Tässä alkuun jo sanon että tarinaa ei ole täysin siivottu merkeistä *", tms. joten älä anna häiritä, mun ensimmäinen jakamani novelli joten älkää kivittäkö.
---------------------------------------------------------------------

Baarin ovet avautuvat, ja Noin. 30-vuotias nainen astuu sisään. Hän vilkaisee ympärilleen, etsien tuttuja kasvoja, mutta turhaan, ystävät, joiden piti olla täällä, eivät näy missään. "Liikkuvaa sorttia", hän miettii itsekseen, eikä jaksa heti alkaa tavoitella heitä.  
Nainen kävelee rauhallisesti eteenpäin, suunnaten suoraan baaritiskille. Ei kiirettä, ei epäröintiä—vain selkeä, vaivaton liike kohti sitä, minkä hän tietää haluavansa juuri nyt tuopin.  
Samalla, hänen takanaan, pöydässä istuvat miehet kiinnittävät huomiota häneen. Ei pelkästään hänen tuloonsa, vaan siihen, miten hän saapuu. Tiukat, siniset farkut korostavat hänen muotojaan, ja jokaisella askeleella on tietoinen sulavuus, joka ei vaadi esittelyä.  
Yksi miehistä nostaa kulmiaan, vilkaisee toisiaan pöydässä, ja virne käy suupielessä:  
"Huomasitteko?"  
Toinen nojautuu tuolissaan rennommin, katse seuraten naisen liikkeitä "Se ei ole asia, jota voisi olla huomaamatta."  
Nainen saapuu baaritiskille, asettaa kätensä kevyesti puiseen tiskin pintaan, ja samalla kun hän nojaa tiskille, hänen tiukka takapuolensa suuntautuu suoraan miesten pöytää kohti. Farkkujen tiukka leikkaus korostaa perseen muotoja, ja yksi miehistä antaa katseensa viipyä hetken pidempään kuin ehkä oli tarkoitus.  
Nainen nostaa juomansa, mutta juuri ennen kuin hän kääntyy, hän tuntee sen—katseen.  
Hän vilkaisee taakse, ei suoraan, vaan sivusilmällä, pieni hymy kulmassaan.  
Katse kohtaa nopeasti miehet, jotka eivät ehdi peittää reaktiotaan.  
Yksi miehistä hymähtää, ja tilanne muuttuu luonnollisesti.  
"Tiedät varmaan, että nuo housut eivät jää huomaamatta."
Nainen nostaa kulmiaan hieman, juoma yhä kädessään, ja vastaa ilman kiirettä:  
"Se olisi sääli, eikö?"  

Nainen nostaa juomansa tiskiltä, vilkaisee vielä taakseen sivusilmällä ja havaitsee miesten katseet yhä tiukasti farkkujensa muodoissa. Hän ei kiirehdi pois, vaan antaa tilanteen hengittää hetken.  

Sitten hän kääntyy kokonaan, astuu rauhallisesti pöytää kohti ja pysähtyy sen ääreen. Hän ei istu heti, vaan antaa katseensa käydä miehissä lyhyesti, kuin arvioiden heidän reaktioitaan.  

Sormet kevyesti juomalasin reunalla, hän lausuu sanansa ilman epäröintiä,
"Sopiiko istua hetkeksi? Ei minulla ole mitään muutakaan tekemistä nyt." 

Miehet vilkaisevat toisiaan, ja yksi heistä hymähtää pienesti, ennen kuin nyökkää:  
"Siinä tapauksessa olisi väärin jättää tuoli tyhjäksi."  

Nainen antaa pienen hymyn kulmaansa, kuin hyväksyen vastauksen, mutta ei istu vielä. Hän seisoo hetkessä hetken pidempään kuin välttämätöntä, ikään kuin odottaen, mitä seuraavaksi tapahtuu—jättäen tilaa tunnelman tiivistymiselle.  

