Disclaimer:
Ensimmäinen novellini ja palaute on oikein tervetullutta jos joku saa tosta iloa irti että tiedän rustailla lisää. Tämä on pitkä kuin nälkävuosi ja seksi on tässä esiosassa vielä melko sivuroolissa, mutta jos kirjoitan jatko-osia niin niistä tulee vähän suoraviivaisempia. Teemana on tosiaan vaimon hairahdus, mutta siihen ei tässä vielä edetä. Have fun ja ilmotelkaa kommenttiosioon jos pikkarit kastu tai bokserit pullotti. ps. softa on uusi niin jos tässä menee kappalejaot tms päin helvettiä niin pahoittelut, en tiedä pystyykö tota jälkikäteen muokkaamaan.
I:Luku 1
Minttu katseli takapihan nurkassa pyhällä hengellä pystyssä pysyvää työkaluvajaa, laski katseensa lasipöydällä lojuviin papereihin ja mutisi ääneen. "Voi helvetin helvetti."
Kyse ei ollut siitä etteikö kuviin piirretty suunnitelma kahdenkymmenen neliön komposiittilautaisesta terassista ja erillisestä katetusta grillinurkkauksesta olisi juuri mitä hän oli toivonut, ja etteikö myös Antin, hänen rakkaan miehensä, suunnitelmat olisi myös mitoitettu aivan top notch, mutta valitettavasti Antille ei koskaan riittänyt olla pelkkä arkkitehti.
"Miksi sen pitää aina tehdä kaikki itse?"
Jokaiselle "normaalille" putkiaivolle tuo parin vuoden takainen tee-se-itse puuvaja, täydellinen takapihan ankeuttaja, olisi merkki että ehkä nämä kädentyöt ei ole ihan se sun juttu ja jätetään ne ammattilaiselle, mutta ei minun Antille. Tarkat sanat taisivat olla:" ei se toki täydellinen ole, mutta itse tehty, ja ensi kerralla parannetaan".
"Ei se toki täydellinen ole..", mietti Minttu kiroten jo toiseen kertaan samalla pitkään huokaisten."Okei,okei, you can do this sis', olet aina osannut manipuloida Anttia oikeaan suuntaan. Pitää vaan keksiä miten tää nyt olis fiksuinta hoitaa jotta herra täydellinen ei menetä kasvojaan ja minä saan sen ansaitsemani pihakeitaan?"
Toisaalta Minttua hävetti nalkuttaa asiasta. Ensinnäkin valtava itsevarmuus ja rentous elämää kohtaan olivat Antin parhaita ominaisuuksia ja syitä miksi olin häneen ensimmäisen kerran rakastunut. Tuo karmiva vaja ja viime vuonna kyhätty, vain kolmen kuukauden elon jälkeen Antin itsensä alta romahtanut tamminen 'design' kiikkustuoli, vain muutamia proggiksia mainitakseen, saivat Mintun raivon partaalle mutta samalla ne eivät tuntuneet haittaavan Anttia lainkaan. Rahaa heillä oli vaikka sataan terassiin laatoitettuna marmorilla ja lämmityksellä, mutta ehkä tämä oli niitä miehisen kyvykkyyden osoituksia joita naisen oli mahdotonta ymmärää. 'I made this', ylpeänä kuin pikkupoika ensimmäinen itsetehty äitienpäiväkortti kädessä ja naisen kuin naisen pitäisi laota välittömästi hajareisin tällaisen kaikkeen pystyvän macho McGyverin edessä.
"Huoh. Taidan kyllä olla ajoittain aika kiittämätön narttu" Minttu hymähtää, enemmänkin faktan ääneen sanoen kuin omia ajatuksiaan häveten.
Tämä oli oikeastaan luonteenpiirre josta hän oli vuosien varrella pyrkinyt vieroittumaan. Kun Minttu tapasi Antin viitisentoista vuotta sitten oli hän hyvin erilainen nainen. Minttu muistaa vieläkin ystäviensä ihmettelyt, ei niinkään siitä mitä Minttu näki Antissa vaan mitä ihmettä Antti näki hänessä. Jopa hänen oma suorapuheinen äitinsä päivitteli mitä komea, harteikas, oikeustieteellisen viimeisen vuoden priimus, aseet riisuvalla pepsodent hymyllä sekä herrasmiesmäisellä käytöksellä varustettu unelmavävy näkee Mintussa, naisessa joka keskeytti koulut keskittyäkseen kuvitteeliseen tanssijan ja taidemaalarin uraan, josta kaikki tiesivät, hän itse mukaanlukien, ei koskaan tulisi mitään. Osa-aikaisena Siwan kassana koko tanssiminen oli lähinnä lapsellista puuhastelua eikä urasuuntautuvaa puurtamista, ja vapaa-aika menikin lähinnä kyrpää metsästäen ja aivan väärissä piireissä liikkuen.
