Karoliinan suu hamusi terskaa, mutta ei saanut sitä.

”Aloita noista”, Tomas nosti painavat kassinsa Karoliinan ulottuville. Ne olivat Karoliinan mielestä kuin jonkin villieläimen nahkaa. Hän nuoli ruttuisia pusseja ja heilautteli kielellään pitkulaisia kiveksiä. ”Ime niitä”, Tomas pyysi. Karoliina avasi suunsa äärimmilleen ja otti toisen luumun huuliensa väliin. Maku oli väkevä. Siitä huolimatta hän alkoi imeä vuoron perään kiveksiä. Tomas huohotti, liu’utti kyrpäänsä pitkin Karoliinan kasvoja ja taputteli varrella tämän poskia ja hiuksia. ”Mmmm”, Karoliina maiskutteli pallien parissa.

Pian Karoliina pääsi maistamaan Tomaksen raudanmakuista kyrpää. Mies nuoletti ensin vartensa tytöllä ennen kuin työnsi terskan tämän poskeen. Siellä se pullisteli kivasti. Karoliinan silmälasit höyrystyivät. Tomas ei halunnut tukahduttaa Karoliinaa, joten hän antoi kalua tarjolle lyhyin maistiaisin. Karoliina nuoli sitä ihan transsissa. Suukotteli, hypisteli, nipisteli, lutkutti, lassutti, maisteli, imi. ”Varo hampaita”, Tomas toppuutteli. Pieni kostea suu hyväili parhaansa mukaan kookasta penistä ja käsi puristeli suonikasta vartta. ”Ihana muna”, Karoliina supisi.

Laura oli siirtynyt Tomaksen taakse. Hän kumartui takaapäin nuolemaan kumppaninsa kasseja. Kahden naisen kuumat ja märät suut tyydyttivät miestä, välillä hipaisten toisiaan Tomaksen kyrvän juuressa ja kohdaten siellä kuin liittoutuneiden sotajoukot. Lauran kämmen liikkui yhä Karoliinan kukkulalla. Karoliina kurkisti Tomaksen jalkojen välistä ja hymyili ilkikurisesti Lauralle. Tomas päästeli raukeita voihkaisuja. Ne puuroutuivat, kun aivan yllättäen Laura ujutti Karoliinan jalkovälissä vatkaamansa sormea Tomaksen pyllyyn. Karoliinan mantelinmuotoiset silmät pyörähtivät kerran: Toni ei koskaan suostuisi moiseen. Mutta Tomaksen nykivästä lantioliikkeestä ja kyrvän värinästä päätellen hän kiihottui äärimmilleen pepussaan pumppaavasta sormesta.

Sateen unettava ropina oli vaihtunut yksittäisiksi raskaiksi pisaroiksi telttakankaalla. Oli pimeää. Ravintolasta kantautui musiikin ja juhlinnan ääniä. Niitä säestivät Tonin kuorsaus naapuriteltasta. Teltassa tuoksui hajuvesi, hikiset ihot ja naiminen.

Tomas asettui kasvokkain Karoliinan päälle ja tuli jalkojen väliin. Laura piteli nuoren naisen polvesta kiinni ja suuteli Tomasta. Hän runkkasi kumppaninsa penistä, siveli sen kärjellä Karoliinan puskaa ja lähti työntämään sisään pilluun. Se upposi yllättävän helposti. Karoliinan lasittunut kirjatytön katse tuli kuin jostain toisesta maailmasta. Meikki oli hieman valunut silmistä ja poninhännän renksu irronnut. Laura liikutteli munaa Karoliinan pillussa kuin Kaalimadon taikasauvaa. ”Saat nyt Tomaksen kyrpää”, hän sanoi ja painoi kasvonsa aivan Karoliinan korvalle ja jatkoi kuiskaten. ”Tai olethan sä sitä jo saanut”. Sitten hän työnsi pohjaan ja hellitti.

Tomas nai tasaisen rauhallisesti, pakarat montuille painuen. Jokainen liike oli silti harkittu. Hän määräsi tahdin ja piti tilannetta hallinnassaan. Elin souteli Karoliinan herkimpiä paikkoja, kiihdyttäen naisen hauraaseen ja jännitteiseen tilaan. Kaikki esteet hävisivät ja vartalo muuttui rennoksi, niin kevyeksi. Näinä päivinä Karoliina oli vapautunut seksuaalisesti enemmän kuin koskaan ennen tätä. Hän ei olisi ikinä (tai ehkä fantasioissaan) voinut kuvitella, että antaa oikeasti toisen naisen nuolla tissejään, kuten Laura nyt teki. Tai suudella häntä. Karoliina itse vatkasi himoitsemiaan Lauran rintoja manian vallassa, ja tyytyi ottamaan kalua. Hän oli avuton, toisten käsissä, käytettävänä. Se oli pirun kiihottavaa!

