Vaikka Mika olikin vinoillut minulle ennen lähtöä että tulisin pärjäämään armeijassa oikein hyvin, olinhan oikein kuuliainen poika tottelemaan käskyjä, en voi sanoa että olisin erityisemmin nauttinut palveluksestani. Uskon kyllä että monelle nuorelle miehelle armeija on oikein hyväksi, tuo hieman perspektiiviä oman navan ympärillä pyörivään maailmaan, ja perusarvot ja -askareet tulevat tutuksi. Olin itse ollut aina huolellinen tekemisissäni, säntillinen ja arvostin auktoriteettejä jotka arvostuksensa ansaitsivat. Opin paljon uutta, ja omalla tavallaan viihdyin metsässä rymyämässä ja pärjäsin ammunnassakin yllättävän hyvin, mutta tämä ei pidemmän päälle ollut oikea paikka minulle. Sitähän voisi kuvitella että tällainen homopoika olisi vain tyytyväinen kun ympärillä on tuvallinen nuoria miehiä, mutta näistä nulikoista kukaan ei tehnyt minuun vaikutusta. Mika onneksi muisti minua valokuva tervehdyksillä tasaisin väliajoin, mikä tulikin tarpeeseen kun ensimmäisen kuukauden ajan viikonloppuvapaat menisivät ristiin.
Koska monet ikätoverini koulusta olivat aloittaneet palveluksensa samassa prikaatissa kanssani, oli tieto homoudestani levinnyt myös omaan tupaani. Aluksi olin saanut osakseni vittuilua ja irvailua kuinka tirkistelisin heitä suihkussa ja vaatteiden vaihdossa, ja toisella viikolla yksi munapää halusi uhota enemmänkin ja alkoi tönimään. Tätä käytöstä minä olin saanut osakseni tässä elämässä jo riittämiin, enkä sietäisi sitä Kososen kaltaisilta öykkäreiltä. Niinpä päätin tämän öyhötyksen parilla napakalla iskulla palleaan ja nivusiin. Päälle totesin ettei minua heidän pienet kikkelit kiinnostaisi, ja tämän jälkeen myös Kosonen joutui toteamaan että olin ihan ok ja yksi pojista. Meistä tulikin ihan hyvät kaverit armeijan edetessä, enkä joutunut muillekaan enää homoudestani mitään selittelemään.
Ensimmäisen kuukauden ajan viikonloppuvapaat menivät Mikan kanssa ristiin, ja ikävä alkoi yhteydenpidosta huolimatta painaa. Vihdoin alkoi viimeinen viikko ennen yhteistä vapaata, ja Mika oli ilmeisesti päättänyt tehdä minut hulluksi pommittaessaan minua koko viikon ajan entistä rivommilla viesteillä. Torstaina en enää uskaltanut edes avata viestejä, kun pelkäsin kiimani alkavan näkyä turhankin selvästi. Ennen nukkumaan menoa kirjoitin Mikalle tekstarin etten joutuisi avaamaan whatsappia; “Lopeta, teet mut hulluks, en voi kulkea täällä koko ajan muna tanassa! Hyvää yötä kulta, olet rakas!” Vastaukseksi sain kuvaviestin, minkä jätin myös avaamatta.
Perjantaina piipahdin kotona syömässä ja äitiä moikkaamassa, ennen kuin suuntasin jo Mikan asunnolle valmiiksi sitä odottamaan. Olisin mennyt asemalle vastaan, mutta olin saanut ohjeet mennä jo edeltä valmistelemaan itseni jotta olisin puhtaana ja kiimaisena miestäni vastassa. Makasin sängyllä pelkissä boksereissa selaten Mikalta tulleita kuvia kun kuulin vihdoin avaimen käyvän lukkoon ja oven avautuvan. Nousin nopeasti sängyltä ja hymyilin onnellisena nähdessäni oman Mikani. Se näytti aivan sairaan komealta lomapuvussaan, ja virnisti ilkikuristeti minut nähdessään. “Hei rakas” se murahti heittäessään laukkunsa lattialle saaden heti minut syleilyynsä. Suutelin Mikan ihania tulisia huulia, ja vahvat, vaativat kädet tarttuivat kasvoihini Mikan vastatessa suudelmiini. Hamusin käsilläni auki Mikan takkia, ja vetäistessäni myös baretin lattialle jähmetyin hetkeksi. Olimme käyneet yhdessä parturissa armeijaan lähtöä edeltävänä päivänä, joten olin nähnyt Mikan lyhyen tukan ennenkin, mutta järkytyin jotenkin uudestaan koskettaessani Mikan hiuksia. Kuluneen kuukauden aikana olin jo tottunut omaan ajeltuun päähäni, mutta kaipasin omaa ja Mikan tukkaa nyt enemmän kuin osasin odottaakaan. “Mistä sä mua nyt tartut kiinni kun ei ole tukkaa enää…” voihkaisin hiljaa Mikan silittäessä päätäni. Hymy levisi sen huulille, ja silmissä syttyi tulinen pilke, kun käsi laskeutui kaulalleni ja otti napakan otteen kurkustani. “Vaikka tästä, ja lujaa otankin jos kiimaperse ei ala kohta riisua loppujakin vaatteitaan” se murisi ja sai minut hymyilemään.
