Toinen Sessio Kanssasi

22/01/2023 | Kirjoittaja: Rakkaudella subtyttösi |
12 min
Kertoja: Nainen | KinkyAlistusDominoiva Mies
4.3
(26)
Purin tyynyä etten huutaisi kiimasta, niin hyvältä sä, sun loputon himo ja meidän välinen kemia tuntuivat.

Toinen sessio, joulukuu 2022

Hei Dom <3

Tässä raportissa läpikäyn meidän toista sessiota pala palalta, muistellen kaikkia niitä huumaavia ja kiihottavia yksityiskohtia, jotka koettiin yhdessä. Mä ilahduin suunnattomasti, kun vajaa viikko sitten ehdotit mulle seuraavaa tapaamista. Ensimmäisen kerran jälkeen olin pyöritellyt paljon mielessäni kysymystä siitä, oliko kaikki totta ja oliko todella niin, että haluat tavata mut uudelleen. Kai mulla oli huijarisyndrooma: olin huolissani siitä, olinko sulle niin riittävä, että olisit valmis järjestämään kiireisestä elämästäsi mulle uudestaan aikaa ja tilaa. Tapaamista ehdottaessasi tajusin tämänkin huolen turhaksi: Sä halusit nähdä mut taas. Edellisellä kerralla sä olit varannut paikan, mutta tällä kertaa pyysin sut mun luo. Halusin, että tulet mun kotiin ja näet sen maailman, jossa elän ja hengitän niinä hetkiä, kun en ole kanssasi. Halusin että koet omistajuutta mun seiniin, huonekaluihin, mun mieleen ja mun kehoon. Tahdoin antaa sulle ihan kaiken.

”Valmistaudu henkisesti hyvin intensiiviseen tapaamiseen.” Luin sun lähettämän viestin ja mun nopeasti kasvanut into vaihtui salamana jännitykseen. Kevyt pelko valtasi mut, kun mietin, mitä kaikkea mahdoit suunnitella. Ensimmäisen tapaamisemme jälkeen mun luottamus suhun oli kuitenkin kasvanut niin valtavasti, etten ollut samalla tavalla enää kauhusta lamaantunut. Toki pelokas olin ja olen edelleen: pelkään omaa kyvyttömyyttäni ja epävarmuuttani. Pelkään että kyllästyt muhun ja lähdet. Vastasin sulle, että otan vastaan sen, mitä tuleekin. Meni hetki ja puhelimeni kilahti. ”Hyvä tyttö.” sä kirjoitit. ”Haluan, että avaat oven stayupeissa ja korkkareissa. Muuten alasti.” Musta tuntui kuin mun sydän olisi pudonnut suoraan vatsanpohjaan. Mun päässä huusi heti ääni, joka sanoi että et todellakaan tee mitään tuollaista, kunnioita itseäsi, kieltäydy, älä ole tyhmä, ihan älytöntä. Tuijotin sun viestiä ja mietin miten röyhkeää ja omistavaa se oli. Koettelit mua jo siinä hetkessä, vaikka et ollut edes fyysisesti läsnä. Lopulta hieman ärsyyntyneenä myönnyin sun toiveeseen. En loppujen lopuksi edes välittänyt siitä paljoakaan: halusin vain ajan kuluvan nopeammin, jotta näkisin sut taas.