Karoliina ei tiennyt kauanko sitä jatkui. Naiminen oli yhtä pientä orgasmia, ikuista otetta paimenpojan sähkölangasta. Iso kyrpä täytti hänen muottinsa kokonaan ja valoi seksin perustuksia uuteen uskoon. Välillä Tomas veti liisteisen munansa ulos ja Laura kumartui antamaan sille suuta. Sitten Tomas työntyi jälleen sisään, hieman uudessa kulmassa, molemmat kädet rutistaen Karoliinan tutisevia terttuja. ”Oot ihan tiukka”. Hän kaivautui kunnolla toisen miehen tyttöystävään, täysin häpeilemättä, ja sai tämän voihkimaan.

Tomas polki lujemmin, nousi käsiensä varaan, saatteli työnnöt perille saakka, teki kirnuavaa liikettä ja jatkoi jälleen yhtymistä. Karoliinan kädet hyväilivät miehen tatuoitua laihaa vartaloa. Hän erotti kylkiluut ja lantioluut. Sormet piirtelivät vatsalle uusia kuvioita ja huulet imivät ihosta hien, bensan ja vauhdin makuja. Hän suuteli miestä suulle ja veti tätä lähemmäksi itseään, halusi kyrpää syvälle. ”Pohjaaan”, hän kuiskasi. ”Pohjaan”. Tomas painoi terskan aivan kohdunsuulle ja se käynnisti nautinnon Karoliinassa. Saavuttaessaan huippunsa hän muuttui ensin kireäksi ja sitten täysin veteläksi. ”Uiiiih”, hän kiljaisi. Keho kouristeli laukeamisen hyökyaallossa.

Mitään ratkaisua huoliin orgasmi ei tarjonnut, hetkellisen onnen kylläkin. Kylmä hiki kirvasi Karoliinan iholle ja suu oli rutikuiva. Teltta haisi märälle kankaalle, sukille, kaasukeittimelle, viinille, Tomaksen palleille ja Lauran aurinkovoiteelle. Musiikki oli loppunut ja tilalla leirintäalueen hiljaisuus, yksinäinen epätoivoinen huuto yössä. Laulun sanat palautuivat Karoliinan mieleen. Ollaanko tämä kesä näin, sulla on syksyllä uudet kuviot, arkeologiset kaivaukset ja muut. Hän tiesi, että jotain pitäisi tehdä.

Karoliina näki alaviistosta, kuinka Lauran kookas ahteri lähestyi. Reidet levisivät, peppukolo paljastui pakaroiden välistä ja pitkänmallinen pillu raottui. Laura laskeutui istumaan hänen kasvoilleen. Nainen puristi reisillään Karoliinan käsivarsia ja tarjosi aavistuksen hikisenkirpeän, mutta puhtaan pillun nuoltavaksi. Laura istui ronskisti päälle ja tuuppasi pepullaan. Pyöräytti kerran ja sitten tuuppasi uudelleen, vähän kuin merkiksi, että saa suorittaa.

Vaikka Karoliina oli voipunut, hän aloitti kielellään uuden leikin häpyhuulten laaksossa. Aina jaksoi uuden leikin, etenkin kun Laura laskeutui 69:ssä hänen päälleen ja ryhtyi pontevasti nuolemaan ja sormettamaan Karoliinan vulvaa. Karoliina levitti Lauran pakaroita ja antoi kielensä liikkua ylempänä, tummalla pyllyreiällä. Se oli paljon kuivempi kuin alempi rihla, mutta maku oli voimakkaampi ja maanläheisempi. Karoliina lipaisi sitä, nyrpisti vähän, mutta nuolaisi uudemman kerran. Kotona oli opetettu, että aina piti maistaa kahdesti. Karoliina tökki kielellään supistelevaa anusta, kosteutti sitä ja nuoli hellästi. Suu tottui hiljalleen, ja oppi pitämään siitä.

Näky oli suloinen. Kaksi toisiinsa kietoutunutta naista, kuin toisistaan lämpöä hakevat kyyt. Karoliina pää ylös kohottautuneena, ruskeat hiukset avoinna ja kasvot Lauran pakaroiden välissä. Vastaliikkeenä Lauran selkä kaarella, pää Karoliinan reisien välissä ja säihkyvän punaiset hiukset säärten yli heitettynä. Asetelma, joka tuotti toisilleen nautintoa huohottaen ja ynähdellen.

Tomas tuli Lauran taakse. Karoliinasta oli jännää katsella sitä alhaalta. Iso muna vaappui holtittomasti hänen kasvojensa yläpuolella. Sen täytyi maistua hänelle. Roikkuvat pallit hieroivat Karoliinan otsaa sileinä ja karvattomina. Nuori nainen kikatti ja yritti epätoivoisesti haukata kivestä. Mutta Tomas ei tarjoillut hänelle tällä kertaa, vaan painoi kyrpänsä muitta mutkitta Lauraan. Se upposi heti kerralla. Karoliina alkoi nuolla Lauran klitorista vimmatusti ja siinä sivussa pieni kieli tavoitti Tomaksen jäykän munan varren. Hän nuoli vulvassa liikkuvaa kyrvän vartta, joka oli jo entuudestaan suolainen ja liukas.