Samalla hän huomaa miehien katseen viipyvän farkkujensa etuosan korotuksessa selkeä havainto, jonka hän rekisteröi ennen kuin liikauttaa hieman asentoaan. Hän ei sano siitä mitään, mutta antaa tilanteen jäädä ilmaan.  

Vasta sitten, kun hetki on juuri oikea, hän istuutuu, asettaen itsensä pöytään tavalla, joka tekee selväksi, ettei tämä ole sattumaa—hän on osa hetkeä täysin tietoisesti.  

Ensimmäinen hiljaisuus kestää vain hetken, ennen kuin yksi miehistä nojautuu hieman eteenpäin, katse käyden farkuissa ennen kuin hän sanoo:  
"Täytyy sanoa, että nuo farkut… no, ne tekevät vaikutuksen."

Toinen hymähtää, katse viipyen vielä naisen istuma-asennossa:  
"Ne ovat… normaalit farkut, mutta silti ne erottuvat."

Nainen vilkaisee heitä, kulmiensa kevyesti kohoten.  
"Se riippuu siitä, mitä arvostaa enemmän—mukavuutta vai ulkonäköä." 

Kolmas miehistä pyöräyttää lasiaan pöydällä, ennen kuin sanoo matalalla äänellä, "Ei taida olla vaikea arvata, kumpi niissä on etusijalla."  

Nainen hymähtää pienesti, mutta ei anna vastausta heti. Hän siirtää painoaan hieman tuolilla, kuin arvioiden, mutta pitää eleensä vaivattomina.  

Yksi miehistä vaihtaa asentoa tuolillaan, vilkaisee häntä suoraan ja kysyy leikillisesti:  
"Onko se tarkoituksella tehtyä?"  

Naisen ilme säilyy rauhallisena, mutta hänen hymynsä kulmassa viipyy hetken pidempään ennen kuin hän vastaa 
"Kyllä, mutta joudun joskus kädellä kokeilla, korostuuko se."

Hetken pöydässä vallitsee hiljainen jännite, jossa jokainen tuntuu rekisteröivän sanojen merkityksen. Sitten yksi miehistä hymähtää, nostaa juomansa ja sano 
"Kysymys heräsi, kun näin mitä korostetaan."  

Nainen hymähtää kevyesti, katseensa viipyessä hetken hänen omassa juomalasissaan. Sitten hän nostaa katseensa takaisin miehiin, ja vastaa rauhallisesti, mutta harkiten, 
"Aina ei tunne. Mutta tiedän, että se näkyy silti. Joskus kyllä huomaan sen liikkuessani."

Nainen nostaa puhelimensa, vilkaisee nopeasti näyttöä ja selaa viestejään. Ystäviltä ei ole tullut mitään uutta—ei vastausta, ei kyselyitä. Hän henkäisee hiljaa, pienen pohdinnan vallassa.  

"Luultavasti jo nukkumassa," hän miettii, ja laskee puhelimen takaisin pöydälle. Hän ei kiirehdi, ei tee mitään numeroa siitä—vain yksinkertainen toteamus, jonka hän hyväksyy.  

Samaan aikaan miehet jatkavat puhetta pöydän ympärillä. Yksi heistä nostaa kulmiaan, vilkaisee kelloa ja sanoo  
"Täällä ei taida tapahtua enempää tänään."

Toinen hymähtää, laskeutuen rennommin tuoliinsa ja jatkaa:  
"Ajateltiin jatkaa vielä motellille. Meillä on siellä pari pulloa ja vähän tilaa viettää iltaa pidempään." 

Kolmas kääntää katseensa naiseen, kuin arvioiden. Sitten hän sanoo suoraan, ilman turhaa epäröintiä:  
"Liity mukaan."  
Nainen vilkaisee miehiä ja hymähtää kevyesti, aivan kuin harkiten hetken. Sitten hän nostaa juomansa huulilleen, siemaisee viimeiset pisarat ja asettaa lasin takaisin pöydälle.  