Olit ollut tyytyväinen mun edelliseen raporttiin, josta olit pyytänyt multa vielä tiivistettyä versiota, joka julkaistaisiin anonyymisti netissä. Tein sulle tiivistelmän, mutta sen julkaisu kuitenkin venyi mun arkisten kiireideni takia. Mä myös jännitin julkaisua: mietin, voisiko joku tunnistaa mut sen takaa tai mitä siitä ylipäätään ajateltaisiin. Välttelin epävarmana sitä hetkeä, kun syöttäisin sen sivustolle ja samalla käytännössä avaisin meidän tarinamme kenelle tahansa luettavaksi ja koettavaksi. Sitten tuli päivä ennen meidän tapaamista ja sä pyysit multa linkkiä julkaisuun. Jouduin hieman säikähtäneenä tunnustamaan sulle, että en ollut vielä tehnyt, niin kuin toivoit. Arvasin ennen sun vastausta, että sä et tule ottamaan sitä kevyesti. Sun vastauksessa kesti, mä kävelin Helsingin keskustassa töistä kotiin ja vilkuilin puhelintani minuutin välein. Jännitin sitä, mitä ajattelit musta ja miten suhtautuisit siihen, etten ollut suorittanut antamaasi tehtävää loppuun saakka. Lopulta sain sulta vastauksen. ”Tuosta hyvästä sä saat kyllä piiskaa rakas.” Pysähdyin kadulle ja tuijotin näyttöä. Ajatus rangaistuksen saamisesta kiihotti mua, mutta samalla se tuntui myös vähän vaaralliselta. Sisimmässäni tiesin ansaitsevani sulta piiskaa, koska olin luvannut sulle jotain ja pettänyt sen lupauksen. Tunsin kevyttä ärtymystä ja häpeää, kun en ollut tehnyt niin kuin halusit. Se ei ollut kaunista käytöstä sua, mua itseäni tai meidän suhdetta kohtaan.

Seuraavana päivänä olin uhmakkaalla ja vahvemmalla tuulella. Mua ärsytti julkaisuun liittyvä vitkuttelu ja päätin laittautua sua varten mahdollisimman nätiksi, jotta olisit muhun edes siltä osin tyytyväinen. Mulla oli muutama tunti aikaa, kolme etäpalaveria ja ainakin sata sähköpostia työn alla. Jotenkin onnistuin kuitenkin mahduttamaan kaikkeen siihen itseni puunaamisen ja valmistelun sua varten. Viimeisessä palaverissa meikkasin samaan aikaan, valehtelin kollegalleni että olen lähdössä juhlimaan. Sen perusteella hän ei kummastellut sitä, että vedin tiukat glitterit luomiin, pinkkiä huuliin, sudin, nypin ja ravasin ympäriinsä samalla kun puhuimme ensi vuoden palaverien aikatauluista, asiakkaista ja lomasuunnitelmista. Lopulta kello oli tasan, suljin työkoneen, riisuin itseni alastomaksi, vedin mustat stayupit ja korkkarit jalkaan, sytytin kynttilöitä ja aloin odottamaan sua saapuvaksi. Mua jännitti, mutta samalla tuntui itsevarmemmalta kuin hetkeen. Halusin, että sillä hetkellä kun avaan sulle oven, sä tiedät että olen sua varten valmis, tässä ja nyt.

Lopulta kuulin kun hissin ovi kolahti ja tiesin sen olevan sä. Soitit ovikelloa ja mä olisin halunnut juosta ovelle, mutta päätin säästää arvokkuuteni rippeitä mahdollisimman pitkään ja kävelin rauhallisesti avaamaan. Sun katse, sun keho ja sun karisma mun ovella jähmettivät mut siihen paikkaan. Mä seisoin käytännössä alasti sun edessä ja mietin mitä ihmettä mä olin taas tekemässä. Tervehdit lyhyesti, kysyit miten voin. Sanoin hiljaa voivani hyvin. Sä et tullut vielä sisään, jäit käytävään. Katsoit mua päästä varpaisiin, tuskallisen hitaasti ylhäältä alas ja takaisin. Kehuit mua kauniiksi ja sen jälkeen viitoit mut tulemaan lähemmäksi. Otin muutamat arat askeleet kynnyksen kohdalle. ”Lähemmäksi.” sanoit ja hymyilit. ”Käytävään.” Aiempi itsevarmuuden tunne teki mieli heittää roskakoriin, mutta hitaasti, epäröiden mä astuin alastomana käytävään. Käytävään, jonne kuka tahansa naapuri voisi tulla millä sekunnilla tahansa. Mua vapisutti ja nöyryytyksen puna levisi mun poskille. Sä olit tuttuun tapaan rentona ja kiedoit sun kädet mun ympärille. Mä olin jännittynyt, mutta painoin pääni kuitenkin sun rintakehää vasten. Hengitin sua ja kuuntelin sun sydämen sykettä. Olin käytävässä ilman vaatteita ja sun armoilla heti ensimmäisestä sekunnista alkaen. Sun sormet hakeutuivat mun häpykummulle, tunnustellen ja viipyillen kokeilit mun pillua. ”Hyvä tyttö.” kuiskasit tuntiessasi, kuinka märkä mä olin. Kun kerrosta alempana kolahti, murtui myös meidän jälleennäkemisen maaginen ensihetki. Vetäydyin säikähtäneenä sun sylistä takaisin sisään. ”Laitoit mut juuri mun asunnon käytävään alasti.” henkäisin moitiskellen. ”Mun asunnon, mun käytävään...” Mä olin jopa vähän järkyttynyt siitä, kuinka omaksi otitkaan mut ja mun kodin heti ensimmäisistä sekunneista alkaen. Sä puolestaan vain nauroit mulle, totesit jotain näkemisen ilosta ja astuit lopulta mun perässä sisään. Ovi kolahti kiinni sun perässä ja mä nojasin seinään epäuskoisena siitä, mitä olit saanut mut heti tapaamisemme alussa tekemään. Se oli ihanaa, kiihdyttävää ja aivan helvetin tuhmaa.