Lauran kiimahuudot olivat äänekkäitä ja eläimellisiä. Osa niistä hukkui Karoliinan turppaaseen. Tomas nai Lauraa rajusti, pitkin ja syvälle osuvin pistoin. Hänen reitensä läiskyivät hikisinä ja rytmikkäästi ulahtelevan Lauran kankkuihin. Karoliinasta tuntui, että nahkea teltta hänen ympärillään heilui. Eikä se vaan tuntunut siltä, vaan se heilui. Ravi kiihtyi, eikä Laura kyennyt enää nuolemaan Karoliinaa. Hän aaltoili tytön kosteaa ihoa vasten kuumasti ja äännähteli orgasmin huipulla. Karoliina tiesi sen Lauran vulvan värinästä. Se surisi hänen suutaan vasten kuin Moulinex. Lauran jalkapohjat pitivät lujasti kiinni Karoliinasta, ja Lauran kroppa sulloutui koko painolla nuoren naisen päälle. Pylly tutisi ja takoi allaan olevia kasvoja.

Tomas vetäytyi viime hetkillä Laurasta. Karoliina ei ehtinyt havahtumaan tapahtuman käänteisiin. Pillu vaan liukui hieman hänen edestään ja Tomaksen banaanikyrpä oli siinä. ”Suu auki”, Karoliina kuuli ähisevän miehen sanat. Ensimmäinen lämmin satsi valahti suoraan Karoliinan hiuksille ja silmäluomelle. Karoliina ei nähnyt kunnolla kuorrutteen alta, mutta tunsi katkeran siemennesteen lentävän seuraavaksi hänen suuhunsa. Karoliina nielaisi paksua kiisseliä. Kuitenkin seuraava ryöppy oli hänen suussaan, ja seuraava. Karoliina joutui pullauttamaan osaan huulilleen ja leualleen, ettei tukehtuisi siinä asennossa. Tomas ähki ja runkkasi munastaan lisää eliksiiriä kauniin tytön viattomille kasvoille, niin että lopulta sitä oli Karoliinan nenällä ja poskilla.

Seksileikki oli niin uuvuttavaa, että kaikki jäivät lojumaan hikisinä ja saaneina niille sijoilleen. Yö täyttyi pakahtuvista hengityksistä, jotka vaihtuivat pian unen ääniin. Teltassa oli lämmintä ja tunkkaista. Sade oli alkanut uudelleen, jotenkin peruuttamattoman kuuloisesti. Karoliina makasi samassa asennossa kuin Polyclesin veistämä Nukkuva Hermafroditos. Hänen suussaan maistui Lauran varvas ja Tomaksen siemenneste.

#

He riitelivät jälleen Tonin kanssa aamulla. Tai päivällä. Tonilla oli aivan megalomamaaninen krapula otsalohkonsa kätköissä. Riita alkoi suurista periaatteista, mutta häilyi ilmassa vailla konkretiaa. Syytöksiä. Mielensä pahoittamista. Piikittelyä. Kohmelon hajua. Kina eteni nihkeästi kuin kastemato telttakankaalla. Jossain kohtaa se laimeni väsyneeksi natinaksi. Torailu jatkui iltapäivälle saakka. Haalean Sprite-pullon jälkeen Rubikin kuutio oli yhä ratkaisematta, ja he tyydyttivät käsiin toisiaan loppuun saakka. Se oli jonkinlainen välirauha, mutta kumpikin tiesi rikkovansa sen pian. Toni teki sen painumalla rakkaan Canyoninsa kanssa metsään. Karoliina puolestaan pariskunnan luo.

Paitsi.

Pariskunta oli poissa. Moottoripyörä oli poissa. Teltta oli poissa. Teltan paikalla oli haalea laikku, kuin kuolleen ääriviivat. Missä välissä? Miksi? Karoliina ei voinut aluksi uskoa sitä. Mikseivät he olleet kertoneet? Karoliina käytti illan siihen, että koetti löytää heidät leirintäalueelta. Turhaan. Hän tajusi liian myöhään, ettei ollut kysynyt koskaan heidän sukunimiään. Karoliina makasi teltassa pylly pystyssä ja selasi Facebookia ja sen ryhmiä. Hän yritti yhdistää vihjeet. Paimio vai Pöytyä?

Yöllä hän tajusi, ettei tulisi koskaan löytämään pariskuntaa. Jos hän löytäisi, niin mitä sitten? Ei hän voisi heidän mukaansa heittäytyä. Hänellä oli parisuhde, omistusasunto ja työ alakoulussa. Kaikki tuntui niin vitun turhalta.