Mika jäi riisumaan vaatteitaan kun minä heitin nopeasti bokserini nurkkaan ja heittäydyin sängylle. “Oliko lutkalla ikävä?” se kysyi tarttuessaan nilkkoihini ja vetäessä minut sängyn reunalle, käyden sitten jalkojeni väliin polvilleen tarttuen jo seisovaan munaani. “Oli rakas..” voihkaisin Mikan ottaessa kyrpäni suuhunsa, aloittaen sitten ahnaan imemisen. Huokailin tyytyväisenä pienen hetken, ennen kun jouduin pyytämään Mikaa lopettamaan etten laukeaisi. “Onko kiimaperseellä herkässä?” Mika virnisti noustessaan seisomaan hieroen samalla kyrpäänsä. “No on, ja sä olit tehdä mut hulluks niillä sun viesteilläs!” sanoin vetäessäni Mikan vierelleni sänkyyn. “Tule mun päälle, mä haluan nähdä sut kun upotat mun kullin suhun” Mika huokaisi kiimasta käheällä äänellä antaessaan liukkarin minulle. Nuolaisin kiimatipat kyrvältä, ja pari kertaa upotin tuon ihanan melan suuhuni ennen kuin valelin sen liukkarilla. Kävin Mikan ylle polvilleni, ohjaten sitten liukkaan kyrvän pepulleni. “Istu sille lutka!” Mika kähähti tarttuen lanteisiini, ja aloin painaa itseäni vasten tuota jumaluutta. Suljin silmäni ja huokasin nautinnosta painautuessa vasten Mikaa. “Ja lutka nussii nyt oikein kunnolla, ihan koko kuukauden edestä!” Mika komensi, ja mähän nussin. Mika huokaili tyytyväisenä allani, käsillään ohjaten liikettäni ja tahtia jolla häntä nain. Oma kullini seisoi kivikovana, ja olisi varmaan lauennut samoin tein jos Mika olisi siihen koskettanut. Raivoisa ratsastukseni oli Mikan mieleen, ja näin kuinka se nautti katsellessaan minun pomppivan päällään. “Oi.. Just noin rakas… älä lopeta…” Mika voihki ja tiesin sen olevan lähellä. “Runkkaa mua rakas” huokaisin itsekin kiimasta sekaisin, ja sainkin voimakkaan käden kullini ympärille hyväilemään minua. Aloin entistä kovemmalla vimmalla hangata kulliani Mikan kourassa ratsastaessani tuolla ihanalla mulkulla joka sai minut voihkimaan kovaan ääneen nautintoani. “Voi Erno…! Älä lopeta… Älä lopeta…” Mika aneli allani ennen kuin nautinnon täyteinen parahdus karkasi sen huulilta ja kyrpä sisälläni alkoi sykkiä. Panin vielä viimeiset vedot sykkivää kullia painaen sen vielä kerran syvälle sisääni, Mikan käden puristaessa kiimasta valuvaa kulliani niin että vihdoin sain laukaista paineeni vasten Mikan lihaksikasta rintaa.
Palattuani Mikan jälkeen pesuilta, näin sen istuvan rennosti sohvalla viittoen minua syliinsä. Kiepahdin rakkaani syleilyyn painaen pääni vasten Mikan olkaa ja poskea. “Hei rakas” se kuiskasi ja suukotti päätäni. Se tuntui hassulle vasten lyhyttä tukkaa, ja sai minut irvistämään. “Mä kaipaan mun tukkaa” huokaisin ja hieroin lyhyttä siiliä vasten Mikan poskea. Sitä nauratti, ja sisälläni läikähti kun tajusin kuinka olin tuota naurua kaivannut. “Se kasvaa takaisin, ja oikeestaan sä oot aika porno tuolla tukalla” Mika virnisti kutittaen kylkiäni saaden minut kikattamaan. “Sä oot ihan kamala” nauroin Mikan lopetettua kutitukseni ja painauduin takaisin lämpimään syleilyyn. “Niinhän mä oon, mut rakastat mua silti.” “No niin rakastankin, ihan liikaa kun pitää olla näin pitkiä aikoja erossa…” marmatin ja tankkasin jo valmiiksi läheisyyttä tulevaa välimatkaa varten. “No onhan tää aika perseestä, mut onneks on niin paljon tekemistä ettei ehdi koko päivää sua miettiä.” Kertasimme molemmat kuulumisiamme vaikka olimmekin yhteyttä tiivisti pitäneet, ja sain Mikalta vielä uudelleen kehut siitä kuinka olin pitänyt puoliani Kososen kanssa. “Olisin mä pitänyt suakin vastaan jos olisin halunnut, sikshän se Jukka mua opettikin, ettet sä olis mua aina kurmuuttanut.” Kommenttini sai Mikan vain nauramaan, ja röhönaurunsa välistä se sai vain sanottua etten minä olisi sille koskaan pärjännyt. Ja oikeassahan se oli.