"Miksi ei,"hän sanoo lopulta, äänessään sama itsevarma vaivattomuus kuin aiemmin.  

Sitten hän kääntää katseensa miehiin, sormet vielä kevyesti juomalasin reunalla, ja lisää:  
"Ehkä ilta ansaitsee jatkoa." 
Nainen vilkaisee vielä kerran miesten ilmeitä, hymyillen hieman ja asettaa puhelimensa sivuun. Hetki jatkuu, ja ilmapiiri tiivistyy edelleen. Yhtäkkiä hän nousee ensimmäisenä pöydästä. Miehet katsovat tarkkaavaisesti, kun hän tahallaan ja hitaasti nostaa housujaan hieman liian ylös tarkoituksellisesti että etupuolen sauma painautuu syvästi häpyhuulien väliin.  
Samalla nainen seuraa sivusilmällä miesten katseita, mutta sen sijaan, että hän suuntaisi katseensa suoraan heihin, hän kääntää katseensa osittain tiskin suuntaan, ikään kuin vahvistaen oman kontrollinsa tilanteen yli. Hänen liikkeensä on yhtä aikaa leikkisä ja provokatiivinen, selkeä viesti siitä, että hän on tietoinen vaikutuksestaan ja haluaa antaa illalle tilaisuuden.  
Miesten ilmeissä näkyy hetkellinen hämmennys, jota seuraa utelias ihailevuus.
Kun ryhmä astuu motellihuoneeseen, yksi miehistä sulkee oven perässään ja katsoo ympärilleen. Hän ei hukkaa hetkeäkään, vaan nostaa pulloa pöydälle ja sanoo rennosti, "Aloitetaan viinalla ja korttipelillä.
Muut miehet vilkaisevat toisiaan hyväksyvästi, ja pian jokainen kerääntyy pöydän ääreen.  Sillä välin nainen kävelee huoneen poikki, vilkaisee kevyesti ympärilleen ja asettelee kenkänsä telineeseen. Hän ei kiirehdi.
Miesten katseet käyvät hänen farkuissaan, mutta kukaan ei kommentoi ääneen—hetki jää ilmaan, hiljainen mutta merkittävä viesti, ennen kuin kortit jakautuvat pöydälle.  
Nainen kävelee pöydän lähelle, katse leikkisä ja itsevarma. Hän lausuu kevyesti,
"Vitsi nää farkut laskeutuu välillä." 
Samaan aikaan hän nostaa farkkujaan ylös niin, että cameltoe paljastuvat selvästi. Miehet jäävät hetkeksi ihailemaan elettä yksi kallistaa päätään ihastuneena, toinen antaa hyväksyvän hymyn, ja kolmas tarkkailee hetken hiljaisuudessa, katseissaan uteliaisuutta ja ihailua.  
Yksi miehistä hymyilee hieman, katse viipyessä naisen farkuissa, ja toteaa rauhallisesti:  
"Ei ole sattumaa, mitä korostetaan." 
Nainen hymyilee kevyesti, katseessaan pilke, ennen kuin vastaa, 
"Ehkä. Mutta ehkä kyse on myös siitä, mitä ei tarvitse piilottaa."
Sanojen jälkeen hän istuu pöytään, eleensä yhä itsevarmana, ja ojentaa kätensä kohti kortteja pöydällä.  
 Yksi miehistä sanoo,"Niillä on kyllä tapansa vetää katseen puoleensa."  
Toinen mies naurahtaa pienesti ja lisää,  
"Ei pelkästään katseen,myönnettävä on, että niiden istuvuus on täydellinen." 
Korttipeli etenee rennosti, ja juoma virtaa tasaisesti lasiin. Tunnelma pysyy lämpimänä, mutta samalla peli tuo mukanaan pientä kilpailuhenkeä—kevyttä sanailua. Vajaa tunti kuluu kuin huomaamatta. Juoma tuntuu jo hieman poskilla, ja katseet käyvät pöydän ympärillä eri tavalla kuin aiemmin, iltaa eletään nyt täysin ilman kiirettä.  
Nainen venyttelee hieman, katsoo ympärilleen ja ilmoittaa rennosti, 
"Käyn nopeasti vessassa."  
Yksi miehistä nyökkää hyväksyvästi, nojautuu hieman taaksepäin ja sanoo rennosti  
"No, käy ihmeessä." 
Toinen nostaa juomalasiaan kevyesti, katsoo naista hetken ja lisää, "Ei tässä kiirettä—peli jatkuu kyllä."
Tunnelma pysyy luonnollisena, kun nainen poistuu huoneesta, jättäen miehet hetkeksi keskenään. Kun nainen lähti vessaan, yksi miehistä nojaa tuolinsa selkänojaan ja sanoo kevyesti,
  "Noniin, veikataanko kuka arvaa naisen karvoituksen tyylin oikein?" ensimmäinen mies kysyy.