Pari seuraavaa päivää Karoliina ja Toni kulkivat kuin usvapilvi olisi ympäröinyt heidät. He välttelivät toisiaan ja juttelua. Ehkä molemmat toivoivat loman päättymistä. Toisaalta toisiko arki mitään parempaakaan? Oli puolipilvistä. Välillä ripsautti vettä, välillä paistoi. Elokuu muistutti lähestyvästä saapumisestaan viljan tuoksulla, kellastuneilla lehdillä ja pimeillä yön hetkillä. Aamukasteen koristamilla teillä oli aamuisin kastematoja ja sammakoita.

Painaessaan illalla silmät kiinni, toivoi Karoliina salaa ja lapsellisesti, että aamulla Tomas ja Laura olisivat leiriytyneet vanhalle paikalleen, ja kaikki olisi kuten ennen. Niin turhaan.

#

Karoliina avasi L&M-askin ja kaivoi esille yhden tupakan. Hän tutki sitä kuin täysin vierasta esinettä, jolle ei keksisi käyttötarkoitusta. Sormet vapisivat. Yhtä aikaa suretti, vitutti ja itketti. Nainen sytytti ja veti henkoset. Hän oli varta vasten käynyt ostamassa leirintäalueen kioskista paheentekovehkeet. Yhtä hetkeä varten sytkärin ja koko askin röökiä. Karoliina poltti tupakkaa, yski ja katseli matalasta tornista nukkuvaa valtakuntaa. Valkoisia asuntovaunuja ja vihreitä kupolitelttoja. Oli hämärää. Autereista sumua liikkui siellä täällä savumaisina lauttoina. Sirkka siritteli. Kello lähenteli kahta. Lomamatka päättyisi huomenna.

Hiekkalaatikolla oli hylätty pallo. Karoliina ei tiennyt, oliko hän enemmän pettynyt pariskuntaan, Toniin vai itseensä. Ne kaikki olivat hylänneet eri tavalla. Hän ei ollut vihainen, hän oli vaan pettynyt. Tulipää hehkui yksinäisenä pimeydessä. Nuori nainen istui kesämekossaan lasten leikkipaikan tornissa ja surkutteli. Voi vittu, Karoliina ajatteli. Olin säälittävä eukko. Hän painoi tupakan sammuksiin kaidetta vasten ja pudotti hiekkaan. Sen lisäksi, että olin todella huono puoliso, olin myös äärimmäisen huono roolimalli ja opettaja, Karoliina mietti. Hän kääntyi ja lähti laskeutumaan rappusia alas takaperin.

Säikähdys iski niin lujaa, että Karoliina oli pudota tornista. ”Apua!” nainen tarttui vingahtaen puisista puolista kiinni. Tutkivat kädet kulkivat hitaasti takareisiä pitkin mekon sisälle ja pyllylle. Iho oli yhtäkkiä kananlihalla. Karoliina tajusi yllättäjällä olleen aikaa ja tilaisuus, mutta mikä oli motiivi? Ainakin hänellä oli täydellinen näkymä mekon sisuksiin. ”Tomas”, Karoliina huokasi hiljaa, kaipauksen täyttämällä äänellä. Kädet alkoivat tutusti vatkata ja leipoa pehmeitä pyllyposkia. Karoliina puri hampaat yhteen, puristi silmäluomet kiinni ja huohotti.

Se oli jännittävyydessään kiihottavaa; kuka tahansa yöllinen kulkija voisi eksyä paikalle, tai kuka tahansa janon tai eturauhasen valvottama asuntovaunuasukki voisi nähdä ikkunastaan heidät. Ei ollut niin hämärää, etteikö heitä huomaisi. Sitä paitsi he kiehnäsivät lyhtypylvään alla kuin näyttämöllä. Tämä ei ollut lainkaan järkevää!

Silti Karoliina seisoi tornin ylimmillä rappusilla kuin joku Tähkäpää, ja antoi Tomasin touhuta mekon alla. Vieras hyllytteli peppua, puristeli ja hyväili. Karoliina tunsi jo jalkovälinsä litsahtelevan. Tomas tarttui rajusti kiinni hipstereistä ja kiskaisi haarakiilan kapeaksi ja tiukaksi. Karoliina hyppäsi vähän sijoillaan. Mies kiersi otettaan pari kertaa ja nosti lisää housuja. Pilluhuulet irvistivät märkinä ja roikkuvina kapean kangasvälikön molemmin puolin. Tomas hankasi pikkuhousuja edestakaisin. Ne upposivat lisää pilluun. Karoliina puhisi jo äänekkäästi. Liike yltyi ja voimistui. ”Nuole mua”, hän aneli heiveröisellä äänellä.

Tomas empi hetken, mutta pian hän painoi kasvonsa reisien väliin ja alkoi nuolla valuvaa pillua. Se oli taivaallista. Hekumallista. Jotenkin erilaista kuin aiemmin. Tomas nuoli rauhallisemmin ja keskittyneemmin, hienovireisesti. Hänen kielensä liikkui harkitusti ja oikealla voimakkuudella. Sellaisella, että se laittoi Karoliinan haluamaan sitä lisää. Hän pyöritti peppuaan ja vastasi kielen taikaan. Kielen kärki piirteli kyrillisiä aakkosia klitoriksella kuin kirjoittaisi vaikealukuista ja salaperäistä tarinaa. Karoliina tarttui Tomasta päästä ja veti häntä syvemmälle. Ajatus toimi hitaasti kuin dynamiitin sytytyslanka.