Viikonloppu meni aivan liian nopeasti, ja hetkessä olinkin taas kasarmilla kuuntelemassa tupakavereiden tarinoita baarireissuista ja naisseikkailuista. “No Erno, mitä sä teit? Kyhjötit kotona sen poikaystäväs vieressä?” Kosonen kysyi kun olin hiljaa kuunnellut vieressä muiden juttuja. “No siitä on kyllä kyhjöttely aika kaukana, mitä mä sen kanssa puuhaan” naurahdin takaisin. Kerroin ympäripyöreästi viikonlopustamme, ja Mikasta ylipäätään. Mika oli vältellyt aihetta, mutta olin aika varma ettei se ole suuntautumisestaan omalla kasarmillaan puhunut, enkä halunnut aiheuttaa sitä että jollain täällä olisi tuttuja Tikkakoskella, ja tieto leviäisi sitten minun töppäilyjeni vuoksi. Taas. Niinpä puhuin Mikasta vain kumppanina, enkä kertonut kovin tarkasti mitään yksityiskohtia meistä, eikä poikia olisi liiat yksityiskohdat minun ja Mikan läheisyydestä kiinnostanutkaan. Muiden tissi ja pillu tarinat kyllä ruodittiin moneen kertaan ja tarkkaakin tarkemmin.
Viikot ja kuukaudet vieri, ja saatuani hyväksymispäätöksen yliopistoon Joensuuhun aloimme Mikan kanssa jutella muutostani sinne. “No entä jos hommataan yhdessä joku kiva kaksio, ja mä laitan tän kämpän pois? Mulle on aivan sama missä mä asun, etenkin kun jatkan kesään saakka siellä Tikkakoskella niin olen viikot poissa kuitenkin, ja vielä ei tiedä mitä mä sen jälkeen teen. Ja jos on duuni tai koulu sit jossain muualla niin kyllä se juna kulkee” Mika sanoi kerran jutellessamme asiasta, ja silloin päätimme että hankkisimme yhteisen asunnon Joensuusta. Muutamana viikonloppuna kävimme asuntonäytöissä, kunnes mieluinen asunto löytyi läheltä yliopistoani. Loppuvuotta kohti teimme hankintoja uuteen kotiin, ja joulukuun alussa muutimmekin tavaramme sinne. Minulla oli vielä viimeinen rutistus ennen kuin sain päätettyä palvelukseni, ja joulukuun 20 päivä raahauduin illalla väsyneenä uuteen kotiimme. “Hei rakas!” kuulin Mikan äänen keittiöstä. Sillä oli uuteen kotiimme lyhyempi matka kuin minulla, ja olikin jo siis ehtinyt edeltä laittamaan ruokaa. “Ihan kauhee nälkä, ja jano, onko meillä kaljaa?!” voihkaisin uupuneena heitellessäni vaatteita kohti eteisen naulakkoa. Pian kuulinkin keittiöstä tölkin sihahduksen, ja Mika tuli minua olohuoneeseen vastaan. “Kohta on ruokaa, lepää vaan hetki” se hymyili ja suuteli minua tervehdykseksi. “Ihanaa, kiitos rakas.” Rojahdin olut kädessä sohvalle ja katselin uutta kotiamme. Se oli oikein kiva, ja äidin kanssa olimme sisustaneet tämän kauniiksi ja käytännölliseksi. Parasta oli iso parisänky, niin ei tarvinnut enää nukkua kuin sillit purkissa Mikan kapealla sängyllä.
Söimme illalla rauhassa Mikan laittamaa ruokaa ja joimme pari olutta, ja lämpimän suihkun jälkeen käperryimme sylitysten yhteiseen sänkyyn. “Ajattele, että meillä ihan oikeasti on nyt yhteinen koti” kuiskasin Mikan syleilystä. “Niin. Tää tuntuu aika mukavalle. Vaikka kyllähän sä melkein asuit mun luona jo aikasemminkin.” “Niin, mutta tää on ihan oikeasti nyt munkin koti, meidän. Meidän ihan ikioma.” Uupuneena vaivuin nopeasti uneen, ja näin ihanaa unta jossa vietimme lomaa jossain aurinkorannalla. Minä keräsin simpukoita ja Mika nauroi kun aallot meinasivat kastella minut aivan kokonaan. Onnellinen. Sitä minä nyt olin, niin unessa kuin hereillä. Seuraavan aamun vietimme rauhassa sängyssä loikoillen, rakastellen ja toisiamme hyväillen. Vasta iltapäivällä puimme vaatteet ja lähdimme kaupungille syömään ja ostamaan vielä viimeiset lahjat jouluksi. “Mene sä kulta jo sinne ruokakauppaan, mun pitää käydä vielä yks juttu, jooko?” Mika hymyili, ja arvasin sen menevän ostamaan lahjaa minulle. Koska olimme lähdössä jouluksi äidin luokse, ei ruokakaupassa mennyt kuin hetki ja ehdin pienen tovin jopa odotella Mikaa. Yllätyksekseni sillä ei ollut kuitenkaan mukanaan yhtään ostoskassia, ja ihmettelin mihin pakettini oli oikein jäänyt. Yritin kotimatkalla udella missä Mika oli käynyt, mutta sain vain läimäisyn takapuolelle ja komennon olla utelematta.