”Polvillesi.” sä komensit mua eteisessä heti kun olit ottanut takin pois päältä. Tottelin sua hitaasti, polvistuin sun eteen omalle matolleni. Painauduin kiltisti sun jalkaa vasten ja sä silitit mun päätä hellästi, rauhallisin ja painokkain vedoin. Hitaasti sä riisuit sun vyön ja kiedoit sen mun yllätykseksi mun kaulan ympärille. ”Täällä sä siis asut.” totesit mulle ja kiristit vyön niin, että se oli riittävän tiukka, mutta sain kuitenkin yhä vaivattomasti happea. ”Saat esitellä mulle sun asunnon, mutta pysyt lattialla. Äläkä edes yritä nousta esittelysi aikana.” Mua kiihotti niin paljon, etten kyennyt muuta kuin tottelemaan. Nykäisit odottavasti vyöstä ja mä aloin kontata. Esittelin sulle mun pienen asunnon keittiön, makuuhuoneen, vessan… Jokaisen huoneen kohdalla tarkkailit mua ja mun elämäni todellisuutta tarkasti. ”Tässä sä varmaan tiskaat alasti ja toivot, että nuo vastapäiset naapurit katsovat sua.” ”Täällä sä runkkaat ja ajattelet mua.” ”Joku päivä, jos sä olet ollut tosi tuhma, niin laitan sut tonne vessaan ja pissaan sun päälle.” Kaikkeen mitä sanoit, mä myönnyin. Jopa mun päälle pissaamiseen, koska tiesin ansaitsevani sen, jos en ole sulle tarpeeksi hyvä.

Olohuoneessa pysäytit mut matolle. Kyyristyit mun tasolle ja pakotit katsomaan sua silmiin. ”Siitä julkaisusta…” aloitit ja häpeä valtasi mut sillä sekunnilla. Nuhtelit mua rauhalliseen, tyyneen äänensävyyn. Kerroit, kuinka sua ei olisi haitannut, jos tiivistelmän julkaiseminen olisi vienyt enemmän aikaa. Sua vaivasi se, etten kertonut sulle kiireistäni, vaan puhumisen sijasta jätin sut toissijaiseksi. ”Onko se aikuista käytöstä?” kysyit multa ja kun en vastannut heti, nykäisit vyöstä napakasti. Mä sanoin välittömästi, että ei ole. ”Haluatko sä käyttäytyä kuin lapsi?” sä kysyit ja sanoin että en halua. Sä painotit sitä, ettet ole vihainen siitä, että mä tunnen epävarmuutta. Mä en osannut muuta kuin pyydellä anteeksi lannistuneena. Sanoit olevasi vain pettynyt siihen, etten tehnyt mitä lupasin, enkä kommunikoinut tarpeeksi. Mä ymmärrän sen ja tästä eteenpäin, tästä oppineena mä lupaan yrittää paremmin. Sitten sä käskit mua ottamaan sun vyön mun kaulan ympäriltä pois. ”Käy vatsallesi lattialle.”