”Mitä helvettiä?” Karoliina huusi, ja kiskoi paksua tukkaa. Hän avasi silmänsä ja katsahti vihaisena alas. Nosti helmaa. Mies tuijotti takaisin suu kosteana, virnistys hymykuopillaan ja julkea pilke silmissään. ”Sinä!” Karoliina sanoi hämmästyneenä.

#

Kello oli kohta kolme aamuyöllä heinäkuussa. Kuivat keinut kitisivät vuorotahtiin. Nirsk-narsk. Mutta Karoliinan suu ei ollut kuiva, se oli täynnä tekstiä ja tarinaa. Jos seksuaalinen tulppa oli poksahtanut hänestä aiemmin kuin samppanjapullon korkki, oli nyt auennut jotain muuta. Karoliina uskoutui ja kertoi kaiken. Tonista, opinnoistaan, lapsuudestaan, työstään, lomastaan ja pariskunnasta. Mies kuunteli. Hänen nimekseen oli paljastunut Mikko.

Ai, miten se yksi säe menikään.

Mitä ne meistä kertoo, Mikko näki liikaa, kai se aavisti.

”…mä en tiedä mikä muhun meni…”, Karoliina tilitti kimppakokemusta. ”Enkä ennen tätä tiennyt, että olisin bii”. Mies kuunteli hiljaa, kysyi välillä jotain, ei tuominnut. ”Mä oon ihan hirvee ihminen”, Karoliina niiskaisi ja piirsi varpaallaan hiekkaan. ”Ei, sä oot ihminen”, Mikko järkeili ja alkoi napsia voikukasta kukintoja. He vilkaisivat toisiaan. Mikko oli eronnut vuosi takaperin. Lapsia hänellä ei ollut. ”En mä tiedä mitä oon hakemassa täältä. Keski-ikäisten poikaporukalla kuin jotku kakarat”, Mikko hymähti. ”Välillä sitä hakee mutta ei löydä. Ja sitten löytää vaikkei hae”, Karoliina sanoi. ”Vau. Varsinainen Immanuel Kant”, Mikko nauroi olematta pilkallinen ja nyppi voikukasta kukintoja. ”Ehkä kuitenkin Emmanuel”, hän lisäsi. Karoliina hymähti hiljaa. Hän ei tunnistanut kumpaakaan nimeä.

”Mut sen mä tajusin, etten voi jatkaa niin. Se tuli jotenkin niin selkeesti läpi, kun seisoin yksin parketilla ja sit kun me tanssittiin. Tulit vaan jostain”, Karoliina vaihtoi aihetta ja katsoi Mikkoa muutaman sekunnin. Mies ei reagoinut mitenkään. Aivan kuin hän ei olisi ymmärtänyt. ”Mutta nyt mä oon tässä”, Mikko heitti voikukan varren tiehensä. ”Joten sano jos voin auttaa tai tehdä jotain”.

Ollaanko tämä kesä näin, puistoissa katveissa toistuvat kuviot.

Karoliina suukotti nopeasti Mikkoa. Se tuli vaan jostain. Hän tarttui keinun kettingeistä ja kumartui, painoi huulet huulille ja antoi kielen koskettaa kieltä. Kun heidän huulensa erosivat toisistaan, nousi tuttu punainen laikku Karoliinan otsalle. ”Sori. En mä tarkoittanut”. Mikko puristi Karoliinan käden omaansa. ”Ei tuollaista tarvi pyytää anteeksi”. Karoliinan hengitys kiihtyi. Ihoa nipisteli jännitys. ”Mun se pitäis pyytää. Kun aloin sillä tavalla…nuolla…mut en voinut vastustaa herkullista perää”, Mikko sanoi ja puristi yhä kädestä.

”Se tuntui oikeesti tosi hyvältä”, Karoliina sanoi ja virnisti. ”Mut mä uskon, että sun pitäis saada samalla mitalla takaisin”. Karoliina laittoi kätensä miehen vahvalle reidelle. ”No mä en kyllä ala kiivetä tonne lasten majaan”, Mikko nosti suupieltään. Nuoren naisen kämmen siveli selvästi kohonnutta ja kovaa etumusta. ”Ei sun tartte mihinkään kiivetä”. Karoliina avasi hitaasti miehen farkkushortsien napit. Tällä kertaa hänen kätensä olivat aivan hikiset. Tilanne jännitti jostain syystä enemmän kuin aiemmat touhuilut. Miehen katse seurasi toimia hallitsevana ja tarkkana.

Jossain metsän siimeksessä lauloi kauniisti yöllinen satakieli.