Illalla Mika oli jotenkin tavallista hempeämmällä päällä, ja oikeastaan koko illan vain kiehnäsimme sängyllä kynttilän valossa suukotellen ja hiljaa jutellen. Ehkä tämä uusi koti oli saanut sen johonkin super rakastumis tilaan. En kuitenkaan valittanut, koska tuo tila toi mukanaan kamalan paljon ihanaa hyväilyä ja hellää rakastelua, Mikan ottaessa minut vielä toistamiseen tänään. Se oli rakkaudentäyteisintä seksiä ikinä, Mikan yhtyessä minuun lusikassa samalla hellästi silitellen ja niskaani suukotellen. “Mä rakastan sua Erno, ihan kamalan paljon” se kuiskaili rakastellessaan minua, ja olin varma että juuri tuolloin Mika olisi voinut sanoa minulle ihan mitä tahansa, ja minä olisin uskonut.
Seuraavana aamuna suuntasimme juna-asemalle, ja matkan aikana aloin udella mistä tämä hellyttelyn puuska oikein oli tullut, kun se tuntui jatkuvan tänäänkin suukotteluna ja halailuna. “En mä tiedä, on vaan kiva olla taas sun lähellä. Jotenkin sellanen rentoutunut fiilis, kun olen tähän asti kierrellyt tuolla koko parisuhde statuksesta puhumista.” Jossain vaiheessa syksyä olimme keskustelleet läpi minua vaivanneen aiheen siitä, peitteleekö Mika homouttaan intissä. Silloin Mika perusteli ettei halua homouden vaikuttavan siihen kuinka häntä kohdellaan, ja kuinka hän pystyy tehtävissä etenemään. Oli kyllä luvannut että jahka tulee paremmin tutuiksi kaikkien kanssa voisi alkaa omaa suuntautumistaan heille hieman taustoittamaan. “Tähän asti? Eikö sitten tästä eteen päin?” kysyin kun hassusti valitut sanat särähtivät korvaani. “Niin kai mun on pakko sit kertoo…” Mika sanoi ja vilkaisi minua hieman säikähtäneenä, aivan kuin olisi jotain lipsauttanut, ja kiirehti sitten jatkamaan; “siis että kun olen nyt niin pitkään jo ne jätkät tuntenut, et eiköhän ne oo ihan ok sen kanssa… Et näkeevät mut ihan samana kaverina kun ennenkii…” Kohotin kulmiani Mikan puheille ja totesin että se on aivan höpsö kun on koko puheenaihetta edes näin pitkään vältellyt.
Äiti ja joulun ihmemaa ottivat meidät lämpimästi vastaan, ja koska huoneeni oli muutettu vierashuoneeksi sekin oli saanut hellän joulu kuorrutuksen. “No miten te olette täällä pärjännyt ilman meitä ihan vaan kahdestaan?” kysyin Markolta kun asetuimme olohuoneeseen. “No ihan hyvin, olihan siinä hyvä liukuma kun Jukka muutti ensin ja säkin olit jo niin paljon Mikan luona ennen kun muutitte, mut äitis meinaa edelleen tehdä ihan liikaa ruokaa” Marko naurahti ja iski äidille silmää. “Onhan mulla teitä aivan kamala ikävä aina välillä, mutta on tässäkin puolensa” äiti virnisti, ja minusta oli mukavaa kuinka ne kujeilivat Markon kanssa. Äiti oli selvästi todella onnellinen, ja nyt ne pystyivät Markon kanssa elämään ihan oikeasti kahden aikuisen arkea. Illalla myös Jukka ja Lilli kotiutuivat joulun viettoon, ja ehdimme pelaamaan vielä kierroksen monopolia. Mika putosi pelistä ensimmäisenä, ja saikin heti äidiltä kutsun tulla kaveriksi iltapalaa laittamaan. Siellä ne jotain supattelivat kun oma pelini päättyi hieman Mikan jälkeen, ja aloin epäillä mitä täällä oikein oli meneillään. Molemmat yrittivät muikkuina jatkaa tekemisiään ja puhella muka niitä näitä, ja alkoivatkin heti patistella porukkaa iltapalalle.
“Mitä te oikein mutsin kanssa supisitte siellä keittiössä?” utelin kun vetäydyimme makkariin nukkumaan. “Miten niin muka?” Mika kysyi ja alkoi suukotella rintaani. “Äläkä yhtään yritä harhauttaa, tuo ei toimi! Jotain te supisitte, olitte kun kaks teinityttöä jonkun salaisuuden äärellä. Pitäiskö mun tietää jotain?” Mika ei vastannut vaan jatkoi huulillaan hamuamaan kaulalleni ja hivutti määrätietoisesti kättään nivusiini. “Mika!” parahdin ehkä hieman kiukkuisesti kun en saanut vastausta. “Mitä? Mitä harhauttaa, ja mikä ei muka toimi? Tämäkö?” se kyseli virne huulillaan tarttuessaan munaani alkaen runkkaamaan sitä. “Sä yrität nyt vaan harh…” “Hyvinhän se näyttää toimivan” Mika kuiskasi minut keskeyttäen ja näykki kaulaani vaativammin, laskeutuen sitten rintani ja vatsani yli suukottelemaan kovettuvaa munaani. Ajatukseni menivät lopullisesti sekaisin Mikan käytyä jalkopäähän jalkoihini tarttuen, nostaen ne ylemmäs ja alkaen ahnaasti nuolla peppuani. Huokaisin nautinnosta ihanaakin ihanemman kielen seikkaillessa reiälläni. Jotain salaisuuksia Mikalla oli pakko olla, niin päättäväisesti se piti huolta etten pystyisi uhraamaan ajatuksiani utelulle. Himokas suihinotto sai minut uikuttamaan ja voihkimaan Mikan nimeä, loppua kohden ilmeisesti hieman liiankin kovaa. Juuri kun valtava orgasmini sykki spermaa Mikan suuhun ja minä vaikersin nautintoni huipulla, seinän takana Jukka takoi nyrkillä seinään; “Voi vittu nyt oikeesti ei taas tätä!”