Mahallani lattialla kuuntelin vyön kilinää kun pyörittelit sitä käsissäsi harkiten ja mietteissäsi. Tiesin, että vyöllä piiskaaminen sattuu ja mua pelotti edessä olevan kivun määrä. Annoit mulle ohjeeksi käyttää turvasanaa, jos se olisi mulle liikaa. Käskit mua pitämään käsiä paikoillaan, kämmenet pään molemmin puolin lattiaa vasten, etten vahingossa refleksinomaisesti laittaisi niitä väliin ja satuttaisi itseäni pahasti. Mun hengitys oli tiheää ja pelko kuristi mun kurkkua, mutta halusin tosi kovasti olla urhea. Kerroit aloittavasi kevyemmin, etkä vielä vaatinut mua laskemaan ääneen. Ensimmäinen isku pikemminkin yllätti sattumisen sijasta. Heti perään seurasi toinen, kolmas, neljäs… Jokainen lävähdys mun ihoa vasten kaikui mun korvissa ja hiljalleen kivun määrä kasvoi isku iskulta. Sä istuit mun sohvalla, katsoit kun kiemurtelin ja vinguin sun jaloissa. Varmistit multa muutaman uuden iskun jälkeen, haluanko käyttää turvasanaa, mutta en halunnut, en vielä. Kun sivalsit mua taas vasempaan pakaraan, sattui se tällä kertaa vähän liikaa. ”Keltainen.” henkäisin sulle ja annoit mulle heti tauon. Keräsin itseäni, vedin syviä henkäyksiä otsa lattiaa vasten painettuna ja mietin häpeissäni sitä, mitä seinän takana asuva mukava pariskunta mahtoi ajatella. Sä varmistit, olinko valmis jatkamaan ja sanoin että olen. Kerroit koventavasi iskuja ja nousit seisomaan. Antaisit mulle viisi iskua molemmille pakaroille, jotka mun pitäisi laskea mukana. Tuttuun tapaan sanoit aloittavasi alusta, jos en laskisi riittävän selkeästi. Sitten sä löit ekan kerran. Laskin, potkin lattiaa mun korkokengillä, paruin ja huusin. Kivun ja nöyryytyksen kyyneleet valuivat mun silmistä ja revin käsilläni mattoa allani, kun en muuta voinut. Olin kamalan vihainen itselleni sun antaman tehtävän laiminlyömisestä, koska tiesin olevani tässä tilanteessa sen takia. Halusin epätoivoisesti selvitä loppuun saakka näyttääkseni itselleni ja sulle, että helvetti sentään, mä kestän. Sä varmistelit iskujen välissä, että pärjään, olit läsnä ja kehuit mua kokoajan. Se helpotti ja loppumattomalta tuntuvan hetken jälkeen se oli ohi. Huohotin lattialla hikisenä, peppu punaisena ja totaalisen nöyränä saamani rangaistuksen jäljiltä. Sen tiimoilta mulla oli kuitenkin jopa euforinen olo: tein sen, kestin loppuun saakka ilman että se oli liikaa. Jälkikäteen mietiskelen, kuinka hurjaa tunteiden vuoristorataa tämä on: miten samaan aikaan voikin olla niin häpeissään ja samalla niin ylpeä itsestään?