Karoliina auttoi Mikon peniksen esille. Se oli punakka ja tanakka kuin voitatti. Voisi jopa kutsua lihavaksi kaluksi. Ei äärettömän pitkä, mutta tosiaan paksu ja jäykkä. ”Ootko sä ihan varma?” Mikko varmisti. ”Joo”, Karoliina nielaisi sanat ja alkoi hyväillä kalua sormillaan. Käsi tunnusteli ja oppi. ”Tää on kuin muumitalo”, Karoliina oivalsi ja kietoi molemmat kätensä varrelle. Heilutteli. ”Niin. Ei tätäkään lukita yöksi”, Mikko sanoi ääni värähdellen. Lypsy tuntui hyvältä. Naisen sormet puristivat vartta ja löysivät suonet. Penis supisteli ja sykki.

Karoliina ja Mikko katsoivat toisiaan. Hymyilivät. ”Tuntuuko hyvältä?” Karoliina kysyi tehden litisevää iltalypsyään. ”Arvaa”, Mikko huokasi. ”Kukaan ei oo koskenut siihen aikoihin”. Keinu liikkui hieman tuulenvireessä. Nirsk-narsk. Karoliinan kämmenen reuna hieroi suppilokattoista terskaa. ”Tiesitko muuten, että ennen vanhaa muumit asuivat talojen kakluunien takana?” Mikko ei malttanut olla kysymättä. ”En kyllä. Noi on niitä ikämiesten horinoita”, Karoliina vitsaili. ”Mut tiiätkö mikä vois kans tuntuu hyvältä?” hän kysyi kujeellisesti. Mikko näytti kysymysmerkiltä.

Karoliina siirsi hiuksiaan sivuun ja maistoi terskaa. Ensin hän maistoi juuri polttamansa savukkeen. Sitten lievän makeuden, kuin mansikan esanssin. Sitten suolan ja denimin. Huulet suutelivat terskaa. ”Maistut hyvälle”, Karoliina katsoi miestä silmiin. ”Mä syön ananasta”, Mikko sanoi. Karoliina nauroi ja kostutti kielellään penistä. ”Tää kyllä maistuu mansikoille”. Hän alkoi hyväillä munaa huulillaan rauhallisesti. Suu teki kahdeksikkoa mukailevaa imua tiukasti kalua pitkin, koko ajan kasvavalla liikeradalla. Karoliinan silmälasit osuivat miehen munakarvoihin, ja vääntyivätkin, mutta nainen ei välittänyt siitä. Hän halusi tuottaa suullaan hyvää miehelle.

Karoliina joutui avaamaan huulensa apposelleen, jotta kykeni kunnolla imemään. Välillä hän oli tukehtua, mutta pinnisteli ja sai pidettyä yökkäysrefleksin hallinnassa. Gulp-mppulp-lunks-luts. Mikon sormet hautautuivat Karoliinan hiuksiin ja alkoivat ohjata naista. ”Oot taitava”, hän kehui. ”Ota syvälle…hoooh”. Penis meni todella syvälle kurkkuun saakka ja terska osui kitalakeen. Karoliina sulki silmänsä ja keskittyi. Sylkeä valui reilusti kalun päälle. ”Kooorrhhh”, Karoliina korahti, ja hetken pään täytti tahdonvastainen ajatus, että mulkku salpaa hänen hengityksensä ja hän kuolee. Mutta jollain kummalla tavalla Mikon rauhalliset neuvot toimivat. ”Rauhoitu. Älä lopeta hengittämistä. Rauhoitu. Anna vaan olla”. Karoliina totteli ja hengitti nenän kautta. Hän laski hiljaa mielessään: yksi-kaksi-kolme.

Kun kyrpä ei liikkunut kurkussa, eikä hän itse liikkunut, olo muuttui siedettäväksi. Aika käkikellossa hidastui. Maut tasaantuivat. Hengitys kulki. Pehmeät pallit osuivat farkkujen makuisina Karoliinan huuliin. ”Just noin”, Mikko sanoi ja veti penistä takaisin huulille. ”Hullu”, Karoliina naurahti helpottuneena. ”Tapat mun tolla monsterilla”. Mikko painoi päänsä alaspäin ja suuteli Karoliinan kosteita huulia. ”Olis sekin otsikko. Nainen tukehtui leikkipuistossa kyrpään”. He nauroivat. Karoliina katsoi tähtisilmin miestä, ja leikitteli kielellään munan vartta pitkin. Hän takoi kovalla patukalla pari kertaa leukaansa, hamusi kärjen takaisin suuhunsa ja alkoi lutkuttaa.

Kostea lurpsahtelu yössä vaiensi satakielen. Kuivat keinut narisivat. Karoliina oli kumartuneena miehen syliin, pieni käsi liikkui ja suu puristi terskan herkkää ihoa. Kalsea yö kietoi heitä tiukemmin samettiseen vaippaansa. Yöperhoset tanssahtelivat niidet lumonneen lyhtypylvään ympärillä.