Aamiaisella Jukka oli hieman nyreänä kun valvotimme heitä illalla, mutta piristyi nopeasti ensimmäisen kahvikupillisen jälkeen saatuaan kielen kantansa taas laulamaan ja vittuilu edellisestä illasta sai alkaa. Aamiaisen jälkeen Mika meni äitinsä luokse näkemään tätä ihan kahden kesken, ja auttamaan illallisen valmistelussa jolle minutkin oli kutsuttu. Sillä välin meillä oli perinteinen lounas jolle isäkin osallistui, ja sain antaa tarkan selonteon armeijastani alusta loppuun saakka, vaikka olimme kyllä lomillani nähnyt muutaman kerran. Isä innostui aina armeija jutuista, ja harmitteli kun Mika ei ollut kertomassa omia kuulumisiaan. Isä olisi nuorena halunnut jatkaa armeijassa, mutta joutui auto-onnettomuuteen missä toinen jalka ja niskat saivat turhan kovasti osumaa. Niimpä isän armeija jäi vain hieman reilun puolen vuoden palvelukseen, ja edessä oli pitkä toipuminen. Muutaman vuoden jälkeen isästä ei ollut päällepäin nähnyt että oli onnettomuudessa edes ollut, jos ei jo entuudestaan asiasta tiennyt ja kiinnittänyt huomiota hieman poikkeavaan askellukseen tai huonosti kääntyvään päähän. Lounaan jälkeen kannettiin kuusi sisälle, ja isä sai ennen lähtöään asettaa muiden kanssa oman lasipallon kuuseen. Jälleen kerran Mikan pallo jäi odottamaan pöydälle, ja muistin kuinka edellisenä vuonna se sai odottaa monta päivää kun Mika ei tullutkaan viettämään joulua kanssamme. Vihdoin saisimme viettää joulun yhdessä.
“No mites teillä Mikan kanssa menee, kaikki hyvin?” isä kyseli matkalla heittäessään minut kotiin mennessä Mikan äidin luokse. “Joo, kaikki hyvin. Ikävä oli kun viikot erillään, ja joskus meni vapaat ristiin, mutta sit oli kiva taas nähdä kun oli ollut hetken erossa” vastasin ja hymyilin. “Pieni välimatka tekee ihan hyvää, ja saat säkin hyvin koulun alkuun kun keskityt viikot ahkerasti opiskeluun. Sitten joutaa viikonloppuina seurustelemaan.” Nyökytin isän puheille, ja ihan hyvällä mielellä olimmekin tulevan puoli vuotta vielä näin jatkamassa. Enemmän minua mietitytti mitä sitten puolen vuoden jälkeen, minne Mika sitten suuntaisi töihin tai kouluun. Työnsin kuitenkin murheeni sivummalle kun isä alkoi kertoa naisesta jonka kanssa oli käynyt jo useilla treffeillä, ja oikeastaan ensimmäistä kertaa näin että isäkin taisi ihan todella olla ihastunut. Olihan tuo jo aikakin.
Perille päästyäni yllätyin ihan todella kuinka Ritva oli kuluneen vuoden aikana muuttunut. Olin nähnyt häntä viimeksi kunnolla viime kesänä, ja jo silloin Ritva oli alkanut kuoriutua siitä surullisesta harmaasta verhosta jonka syövereissä se oli kaikki nämä vuodet piilotellut. Mutta nyt en ollut tuntea koko naista, kun se sievästi meikanneena ja tukka kiharrettuna tuli minua eteiseen vastaan. “Voit Ritva sä näytät upeelta!” kehuin häntä halatessani, ja Ritvaa hymyilytti. “Erno, sinä olet aina niin kultainen. Mutta mitä pidät, onko tämä mekko turhan lyhyt?” se kysyi ja peilasi itseään vielä kerran eteisen peilistä. Hänellä oli päällään oikein sievä viininpunainen mekko, joka ylsi juuri polven yläpuolelle. “No ei ole, se sopii sulle oikein hyvin! Oletko sä menossa tänään jonnekin, treffeille kenties?” Ritvaa alkoi naurattaa ja se punastui hieman. “Käydään vain parin työkaverin kanssa lasillisella, ja karaokessa. On siellä kyllä yksi Antti, joka on oikein mukava, mutta älä Mikalle sano mitään, ettei ymmärrä väärin..” Ritva sihahti lopuksi ennen kuin Mika tuli myös tervehtimään. “Tässä on Ritvalle tuomisia, kukkia, laitatko rakas nämä maljakkoon?” Ojensin kukkapaketin Mikalle, ja yritin supatella Ritvalle että pitää illalla oikein hauskaa, ja jos se Antti on mukava mies niin Mikakin olisi varmasti asian kanssa ihan ok. Ritvaa hymyilytti, ja minusta oli suloista miten sitä näytti ilta jännittävän. Ritva oli laittanut uuden kotinsa oikein kauniiksi, ja illallisella se kertoi kuinka kaipasi Mikaa, mutta oli nyt niin onnellinen kun elämä oli vain hänen omansa, eikä kukaan päsmäröinyt hänen tekemisiään. “Ja joka perjantai minä ostan itselleni piccolo pullon kuohuviiniä, juon sen kristallisesta lasista ja katson rauhassa emmerdalen!” Ritva riemuitsi ja olin iloinen nähdessäni kuinka helpottunut Mikakin oli äitinsä tilanteesta.