Kun olin saanut vähän kasattua itseäni, sä komensit mut mun isolle työpöydälle selälleen makaamaan. Tottelin mukisematta ja nopeasti: edellisen jälkeen en halunnut antaa sun odottaa sekuntiakaan. Sä sidoit mut teipillä niin, että olin täysin auki sun katseelle ja kosketukselle. Sidoit mun kädet rintakehää vasten, jalat haralleen pöydän kulmiin ja vielä yhden teippikierroksen vatsan yli. Näin, miten sä tuijotit hetken aikaa mun sulle täysin avointa pillua. Sen jälkeen poistuit hetkeksi huoneesta ja palasit mukanasi jo ensimmäisellä kerralla mulle tutuksi tullut klitoriskiihdytin. Olin ihan avuton sun edessä: tiesin, että tämä tulisi olemaan mulle tosi tukalaa, mutta silti halusin sun jo aloittavan. Tiesin, että juuri tällaisesta vallan käytöstä sä pidät. Kerroit, että aiot leikkiä mulla kaikessa rauhassa ajan kanssa, otit tuolin ja istuit mun jalkojen väliin. Sitä kesti kauan. Tai en ole varma, mutta siltä se ainakin tuntui. Sä aloit työstämään mun klitorista, katse tiukasti mun pillussa. Liikuttelit lelua ympäriinsä, välillä hitaammin, välillä nopeammin. Teit ympyrää, kiemuraa, pidit sitä paikoillaan, painot tosi kevyesti oikeista kohdista ja välillä taas huomattavasti rajummin. Sun liikkeissä lepäsi rauha, mä taas rimpuilin, voihkin ja hoin että en pysty, en pysty, en pysty. Laukesin nopeasti ensimmäisen kerran, heti perään toisen ja kolmannen… En tiedä edes miten monta kertaa sain orgasmin, koska en kykene näissä pakotetuissa hetkissä tunnistamaan tai kontrolloimaan itsessäni mitään. Yritin liikuttaa itseäni edes senttejä poispäin susta, mutta sun käsi seurasi tyynesti perässä. Teipit kiertyivät tiukemmin mun ympärille, kun yritin repiä itseäni vapaaksi. Samalla halusin kuitenkin että se jatkuisi loputtomiin, koska se nautinnon määrä, mitä levitit joka puolelle mua, oli niin huumaavaa. Musta tuntui siltä, että koko mun keho sähköistyi sun käyttöön, jokainen lihas sykki sun tahdissa, mun pillu ja mun mieli oli sun armoilla, eikä pakomahdollisuutta ollut. Ja jos olisikin ollut, en mä mihinkään olisi lähtenyt. Halusin sitä nautintoa ja sua niin helvetin paljon. Sä laitoit yllättäen sormen mun sisään ja painot kiihdytintä hieman kovempaa mun klitoriksen päätä vasten. Voihkin, kun koukistelit sormea mun sisällä, enkä voinut muuta kuin antautua jälleen yhden räjähtävän orgasmin kouriin. Kehuit mua kun sätkin laukeamisen tahdissa. Tämän jälkeen annoit mun klitorikselle hetken tauon ja sen sijasta työnsit vielä toisen sormen mun pilluun ja aloitit työnnellä niitä sisääni nopeaan ja intensiiviseen tahtiin. Mä voihkin ja vinguin sun sormien armoilla, koska ei ollut muuta, mitä olisin voinut tehdä. Jatkoit vielä kiihdyttimen kanssa ja huomasin olevani nopeasti sillä rajalla, että käyttäisin turvasanaa, mutta juuri sillä hetkellä liikutit lelua ehkä sentin toiseen suuntaan ja päätin jatkaa. Halusin jatkaa loppuun saakka, en halunnut sen vielä päättyvän. Lopulta sä lopetit itse kehuen mua vuolaasti, mä olin kauttaaltaan hikinen ja läkähtynyt. Meikit poskilla ja sydän hakaten avasin mun suun kun tarjosit sun kyrpää sinne. Nussit mua vähän aikaa suuhun, mutta asento pöydällä oli vaikea enkä saanut sua paisumaan samaan tapaan kuin viimeksi. En ennättänyt edes harmistua siitä, kun sä hait kondomin ja työnnyit mun pilluun sisään. Pöytä heilui meidän alla, mä tuijotin sua ja nautin susta mun sisällä. Hymyilit mulle, kehuit mua, mutta lopetit ennen laukeamistasi. Päästit mut teipeistä irti ja seurasin pää pyörryksissä sua makuuhuoneeseen.