(sillä välin nainen wc)
Nainen menee vessaan hän menee pöntön luo laskee farkut ja sitten laskee mustat stringit ja istuutuu hänen pöntölle, pissauksen jälkeen hän nousee pöntöltä menee peilin eteen katsomaan ja vetää mustat stringit niin tiukasti jalkaansa että häpyhuulet tulvat ulos niistä ja sitten nostaa farkut, hänen cameltoensa näkyi nyt selvästi taas, farkkujen keskisauman molemmin puolin näkyi pullotusta häpyhuulista kun keskisauma painautui niiden väliin.

Kun nainen palaa vessasta, hän kuulee keskustelun ja pysähtyy hetkeksi, katse käyden jokaisessa miehessä vuorollaan. Sitten hän hymyilee itsevarmasti ja sanoo leikittelevällä äänellä,  
"Ja kuka arvaa oikein? Koska palkinnon voisi jakaa oikein arvanneelle." 
Nainen seisoo pöydän lähellä ja hymyilee viekkaasti, liikahtaen hieman. Hän nostaa housujaan kevyesti, kuin muka säätäisi istuvuutta – mutta eleessä on tietty tarkoitus. Samalla kankaan tiukempi asettuminen etuosassa vahvistaa jo aiemmin huomattua cameltoeta. Hän tietää, että miehet huomasivat cameltoen aiemmin. Ja nyt hän korostaa sitä leikillään. 
Miesten katseet viipyvät sekunnin liian pitkään. Kolmas kohottaa kulmiaan kevyesti, kuin huomaten pienen yksityiskohdan, jota ei voi ohittaa.  

Nainen antaa hetken venyä, ja samalla puristaa jalkojaan hieman tiiviimmin yhteen, lisäten pehmeän pillun pullotusta farkuissa. Liike on pieni, mutta juuri riittävä ja hän tietää, että se huomataan.

Miehet, jotka ovat seuranneet tilannetta, alkavat vastata reaktiolla, he liikuskelevat hieman tuoleissaan, ja heidän housuissaan on nähtävissä, pienet seisokit ilmaisevat heidän sisäisen reaktionsa. Korttipelit unohtuvat tässä kohtaa.
Yksi miehistä, katse kirkkaana ja ääni hieman kovempana kuin aiemmin, toteaa suoraan 
"Näyttää siltä, että nainen laukaisi meissä jotain täysin yllättävää." 