Karoliina suuteli kiihkeästi Mikkoa ja kysyi: ”onks tää väärin?” Mikko vastasi takaisin: ”aivan helvetin väärin”. Hän puristi Karoliinan kimmoisaa rintaa ja alkoi suudella kaulaa. Karoliinan käsi hakeutui mekon sisään ja tarttui pikkupöksyihin. ”Mikä tässä on väärin”, puuskuttava nainen enemmän ihmetteli kuin kysyi. ”On”, Mikko mumisi tajuamatta mistään mitään. He rimpuilivat, ähisivät ja hakivat paikkojaan vierekkäisistä keinuista, samalla suudelleen ja hyväillen.

Karoliina pudotti pikkuhousunsa toisen nilkan ympärille. Hän ei vaivautunut riisumaan niitä kokonaan, saati nostamaan mekkonsa helmaa. Hän kapusi halunsa hurmaamana Mikon keinuun. He olivat hankalasti, sivuttain. Vaatteet hiersivät. Karoliina mahtui juuri ja juuri syliin, mutta ruosteinen kettinki painoi ikävästi hänen yläselkäänsä. Karoliina ohjasi penistä sisäänsä. Aluksi rako oli tiukka, mutta kun terska muljahti portin lävitse, pysyi se taatusti siellä ydintalveen saakka. ”Ähh”, Karoliina urahti. Hänen silmäripsensä olivat irrota ja nännit käristyä. Lämmin näkymätön koura kuopaisi vatsan pohjalta.

Mikon penis oli niin paksu patukka, että se levitti Karoliinan vulvan äärimmilleen. Hitaasti nainen tapaili nostoja ja laskuja. ”Hoo…oh…emmm”, hän huokaili. Mikko tarttui kourillaan Karoliinaa lantiosta ja auttoi nostoissa. ”Sattuuko?” hän kysyi. Karoliina ei saanut heti sanottua. Hän puri kieltään ja taisteli kehoaan vastaan, mutta se halusi tuota paksua kullia. ”Eih…lainkaan”, hän narrasi. Aluksi kyrpä tosiaan vähän sattui, mutta pian kipu vaihtui nautinnoksi.

He rakastelivat hitaasti. Sovittelivat vartalojaan kuin toisiaan täydentäviä arvojaan. Karoliina tunsi ensimmäisen sadepisaran putoavan kasvoilleen. Pitkään aikaan ei tapahtunut muuta. Vain he, ja heidän rakastelunsa hiekkakentän keinussa. Satakieli. Viheltävää, rätisevää, maiskahtelevaa ääntä. Muuntajan hidas nakutus. Muutamien asuntovaunujen valaistut ikkunat. Kaasun hajua. Haapojen hentoa havinaa.

Sitten sadekuuro ryöpsähti kerralla alas pilvestä. Mutta Karoliina ei välittänyt siitä. Hän ratsasti nopeammin, ja vaikeroi. Kettinki hieroi kutkuttavasti hänen peppuposkiensa väliä. Karoliinan tissit pomppivat mekon povessa. Hän eteni, vaikka pysyi paikallaan. Jalkapohjat upposivat hiekkaan ja ankkuroivat hänet siihen. Maisema oli eri ja sama. Hän tunsi kullin supistelevan, aivan kuin vapisevan, sen muuttuneen vibraattoriksi. Yhtäkkiä hän oli Jane Eyre ja Mikko oli herra Rochester.

Karoliinan mekko ja Mikon vaatteet olivat läpimärkiä. Samoin heidän hiuksensa. Mikko työnteli alhaalta vastaan ja urahteli möreästi. Reidet hakkasivat bassona pakaroita. Karoliina oli lähellä. Ihan päädyssä. ”Pyllyyn!” hän hihkaisi yllättäen ja nappasi Mikon kädestä kiinni. Hän tarttui tämän etusormeen ja painoi sen pyllyreikäänsä. Karoliinalla oli mehevän pulleat pakarat ja peppureikä syvällä. Ikään kuin perseeseen joutuisi sukeltamaan. Kun miehen sormi työntyi sisään, kosketti se samalla jotain näkymätöntä pedaalia, joka käynnisti teoksen finaalin ja loppusoiton.

Karoliinan orgasmi oli tällä kertaa juhlallinen ja lamaannuttava. Se teki vartalosta liikuntakyvyttömän nautinnon keskuksen. Kuin kaikki triggeripisteet ja hermoradat olisivat menneet solmuun. Energia ei virrannut vartaloa pitkin, vaan se kaivautui syvälle naisen vatsan ja selän onteloon. Sieltä se säteili ja kaikui oranssina kimppuna voimaansa, ja hetken latautumisen jälkeen hajotti kranaatin suojakuoren ja räjähti. ”Voih…juuuh…mä sulan!” Karoliina kiljaisi, ja alkoi sätkiä kyrpää vasten. Keinun tukihirsi narahti uhkaavasti. Pillu tiivistyi pienelle kerälle, jonka jokainen lehdykkä imi kalusta mehuja. Karoliinan jalat olivat onneksi syvällä kosteassa hiekassa ja siksi onnistuivat pitämään hänet tolpillaan.