Palattuamme illalla äidin luokse ehdimme pelata vielä kierroksen lautapelejä ennen kuin väistyimme nukkumaan ja jätimme äidin koristelemaan kuusen rauhassa. Aamulla vedin hiljaa aamutakin päälleni, ja jätin Mikan vielä kinkunryöstö reissun ajaksi nukkumaan. Tavasta poiketen äitiä ei näkynyt olohuoneessakaan, joten entistä pelokkaampina kiinnijäämisestä kahmoin pipareita ja torttuja taskuihini Jukan leikatessa kinkkua. “Ei sinne urpo, mä en jaa saalistani Dickpicin kanssa! Alas!” Jukka sihahti kun hiivin kohti huonettani, ja jouduin kääntymään takaisin mennäkseni raput alas alakertaan. Jaoimme saaliin takkahuoneen pöydälle ja laitoimme televisiosta aattoaamun lastenohjelmat pyörimään. “Siellä ei oo tullut lunta, mikähän rankkari me saadaan?” Jukka alkoi epäillä jossain vaiheessa, ja minuakin alkoi epäilyttää kun äidin askeleita ei edelleenkään kuulunut yläkerrasta. “Se ei ollu varmaan edes tullut huoneestaan tänä aamuna. Onkohan mutsilla kaikki ihan hyvin?” Pieni huoli taisi kouraista meitä molempia, tämä ei ollut lainkaan äidin tapaista. “Pitäiskö mennä kattomaan? Mut onhan se Marko siellä, olishan se huomannut jos äidillä olis joku…” Jukan puhe keskeytyi kun yläkerrasta kuului ääniä. Hetken aikaa askeleet vaeltelivat yläkerrassa, ja lopulta askeleet pysähtyivät rappusten yläpäähän. “Pojat?” kuului äidin ääni, ja molemmat huokasimme helpotuksesta. “Huomenta äiti!” vastasimme yhteen ääneen ja askeleet alkoivat kuulua rappusista. “No siinähän te olette. Etsin teitä Ernon huoneesta” se sanoi hymyillen ja hävi sohvalle väliimme istumaan kietoen kätensä harteillemme. “Ai että jakaisin aamiaiseni Mikan kanssa?” Jukka irvisti kun äiti suukotti meidän molempien päitä. “Hyvää joulua rakkaat” äiti sanoi rutistaessaan meitä vielä kerran itseään vasten, napaten sitten kaukosäätimen kädestäni. “Aamiaista, pannukakuilla ja kermavaahdolla kiitos” se hymyili ottaen puoliksi syödyn tortun Jukan kädestä haukaten siitä palan ja nostaen jalkansa pöydälle. Tuijotimme hetken hämmentyneinä äitiä, kunnes se katsoi televisiosta taas meihin kulmaansa kohottaen. “Teinä kyllä menisin jo, kello käy. Vai mitä te luulette mitä varten teidän on hankittu?” se virnisti ja vaihtoi jonkun aamun asiaohjelman pyörimään. “Meidän lapsuus on ohi…” Jukka marmatti kiivetessämme takaisin yläkertaan.
Pian Marko liittyi aamiais tiimiin, ja reippaalla yhteistyöllä saimmekin aaton aamiaisesta lähes yhtä ihanan kuin äidin laittama. Päivä kului tavalliseen tapaan aaton perinteillä, ja illalla olikin viimein lahjojen jaon aika. “Sun lahja taiskin jäädä vielä tuonne. Tuu, käydään yhdessä avaamassa se” Mika sanoi kun muut jo availivat pakettejaan. Lähdin Mikan perässä huoneeseemme, ja istuttuani sängylle sain pienen paketin. Avattuani kannen näin rasiassa kaksi valkokultaista sormusta rinnakkain, toinen hieman toista leveämpi, ja sydämeni taisi pysähtyä. “Et nyt ala mitään vouhottaa, tai mitään häitä suunnitella! Mutta mä toivoisin että sä olisit mun kihlattuni. Mun oma, ja mä sun” Mika sanoi tiukasti, mutta lopuksi lempeästi kuiskaten istuutuen vierelleni. Silitin sileää sormusta sormellani, ja onnellinen, typerä hymy levisi kasvoilleni. “Etkä ala nyt vollottaa tai mitään!” Mika kuiskasi korvaani ja suukotti minua ohimolle. Kiepahdin hajareisin Mikan syliin ja upotin sen suudelmiin. “Ei vielä naimisiin, mutta kihloihin, niinkö?” kysyin kun sain puhekykyni takaisin. “Niin. Katsotaan sitä sitten vähän myöhemmin, okei?” Nyökytin ja irrotin sormukset rasiastaan. Mika otti minun hieman kapeamman sormuksen ja pujotti sen sormeeni, ja minä pujotin leveämmän hänen sormeensa. “Onko se hyvä, vai liian yksinkertainen?” Mika kysyi kun katselin sormuksia käsissämme. “Ei rakas, se on ihan täydellinen. Niin kun säkin olet” kuiskasin ja minua meinasi alkaa itkettää. “Mä arvasin tän, sä oot kyllä ihan hirvee itkupilli” Mika nauroi ja rutisti lujasti syleilyynsä saaden minutkin nauramaan. Olohuoneessa näin heti että äiti tiesi, kun se kärppänä vahti heti ilmettäni ja alkoi innoissaan kiljua kun näytimme käsiämme. Se oli varannut kuohuviinipullon ja lasit kuusen taakse valmiiksi, ja pääsimmekin heti poksauttamaan korkin meidän onnellemme.