Nainen havaitsee tämän suoran reaktion, hänelle selvästi käy ilmi, tahallinen cameltoe esittely on saanut aikaan reaktion, joka ylittää huomionosoituksen. Tilanne on juuri sitä jännittävämpi.
Nainen kääntyy hitaasti, askeleensa painavat huolella ilmaan, ja kääntää vartalonsa suoraan miesten suuntaan. Hänen farkkujen muotoillut, piukat pakarat korostuvat ja housun keskisauma asettuu juuri niiden väliin luoden todella pyöreät pakarat, jättäen tilaa salaperäiselle viestille. Hän pysähtyy hetkeen, pitäen asentoa, jonka vaikutus tuntuu lähes sähköisenä.  
Miehet reagoivat välittömästi, heidän katseensa kiristyvät, ja pienillä, lähes huomaamattomilla liikkeillä ja eleillä he kertovat sisimmässään herääneestä kiihkeydestä. Yksi mies, äänessä selkeä mutta hillitty, kommentoi suoraan, "Näyttää siltä, että tämä hetki on paljon muutakin kuin vain sattumaa."
Toinen mies, hieman varautuneempi mutta yhtä intensiivinen, lisää, 
"Tämä on kuin kutsu, sellainen hienovarainen, mutta erittäin vakuuttava kutsu."
Nainen tarkkailee heidän reaktioitaan, ja silmissään välittyy ymmärrys siitä, että jokaisen eleen taakse kätkeytyy enemmän kuin pelkkä fyysinen vaikutelma. Hän tietää hallitsevansa tilanteen ja antaa niin kauan kuin hetki vaatii, antaen tilaa reaktioiden jännittäville käänteille.
Nainen kääntyy takaisin miesten suuntaan ja tarkkaavaiset silmänsä osuvat uuteen yksityiskohtaan. Hän huomaa, että tilan intensiteetti on kasvamassa – miesten penikset pullistuvat housissa, aiemmin hillitty on nyt muuttunut ilmeisemmäksi.
Miesten katseet ovat intensiivisempiä, kehon kieli puhuu enemmän kuin sanat koskaan pystyisivät.
Nainen kääntyy takaisin miesten suuntaan, ja hänen silmänsä kiinnittyvät nyt yksityiskohtaiseen liikkeeseen. Miehet, siirtävät kätensä hitaasti alaspäin seisovien peniksien luo.
Naisen katseensa kiinnittyy tarkkaavaisena jokaiseen liikkeeseen, hän seuraa niiden etenemistä, samalla kun ilmapiiri tiivistyy entisestään.
Juuri silloin, kun katseet kohtasivat salaperäisesti toisiaan, miehet siirtyivät päättäväisesti kaivamaan peniksiään ulos housuistaan. Ensimmäinen mies tekee huolellisesti liikkeen. hän vetää kätensä taaksepäin, ja housujen sisällä oleva penis näyttää olevan tarkkaan valmistautunut sykähdyttäviin, rytmiä muistuttaviin liikkeisiin. Hänen asenteensa puhuu vuosien kokemuksesta ja hillitystä eleganssista.
Toinen mies puolestaan kantaa mukanaan omaa, hieman erilaista tarinaansa. Hänen peniksensä kätkeytyy osaksi esinahan suojaan joka pitää paljastuksesta seisoessa. Hetken kuluttua, kun naisen katse seuraa jokaista liikettä kun terksa paljastuu sykkivänä ja kosteana.
Kolmas mies tuo oma leimaisen vivahteensa, hänen penis on samankaltainen kuin ensimmäisen, mutta on hän pitänyt terksan paljaana vuosien ajan. Tämä kertoo sekä elämänkokemuksesta.
Yhdessä miehet runkkasvat hiljaa naista katsoessa jokainen liike ja paljastus resonoi naisen tarkkaavaisissa silmissä.
Naisen kasvoilla leikkii lähes huomaamaton hymy, se on se hymy, jonka merkitys ei tarvitse sanoja, vaan puhkuu suoraan tuon hetken tunnelmasta. Samalla miehet jatkavat runkkaamistaan naiselle, liikesarjaansa, he hiekkamaisesti hierovat peniksiä, joiden jokainen ele on vuosien kokemuksen ja oman tarinan kerrottua kieltä. Yksi mies, jonka terska on jo pitkään ollut paljaana, liikkuu hitaasti, toinen, jolla esinahka on yleensä terkan päällä käsittelee eleellään omaa tarinaansa, ja kolmas, joka on vuosia myös pitänyt terskansa paljaana täydentää tämän intiimin koreografian oman ainutlaatuisen lisänsä.
Hetken kuluttua, kun tilanne on saavuttanut juuri oikean tasapainon, naisen katse kiristyy, se on kuin kutsu. Hieman leikkisästi, mutta kuitenkin tarkkaavaisena hän kääntää katseensa myös miesten suuntaan. Hellävaraisella äänellään ja vihjailevalla hymyllä hän kokonaisuuden keskeltä ilmoittaa, "Mennään sohvalle"
Tuo kysyvä lausunto ei ole pelkkä kutsu fyysiseen siirtymään, vaan se on lupaus uusista, yhteisistä hetkistä.
Nainen kulkee kevyesti sohvan eteen, miehet ovat asettuneet istumaan ja seuraamaan jokaista hänen askeltaan tarkkaavaisin katsein.
Naisen sormet liukuvat vatsaa pitkin alaspäin housunsa nappia avaamaan, tämän jälkeen hän mietityksellä jatkaa vetoketjun avaamista, liike on sujuvan hidas. Miehet, joiden katseet ovat täynnä odotusta, seuraavat jokaista hänen liikettään vakiintunein, jännitys kimaltelee.