Sä nappasit mut sun kainaloon, kehuit, paijasit, silitit ja pidit mua hyvänä. Mä katselin sun kasvoja, tutkin yksityiskohtia sun ihossa ja ihmettelin sitä, kuinka upea sä olit. Me juteltiin mun peloista ja lukoista, siitä miten mä suhtaudun niihin ja miten arkisessa elämässäni toimin niiden kanssa. Musta on pohjattoman kaunista, että sä osoitat myös mun herkkyyttä kohtaan mielenkiintoa. Se on ollut läpi mun elämäni piirre, mitä kohtaan en tunne kovin suurta ylpeyttä. Pikemminkin olen kokenut sen takia vahvaa itseni peittelemisen tarvetta: parempi mennä piiloon kuin antaa itsensä maailmalle tarkasteltavaksi. Sulta mun ei tee mieli peitellä mitään, koska sä et tuomitse tai häpäise mua. Se, mitä sä teet mulle on pikemminkin hoivaavaa. Se on jotain, mikä saa mut ajattelemaan itseäni, elämääni ja tapaani olla olemassa tässä maailmassa enemmän arvokkaammin. Pohdintojemme loppuvaiheessa sun kädet alkoivat jälleen vaeltaa mun keholla. Kiemurtelin sun otteessa ja sä kiepautit jalan mun ympärille niin, etten voinut enää liikkua. Sun sormet löysi tiensä mun jalkoväliin, sä kehuit sitä, miten märkä mä olen ja aloit sormeilla mua ahnaasti ja omistavasti. Purin tyynyä etten huutaisi kiimasta, niin hyvältä sä, sun loputon himo ja meidän välinen kemia tuntuivat. Sitten sä siirsit yhden sormen mun pepulle. Sä levitit mun märkyyttä sille, tutkiskelit ja mietiskelit, kunnes työnsit yhden sormen mun peppuun sisään. Vingahdin mielihyvästä, vaikka mua sattuikin vähän. Hetken päästä mun pepussa oli sun peukalo ja pillussa pari muuta sormea. Käsittelit mua, painelit mua, puristit seinämää mun pepun ja pillun välissä. Valuin mun märkyyttä sua vasten, voihkin ja ulisin. Sun sormet mun sisällä tuntuivat täydellisen ihanilta. Uskaltauduin jopa työntymään niitä vasten sun tahdissa, minkä arvelin kiihdyttävän sua entisestään.

Sä komensit mut kontalleen, ylävartalo alas painettuna, peppu ylhäällä. Sivelit mun pepulle liukkaria reilusti ja käskit mut pysymään paikoillani ja rentona. Sitten hitaasti, mua rauhoitellen sä työnsit sun kyrvän mun peppuun sisään. Se tuntui ihanalta, väärältä, tuhmalta… Sä panit mua peppuun ja kuiskit mun korvaan, kuinka hienosti annan mun perseen sulle käyttöön. Puhuit siitä, kuinka tuhma ja märkä lutka mä olen ja mä nautin sun sanoista ja siitä kevyestä kivusta niin paljon, että pyörrytti. Kukaan ei ole pannut mua peppuun sillä tavoin koskaan, jonka vuoksi se on sun alue nyt, se on sun oma. Työnnyin sua vasten, halusin sut niin syvälle kuin mahdollista. Sä kiihdytit tahtia, nussit mua kovempaa ja kovempaa pitäen kiinni mun lantiosta. Lopulta upposit muhun niin syvälle kuin pystyit ja mä voihkin ääneen kivun ja nautinnon sekoittuessa mun pään sisällä yhteen ja sä laukesit mun sisään. Mä tunsin sun spermat sisälläni ja se tuntui käsittämättömän riettaalta. Vetäydyit musta ulos, mutta sä et ollut mun kanssa todellakaan vielä valmis. Nappasit mut lusikkaan, kiedoit vasemman käden mun ylävartalon ympärille, lukitsit mun oikean jalan sun jalkojen väliin. Toisella kädelläsi aloit tyydyttää mun klitorista nopeasti ja rytmikkäästi, voimaa säästämättä. Mä huohotin kovaan ääneen ja toistelin etten pysty enää mihinkään, mutta sä et lopettanut. Lopulta laukesin jälleen kerran sun taitavien käsien ja tahdon alaisena. Yritin työntää sua pois, mutta jos jotain olen oppinut, niin sen, että sä et päästä irti, etenkään silloin kun huomaat että nautin niin paljon, että alan kadota tästä maailmasta. Sä kannattelit mua ja jatkoit edelleen. Annoit mulle niin ison määrän nautintoa ja tyydytystä, että lopulta tuntui, ettei musta ollut jäljellä enää mitään. Rakastin joka ikistä sekuntia siitä hetkestä.