Se oli joulu johon lapsuutemme äidin helmoissa oli loppunut, mutta siitäkin huolimatta varmasti yksi onnellisimmista päivistä koskaan. Joulupäivänä palasimme iltajunalla omaan kotiin ja saimme viettää vielä ihanan illan kahdestaan. “Viime vuonna oltiin joulu erillään ja uusivuosi yhdessä, ja nyt toisin päin” huokasin illalla kotiin päästyämme kun makoilimme sohvalla sylikkäin. “Se oli kyllä ihan kiva vuodenvaihde, vaikkei sitä ilotulitusta nähtykään” Mika virnisti ja suuteli minua kiihkeästi. “Niin oli, tai ainakin siihen asti että taas suutuin sulle ja lähdin himaan” naurahdin muistellessani kuinka olin riitautunut Mikan kanssa melkein vuosi sitten baarissa. “No olihan sulla siinä vähän aihettakin. Mut mä yritän edelleen olla avoimempi, ja kyllä mun nyt on varmaan pojille intissäkin tunnustettava kenen kanssa olen kihloihin mennyt” Mika sanoi hieman mietteliään näköisenä. “Ei sun ole pakko, jos susta tuntuu siltä. Toki olishan se kiva jos sun ei tarviis musta puhumista vältellä, mut kyllä mä ymmärrän jos se on siellä sulle vaikeeta. Vai millasia ne tyypit on, onks siellä joku jonka silmätikuks saattasit joutua?” Mika pohti hieman ja pudisti sitten päätään. “Ei varmaankaan. On siellä muutama kusipää, mut ne on mua puolta pienempiä, niin inisköön. Sitäpaitsi mä oon niin sairaan hyvä kaikessa, et ne kuttuu mua supermieheks, niin kai niiden on myönnettävä et tässäkin homossa on jotain ihan siistiä” se naurahti ja minuakin alkoi hymyilyttää. “Vai oikein supermies?” kysyin ja käännyin Mikan syliin hajareisin. “Niin ne piruilee et mikä vitun supermies toikin oikein on, kun saan aina parhaat tulokset kaikista jutuista.” Olin Mikasta ylpeä kun se paneutui palvelukseensa niin huolella, vaikka olinkin tiennyt että se tulisi pärjäämään yli kaikkien odotusten. “Mua ei ookkaan ennen supermies ottanut” kuiskasin viettelevästi ja hieroin itseäni vasten Mikan syliä. “Aijaa?” se virnisti takaisin ja kohotteli lantiotaan minua vasten. “Kuinkahan lujaa sellanen supermies nussii?” kysyin ja sain Mikan nauramaan. “Ehkä se nussii sulta tajun kankaalle” se nauroi ja repi lujilla otteilla paitani lattialle. “Sopii kokeilla” hymyilin noustessani Mikan sylistä ja peppuani esitellen heitin housuni pois. Mika hieroi jo pullottavaa etumustaan katsellessaan riisuuntumistani, ja lähti mukaani kun tartuin sitä kädestä.