Naisen liike etenee kohti tarkempaa paljastusta, tunnelma tiivistyy entisestään. Nainen seisoo kevyesti sohvan edessä, hänen painonsa siirtyy hitaasti toiselle jalalle, kuin valmistautuessaan seuraavaan... Hän antaa katseensa viipyä hetken miehissä, jotka istuvat lähettyvillä, tarkkaillen häntä herkeämättä. Sormenpäät liukuvat varovaisesti farkkujen vyötäröä pitkin hivellen lantiota ja välillä käsi käy pakaralla, miehet seuraavat katseellaan, ja vaikka yksikään heistä ei sano mitään, heidän asentonsa kevyesti muuttuu, kuin tiedostamatta. Joku siirtää painoaan eteenpäin, toinen hengittää syvemmälle, ja kolmas viivyttää katsettaan juuri tarpeeksi kauan, että sen voi huomata.  
Kun nainen alkaa laskemaan farkkuja hitaasti alaspäin, paljastuvat mustat stringit, liike pysyy hallittuna, ei kiirettä.
Kun farkut lopulta liukuvat nilkkoihin, hän antaa katseensa jälleen nousta miesten suuntaan. Hän ei sano heti mitään, sillä eleet ja hiljaisuus voivat joskus kertoa enemmän kuin sanat. Huoneessa vallitsee kiimainen ilmapiiri, ja hetken ajan kaikki tuntuu viipyvän juuri siinä hetkessä.  
Sitten hän istuutuu sohvalle, katse miehiin syvenee, miehet runkkaavat välillä nopeampaa sitten tahti hidastuu, hänen hymynsä paljastaa vain pienen lisävihjeen, kuin kutsu, joka ei vaadi, mutta ehdottaa.  
"Tulkaas tänne seisomaan."

Ensimmäinen miehistä katsoi tarkkaavaisesti ja, pienen ajan annettuaan sanansa roikkua hiljaisuuteen, kysyy
"Minkähänlainen värkki siellä on?"  
Hetken kuluttua ensimmäinen mies, katseensa yhtä aikaa arvioiden ja leikkien jatkaa "Näyttäisi, että mahdollisesti täysin ajeltu pillu se on.