Me levättiin lyhyt hetki, jonka jälkeen menimme mun pieneen keittiöön. Sä istuit mun pikkuisen pöydän äärellä ja mä keitin sulle kahvia. Aina välissä kourit ja koskettelit mun vartaloa. Se oli röyhkeää koska halusin vaan palvella sua rauhassa, mutta sun omistusoikeus mahdollisti sen, että pystyit keskeyttämään mut juuri silloin kun halusit. Halusit myös nöyryyttää mua vähän ja laitoit keittiön kaikki valot päälle. Keittiössäni ei ole verhoja ja olin varma, että koko naapurusto tuijottaa. Talutit mut ikkunan äärelle ja käskit pitää kädet selän takana. Kuuliaisena ja huulta purren koitin olla huutamatta kun aloit kouria, raapia ja venytellä mun nännejä ja rintoja. Se sattui helvetisti, mutta enemmän mietin sitä, että joku vastapäisen talon asukkaista saattaisi nähdä. Sanoit jotain siitä, että nyt mun naapurit huomaa millainen lutka mä olen ja multa meinasi mennä jalat alta häpeästä. Sitä kesti jonkin aikaa, jonka jälkeen istuit alas ja aloit juttelemaan kasuaalisti elokuvista. Elokuvista! Samalla mä olin päästäni aivan pyörällä ja tarjoilin kahvin sulle tärisevin käsin, rinnat ja nännit hohkaen kuumuutta kourimisen jäljiltä.

Sä osaat vaihtaa fokuksen hämmentävän taitavasti normaalista juttelusta intensiiviseen, vähän pelottavaankin alistamiseen. Periaatteessa mikään ei muutu, mutta silti kaikki muuttuu. Se on kipinöintiä meidän välillä, se on sun valta muhun, jonka alla mä en pysty piilottamaan sulta mitään. Tartuit mua kädestä ja etsit mun ranteesta pulssin. Tunnustelit sitä ja samalla tuijotit mua herkeämättä kasvoihin. Mä tuijotin pöytään, en uskaltanut kohdata sun katsetta, koska mua ärsytti se, että käännän aina katseeni ensin pois. Pelkkä sun tuijotus riitti siihen, että mun pulssi alkoi kiihtymään ja sä huomasit sen heti. Tartuit mua leuasta, kääntelit mun päätä ja puristit myös mun kaulaa. Et sanonut mitään, tarkkailit vaan mua ja mun kokoajan tihentyvää hengitystä. Mä suljin mun silmät ja nautin sun aiheuttamasta kivusta ja pienestä pelosta. Kaikki sun pienet ja harkitut eleet ja vahvat kädet sai ja saa mut lähes järjiltäni. Se on musta käsittämätöntä, että sä tiedät mistä kohtaa kaulaa kannattaa puristaa niin, että saat mun olon tukalaksi, mutta samalla sä et kuitenkaan satuta mua liikaa. Miten sen kivun kautta voikin tuntea niin voimakasta turvaa?