Makuuhuoneessa se heitti paitansa ja farkkunsa pois, ja kävi eteeni bokserit pullottaen seisomaan. “Meinaako se lutka jaella tänään persettään supermiehelle?” Mika murahti kun kävin polvilleni sen eteen ja hyväilin ihanasti pullottavaa etumusta. “Mä kuulin että siltä saattaa saada kunnon kyydit” hymyilin ja vedin nousuja alemmas, ja bokserin reunan väistettyä kiimasta kankea kulli pomppasi eteeni vaatien välittömästi huomiota. Mika murahti nautinnosta upottaessani kullin syvälle suuhuni, ja nautiskellen aloin tyydyttää omaa supermiestäni. “Sängylle siitä lutka, supermies haluaa nyt nussia sun kiimasta persettäs” se murahti kun oli nauttinut suihinotosta tarpeekseen, ja mikä pomppasin komennettuna sänkyyn peppu pystyssä odottamaan. Pienen naksahduksen saattelemana viileä liukkari valui pepulleni, ja hellän hyväilyn sijaan sain vaativat sormet sisääni liukastamaan minut valmiiksi. “Voi luoja…” voihkaisin Mikan painautuessa sisääni yhdellä armottomalla työnnöllä, ja samoin tein se aloitti rajun nainnin joka sai minut lähes huutamaan. Voihkin ja vikisin Mikan jyskyttäessä vasten peppuani, läimien samalla kämmenellä pakaraani. Nyt Mika todella pisti peliin kaikkensa, ja taisi tosissaan yrittää naida minulta tajun kankaalle. “Runkkaa niin että laukeat!” Mika karjaisi ja läimäisi taas pakaraani. Aloin kuuliaisesti runkata itseäni, ja jo valmiiksi kiimasta valuva kullini oli valmis laukeamaan mitä pikimmiten. “Runkkaa lutka!” Mika komensi vielä läimäytellessään peppuani, ja se olikin juuri se mikä sai minut voihkimaan ja kouristelemaan valtavan orgasmin lävistäessä minut. Parahtelin nautinnosta Mikan edelleen takoessa kulliaan peppuuni, ja tuntui kuin koko kehoni haluaisi mennä kramppiin orgasmin valtaisassa puristuksessa. Mika painautui vasten selkääni ja kietoi kätensä rintani alta kaulalle. Sen kuuma kiihkeä hengitys tuntui niskassani Mikan nuohotessa edelleen syvällä sisälläni, ja syventyvien huokausten mukana ote kaulallani kiristyi. Haukoin henkeäni Mikan alkaessa karjahdella vasten olkaani, ja kuuma ihana sperma alkoi sykkiä sisälleni. Ote kaulallani heltyi ja Mika lysähti huohottaen päälleni. “No lähtikö taju?” se huohotti ja naurahti hieman. “Melkein!” voihkaisin Mikan alla uuvuksiin nussittuna ja henkeäni yhä haukkoen, onnesta tähtiä nähden.
Hyvin nukutun yön jälkeen vietimme vielä rauhallisen tapaninpäivän aamun, kunnes iltapäivällä Mika alkoi taas kasailla muutamia tavaroitaan ja siirrellä lomapukuaan eteisestä olohuoneeseen. “Mä en varmaan voi ikinä sanoa että onneks ei tarvii noita armeijan rytkyjä enää katsella?” huokasin kun Mika alkoi vetää maastokuvioisia housuja jalkaansa. “No jos hyvin käy niin sä kattelet näitä lopun ikääs” se virnisti ja napitti paitaansa. Hetken kuluttua olinkin jo saattamassa Mikaa juna-asemalle, jossa sattuikin olemaan yksi sen inttikaveri jo odottamassa. Mika meni hieman hämilleen nähdessään kaverinsa, ja päästi nopeasti irti kädestäni kääntäen samalla selkänsä tutulleen. “Mika se näki sut jo, ja kattoo meitä” sanoin kun näin kaverin edelleen Mikan ohitse. “Joo joo tiedän!” Mika sihahti kiukkuisesti ja veti sitten henkeä. “Anteeks. Odota hetki” se sanoi heti perään rauhallisemmin ja sulki silmänsä. Muutaman kerran henkeä vedettyään Mika tarttui jälleen käteeni ja käveli lopunkin matkaa laiturille lähemmäs kaveriaan. “Moi” sen kaveri sanoi meitä hieman pää vinossa katsoen. “Ai moi. Erno tässä on Harri, mun kaveri intistä. Harri tässä on Erno.” Harri kätteli minua napakalla otteella ja tervehti. “Vai Erno… Siis tää on se sun puoliso mistä oot puhunut?” Harri kysyi hieman hämillään ja katsoi Mikaa. “Joo, niin on. Tai nykyisin kihlattu, itse asiassa” Mika sanoi ja yritti hymyillä mahdollisimman normaalisti. “Aa, okei. No mut onneksi olkoon, sehän hienoa. Teillä tais olla sitten mukava joulu? Mäkin olin mutsin lihapatojen ääressä koko joulun, saattaa olla paria kiloa raskaampi askellus sen jäljiltä” Harri nauroi ja taputti vatsaansa. Mikakin nauroi helpottuneena, ja vitsaili hetken kaverinsa kanssa kun juna jo saapuikin asemalle. “Mä jo menen, hyvästele sä toi sydänkäpyses. Oli Erno kiva tavata” Harri sanoi ja jätti meidät kahden. “Hyvinhän se meni” kuiskasin Mikalle joka näytti hieman kalpealta. “No niin kai, anteeks kun mä oon tällanen paska” Mika puhahti ja halasi minua lujaa. “Et oo rakas. Ja jos jollain on ongelma tän kanssa, niin se vika on sillon niissä, ei sussa. Oon susta tosi ylpee.” Mikaa hymyilytti hieman, ja väri palasi sen kasvoille. “Mä rakastan sua, kiitos kun jaksat mua tällasena” se kuiskasi vielä ennen kuin suuteli lujaa ja nosti kassin olalleen. Jälleen kerran hyvästelin rakkaani pariksi viikoksi, ja palasin nyt ensimmäistä kertaa tyhjään kotiin minne itse ilman Mikaa jäisin asumaan.