Kukin mies tarkasteli nyt tarkkaan stringejä miettien naisen karvoituksen tyyliä.
Toinen miehistä sanoo "Veikkaan että siellä kiitorata karvoitus."
Ensimmäinen mies kysyy( uteliaana, mutta päättäväisenä):  
"Kolmas, mitä sinä veikaat? Katsotaan kuka on oikeassa."
Kolmas nojaa lähemmäs ja hänen katseensa liukuu hitaasti naisen ylle, hänen silmissään näkyy tarkkaileva huomio kun hän tutkii naisen stringejä ja "Siellä on karvakolmio" hän sanoo.
Nainen vastaa viileällä mutta viettelevällä äänellä, ja jokainen sana kantaa lupauksen painoa,  
"Se joka arvaa oikein saa laueta spermat mun päälle."
Kuluu hetki ja nainen vastaa, ja hänen äänensävyssään kuuluu että kaikki paljastuu pian,  
"Näytetään sitten, niinhän se selviää..."

Hän asettui sohvalle,toinen jalka lattialla normaalisti ja nosti toisen jalan koukkuun rennosti ja hieman levälleen, lähes huomaamattomasti, mutta samalla lujasti. Miehet seisoivat hänen edessään runkaten hiljaa, katseet tarkkaillen jokaista liikettä.
Hänen sormensa liukuivat lempeästi vatsan yli, ja ohuiden stringien reunassa tuntui olevan salaisuuksia kätkevä kohta. Jokainen liike oli kuin hiljainen lupaus herättääkseen kiinnostuksen ja salaperäisyyden tunteen.
Hän käänsi sormensa varovasti stringin reunasaumasta ja vei sormea hitaasti alaspäin kohti pillun reiän kohtaa saumassa. Liike säilytti salaperäisen vivahteen, kutsuen katsojia tulkitsemaan, mihin todellinen lupaus lopulta johtaisi.

Ensimmäinen mies hidasti liikkeitään runkaamisessa.
Samaan aikaan toinen mies jatkoi tahdikkaasti runkkaamista. Hänen intensiivisyytensä oli ilmeistä, liikkeet eivät antaneet tilaa hiljentyä, vaan syvä intohimo valtasi hetken. Tästä seurauksena mies laukesi, hänen peniksestään lensi limaiset spermat ennen aikojaan lattialle.
Ensimmäinen mies sanoi "Nyt sä toinen mies olet pois pelistä, jäljelle jää minä ja kolmas , vaikka sun arvaus olisikin oikea."
Kolmas mies nyökkäsi ja totesi, "Näin on, mutta täytyy kysyä naiselta mielipidettä."
Hetken kuluttua toinen mies kääntyi naiselle, katseessaan odotusta , ja kysyi,
"Mitä mieltä olet tästä?"
Nainen on edelleen sohvalla mukavassa asennossaan, katsoi miestä vakavasti ja sanoi,
"Nyt on aika mennä ,olet pudonnut kilpailusta."
Toinen mies laittoi peniksensä takaisin housuihin ja lähti pois pettyneenä. Kun ovi pamahti kiinni nainen siirsi kevyesti kättään stringien reunasta pillun reiän kohdalle ja pyöritti keskisormea vähän stringien päällä kuin hieroen. Hän antoi sormen kulkea varovaisesti ja kietoi stringin reunan sormensa ympäri ja oli aikeissa vetää ne sivuun mutta ei paljastanutkaan pilluaan vaan liikuttaa sormiaan stringien reunalla, tehden pienen nykäisyn, mutta pysähtyen juuri ennen ratkaisevaa hetkeä. Sitten hän kohottaa katseensa miehiin, silmissä arvoituksellinen pilke. 
"Oletteko aivan varmoja arvauksestanne?" hän kysyy matalasti, äänessä kevyttä kiusoittelua.  
Ensimmäinen mies nyökkää rohkeasti, varmana vastauksestaan. Kolmas mies vilkaisee häntä, hymyillen pienesti, mutta epävarmuuden häivähdys näkyy silmissä.  
Nainen pitää hetken vielä jännitystä yllä, katse pysähtyen toiseen mieheen, sitten toiseen toiseen, kuin arvioiden heidän reaktioitaan. Ja juuri kun odotus käy sietämättömäksi, hän yhtäkkiä kietoo sormen stringin reunaan vetää stringit sivuun ja hänen kostea outie-pillunsa paljastuu, pillun reikä sykähtelee pienesti kiihotuksesta. Pillussa on karvakolmioksi ajeltu karvoitus, joten kolmas mies oli oikeassa.