Nousit loputtomalta tuntuvan hiljaisuuden jälkeen ylös ja käskit mut perässäsi makkariin. Otin pyynnöstäsi teekupin mukaan ja polvistuin sun äärelle, kun sä istuit tuoliin keskelle huonetta. Tajusin saavani imeä sua. Pyysit mua hörppäämään vähän teetä ennen aloitusta. Nautit siitä, että mun suu oli kuuma kun otin sut mun sisään. Imin sua hartaasti ja rauhassa. Sä annoit mun maistella sua, mutta toisin kuin viime kerralla, et lopettanut sitä tällä kertaa yhtä lyhyeen. Silitit ensin mun päätä, kunnes lopulta tartuit siihen tiukemmin ja aloit panemaan mua rajummin suuhun. Mä suljin silmät ja keskityin siihen, että pysyn sun määräämässä tahdissa. Lopulta työnsit sun kalun mun nieluun ja laukesit sinne. Nielin sut saman tien, otin sun spermat kiitollisena vastaan. Tuntui hyvältä, etten hukannut tippakaan vaan sain nieltyä susta huolellisesti ja siististi kaiken. Nuolin sut vielä puhtaaksi ja sä sanoit olevasi tosi tyytyväinen muhun. Se teki mut tosi iloiseksi ja hymyillen nojasin sun reittä vasten. Hetken aikaa sä tasasit sun hengitystä, kunnes päätit että saan yrittää saada sut laukeamaan vielä kerran käyttäen käsiä. ”Jos sä onnistut siinä…” sanoit ja kohotit vähän mun leukaa, niin että meidän katseet kohtasivat. ”niin sä oot tehnyt jotain tosi erityistä.” Se oli haaste, jossa halusin sydämeni pohjasta onnistua.

Sä annoit mun käsitellä sua pitkään. Paisuit mun kädessä, sä olit ihmeellinen. Musta oli ihanaa, kun sain tutkia sun kyrvästä jokaisen sentin, sain katsella sua, puristella sua ja runkata sua. Kuulin sun hengityksestä että sä nautit ja se lämmitti mun mieltä, koska halusin olla sulle niin kovasti mieliksi. Tunsin sua kohtaan myös uudenlaista hoivan tunnetta sekä hellyyttä. Tätä kirjoittaessani mietin, kuinka tässä hetkessä kiteytyi yhä enemmän vahvistuva luottamus meidän kahden välillä: en pidä ollenkaan itsestään selvänä sitä, että annoit mun käsitellä sua niin pitkään ja vielä omassa tahdissani. Sä olet meistä kahdesta se, kenellä on sovitusti meidän suhteessa kontrolli ja kenellä on valta määrittää tahti. Nyt annoit kuitenkin mulle paljon enemmän aikaa ja tilaa toimia oman mieleni mukaan. Kun sä aloit sykkiä, mä otin nopeasti sut mun suuhun ja kun sä laukesit, mä nielin sun spermat kuuliaisesti uudelleen. Olit lauennut meidän illan aikana useasti ja se ilahdutti sua tosi paljon. Mä olin tosi tyytyväinen myös itseeni. Tuntui hyvältä, että annoit mun tuottaa sulle niin paljon mielihyvää ja sain sut laukeamaan sun toiveiden mukaisesti. Se tuntui etuoikeudelta ja lahjalta.

Olin aivan loppu henkisesti ja fyysisesti. Sä hieroit mua, jutustelit mulle ja mua puolestaan suretti se, että kohta joutuisin taas luopumaan susta. Mutta se on meidän suhteen henki: meillä on aikaa rajallisesti, koska meillä on myös omat elämämme ja toisenlaiset todellisuutemme kaiken yhdessä koetun ulkopuolella. Kaiken sen yllä lepää kuitenkin sun valta muhun ja se antaa mulle rauhaa, jonka avulla jaksan odottaa seuraavaa tapaamista tai edes viestiä tai merkkiä susta. Me suudeltiin vielä kun sä lähdit, yritit vielä leikkisästi houkutella mua käytävään, mutta mä en enää pystynyt kuin hymyilemään sulle. Kun ovi meni kiinni, mietin hetken ajan lapsellisesti, että juoksen sun perään. Sen sijaan kiertelin asunnossani, tarkastelin jälkiä mun kaulassa, rinnoissa ja pakaroissa. Huvituin mun poskille valuneista meikeistä ja mietin kiitollisena, miten ihmeellistä oli saada sut mun kotiin ja miten ihmeellistä onkaan sitten, kun tapaamme taas.

Kiitos toisesta sessiosta!

Rakkaudella,

subtyttösi

Katso kaikki kirjoittajan Rakkaudella subtyttösi novellit.

Arvostele Novelli:

Arviot 4.3 / 5. Arvostelijoita 26

2 Kommenttia
Inline Feedbacks
Näytä kaikki kommentit
Seksinovellit.org © Copyright 2023, All Rights Reserved. 
crossmenu