Mikon kasvot nykivät. Karoliina tutki ilmeitä ja piirteitä. Mies oli varsin komea ja veistoksellinen, vaikkakin yli kymmenen vuotta häntä vanhempi. Myös miehen kalu tuntui pullistelevan nahoistaan. Karoliina nousi ja laski pari kertaa, kirnusi lantiollaan ja supisti kaikki vulvansa lihakset tiukoiksi. ”No muttaaa nyy”, Mikko laukesi voihkaisten ja upotti kasvonsa Karoliinan kaulalle. Kyrpä pinnisteli ja siemenestettä alkoi pulpahdella kuin maan sisäisestä taikalähteestä. Se oli todella paksua ja takertuvaa, perille pyrkivää ja määrätietoista kuin mies itsekin.

Sadekuuro jatkui. Valkoinen ja pitkää kohina. Oli outoa Yöradion taajuutta, kaukaa avaruudesta ja mielen pohjasta saapuvaa salattua tajunnanvirtaa. Se puhdisti kummasti. Pariskunta painautui toisiaan vasten huohottaen. Vapina kulki Karoliinan vartaloa pitkin, kylmänä ja kuumana radioaaltona. Mekko oli ihossa kiinni ja silmämeikki valui poskille. Karoliina siirsi läpimärkiä hiuksiaan, jotta näki miehen silmät. Ne olivat todella siniset. Tällä kertaa orgasmi tuntui tarjoavan ratkaisua huoliin. Karoliina hymyili.

#

Auto kaarsi äänettömästi lähelle latausasemia. Tiiriön ABC:n torni kohosi kantahämäläisen maiseman ylle kuin Mekkaan matkaavien minareetti. Hikinen lämpöutu kihisi asvaltin yllä, ilma oli kosteaa ja painostavaa. Lomalaisia tuli ja meni jatkuvana jonona palvomaan osuusliikettä.

Karoliina hoksasi ajatelleensa tismalleen samoja lauseita aiemminkin. Kaikki oli kuitenkin toisin silloin ja nyt. Tilanne voisi olla tarinan alku muutaman vuoden takaa, ehkä se onkin, me emme tiedä. Muistot limittyvät päällekkäin todellisuuden kanssa kuin lompakossa samassa mytyssä olevat kauppalaput, kuitit ja kupongit. Siinä ne muodostivat epäselvän rakennelman toisiinsa sopimattomia asioita. Kuka tietää mikä on oikea muisto. Tomaattimurskaa, vissyä, Bonustarjous, klapikone 129,99.

Karoliinan ajatuksenjuoksun keskeytti polvi, joka osui kivuliaasti istuimen selkänojaan. ”Kuulitko?” kysyi ääni. Ilmeisesti Karoliinalta oli mennyt jotain ohi. ”Niin?” hän katsoi taakse. Tytär oli ruskeatukkainen ja soma. Hän heilutteli jalkojaan uhmakkaasti. ”Mä haluun jäätelöö. En mehuu! Jätskii!” Ja uusi potkaisu istuimeen. ”Jos potkit äitiäsi niin saat piimää”, Mikko kääntyi puhumaan takapenkille. Hänellä oli romanttinen kesäparta.

Autoradion ääni erottui juuri ja juuri, niin hiljaisella se oli.

Kesäkissan kuolema kosketti meitä, kaupungin ylle laskeutui sumuverho.

”Juot nyt mehua ja syöt leipää. Saat sitten jädeä hotellissa”, Karoliina lupasi ja sai sillä talttumaan kiukun. ”Onneksi ollaan menossa hotelliin, eikä leirintäalueelle”, Mikko myhäili. He naurahtivat. Muistivat. Sitten jokin tumma vilahti Karoliinan näkökentän ohitse. Halkaisi arjen. Nopea, häiritsevä, pärisevä, mennyt. Karoliina ei tiennyt miksi hän kiinnitti siihen huomion. Mutta hän näki moottoripyörän kaartavan parkkiin. Hän näki kaksi hahmoa. Miehen ja naisen. He voisivat olla ketä tahansa. Varmaan olivatkin. Mutta silti outo kaipuu läikehti.

Karoliina avasi turvavyön. Hänen vartalossaan värähti kuin jokin sinne talletettu olisi muistuttanut olemassaolostaan ja uhkaisi tulla joskus vielä pintaan. Voisitko he…? Ei sittenkään. Karoliina keräsi itsensä ja katsoi takapenkille. ”Vadelma vai appelsiini?” hän katsoi jotain, joka oli osa häntä, ja osa menneisyyttä ja osa jotain toista. Se osa saattoi olla mitä tai ketä vaan. Ei sillä ollut väliä. Arvoitus oli joka tapauksessa ratkaistu. ”Appelsiini”, tytär vastasi.