Nainen sohvalla kääntyy hävinnyttä miestä kohti ja sanoo "Peli on päättynyt, Voit lähteä."
Hävinnyt mies epäröi hetken hän vilkaisee voittajaa kerran, kuin odottaen viimeistä sanaa. Sitten hän huokaisee, laittaa laskeneen peniksensä takaisi housuihin, pudistaa päätään pienesti ja poistuu paikalta.
Kun ovi sulkeutuu hänen perässään, nainen kääntyy takaisin voittaneen miehen puoleen, Hän seisoo siinä, katsoen naista uteliaasti, voiton ilme kasvoillaan.  
"Nyt sinä," nainen sanoo äänessään uutta sävyä. "Tule lähemmäksi."
Mies lähestyy naista penis kädessään hiljaa runkaten ja nainen on sohvalla stringit sivussa pillu paljaana ja sanoo "Nyt sä saat sun palkinnon."
Nainen nostaa jalat koukkuun ja on selällään sohvalla kostea pillun reikä ammollaan ja hän sormilla levittää häpyhuuliaan ja sanoo "Sisälle ei sitten saa laueta"
Mies alkaa runkata rajusti ja katsoo naisen pillua, nainen hivelee klitorista ja upottaa sormiaan pilluun ja hivelee levittäen pillun limaa häpyhuuliin samalla, useiden minuuttien päästä mies alkaa lähestyä naista aikeissa laueta, mies laukeaa naisen karvoitukselle ja osa spermasta lentää naisen naamalle, nainen levittää limaista spermaa pillun karvoihinsa ja häpyhuulille etu- ja keskisormellaan ja sitten hän pyyhkii spermat naamalta ja nuolaisee lopuksi sormiaan. Naisen karvoitukselta ja häpyhuulilta valui spermat sohvalle, nainen pysyi hetken valuttelemassa spermaa ja mies putsasi penistään, sitten nainen laski jalkansa ja pyyhkäisi spermat paperilla pois, veti stringit takaisin pillun päälle.
Nainen nousee sohvalta, liikkuen rauhallisesti, hänen katseensa käy nopeasti lattialle, ja hän kumartuu noukkimaan farkut.
Hän suoristautuu, ja samalla kun hän kiinnittää napin ja vetää vetoketjun kiinni, hänen sormensa kulkevat farkkujen etuosaa pitkin, kuin varmistellen niiden istuvuutta.  
Hän nostaa housujaan hieman ylöspäin, varmistaen niiden mukavuuden. Mutta kun hän suoristaa asentonsa, hän pysähtyy hetkeksi ja testaa istuvuutta uudelleen, aivan kuin pieni säätö voisi tuoda vielä paremman tunteen.  
Toinen käsi sivelee farkkujen etuosaa uudestaan varmistaen cameltoen näkyvyyden, ja lopuksi hän antaa kankaan asettua häpyhuulien väliin tiukasti.
Mies seuraa hänen liikettään, pieni virne suupielessään, ennen kuin sanoo:  
"Eikö meidän pitänyt jo aiemmin todeta, että farkut istuvat täydellisesti?"
Nainen vilkaisee häntä, pieni huvittunut katse silmissään, ja vastaa itsevarmasti, 
"Totta kai. Mutta täydellinen istuvuus ansaitsee myös näkyä oikealla tavalla."

Hän ei sano enää mitään, suoristaa vielä kerran asentoaan ja siirtyy rauhallisesti kohti ovea. Viime hetkellä hän pysähtyy, mutta tällä kertaa ei vilkaise taakseen. Sen sijaan hän sanoo tyynesti, 

"Se oli siinä sitten."

Sitten hän astuu ulos, ovi sulkeutuu, ja hetki jää taakse vain muistoksi.