Ehkä kyseessä oli kohtalo, ehkä mieletön tuuri, mutta nyt 15 vuotta myöhemmin Minttu ei voisi olla onnellisempi lopputulemasta ja etenkin epäterveiden piirien jättämisestä ajoissa taakseen. On kohtalon ivaa että mitään ansaitsematta hän jollain tapaa jopa sai unelma-ammattinsa. Varsinaisesti omaksi ilokseen ja satunnaisissa pro bono teatteriproggiksissa tanssiminen ei varmasti ole kenenkään silmissä ammatti, mutta kun mies kantaa kotiin elannon kolmen keskivertosuomalaisen edestä, niin Minttu sai toteuttaa itseään kunhan vähän hoitaa kotia ja puutarhaa samalla. Antti oli joskus leikkisästi sanonut, että 'kunhan hänelle on janoisena olutta jääkaapissa, nälkäisenä ruokaa valmiina ja kiimaisena joku kolmesta reiästä tarjolla niin saat tehdä arkisin mitä ikinä mieleesi juolahtaa'.
Moni nykypäivän lehtiartikkeli tuntui pitävän kyseistä järjestelyä suorastaan naisen arvoa loukkaavana sovinismina. Miten mies elättäjänä suorastaan oletti omistavansa naisensa, mutta kaikki Antin tuntevat tiesivät että tämä oli miehen leikkisää huumoria ja hänen suorastaan elämäntehtävänä oli tarjota Mintulle paras mahdollinen elämä. Minttu ei myöskään itse kokenut resonoivansa nykyisen hieman ylimenevän feminismin puolesta, joka suorastaan pakotti naisia urakeskeisyyteen ja itsenäisyyteen. Mintulle feminismi tarkotti lähinnä kaikkien erilaisten elämänvalintojen hyväksymistä ja arvostamista, oli se sitten äiti uraohjuksena, stripparina tai kotivaimona nauttimassa luovuudestaan ja miehen mukana tuomasta turvasta.
Nuorempana Mintun valinta oli vapaarakkaus ja näin jälkikäteen mietittynä hyvin rajoitteisen ja kokemattoman nuoren Antin sydän saattoi juurikin pakahtua Mintun lähes pakahduttavan seksuaalisuuden edessä. Antti ei varsinaisesti tiennyt miten villiä elämää hän vietti, kuten ei muutamaa sydänystävää lukuunottamatta muutkaan, mutta jo ensitreffien jälkeen oli hyvin selvää mihin mies astuu jos tällä tiellä jatkaa.
Minttu muistaa vieläkin miten hänen ensimmäinen ilkimielinen tarkoituksensa oli anarkistisena nuorena naisena lähinnä vitsillä järkyttää kieltämättä komean ja hauskan, mutta samalla hyvin konservatiivisen, Antin maailmaa asioilla mistä poloisella ei ollut aavistustakaan. Minttu suorastaan hymyili kun mietti heidän viidentoista vuoden takaisia ensimmäisiä virallisia treffejä. Hän oli tavannut Antin vain kerran aiemmin, huomatessaan miehen kauppansa kassalla ruokaostoksilla. Firmalla oli tarkka pukukoodi työpaikkapukeutumiseen, ällöttävä raidallinen kauluspaita. Ohjeet eivät kuitenkaan varsinaisesti neuvoneet miten paita pitäisi pukea ja koska Minttu työskenteli iltaisin aina yksin, koki hän oikeudekseen pukea sen miten parhaimmakseen katsoi. Hänen tapauksessa se tarkoitti alaosan avaamista ja nyörittämistä rintaliivien alle, paljastaen treenatun vatsan ja keskellä roikkuvan napakorun sekä jättäen ylhäältä nappeja auki rintavakoa tarjotakseen. Hän tiesi olevansa yksinäisten miesten suosikki kassaneiti sekä naapuruston tanttojen ikuisen vihan ja tuijotuksen kohde, mutta 'so what' hän rakasti huomiota.
Kyseisenä iltana Antti saapui hakemaan pikaista snacksiä yön tenttilukemista varten ja koska kello oli jo yli alkoholimyynnin pilkun oli koko kauppa autiona. Lähiössä sijaitsevan pikkukaupan myynti koostui 90 prosenttisesti Karhun ja Koffin tölkeistä, ja oluthyllyjen verhojen sulkeuduttua alkoi Mintun oma aika. Oli enemmän sääntö kuin poikkeus että se kului kiihkeässä viestittelyssä miesten kanssa, kainaloa yöksi etsien. "Kainaloa yöksi.." Minttu hymähtää, muistaen oikein hyvin mitä se käytännössä tarkoitti. Huora, mälliämpäri, lutka, jakorasia, kaikki lempinimiä joista Minttu silloisen itsensä tunnisti, välillä vihaisilta miesten petetyiltä tyttöystäviltä syljen keran naamalle huutaen, välillä itse miehiltä 'kehuina' kesken aktin. Usein vielä reilumman syljen kera. Nykyään asiaa miettiessä ei mitään Mintun elämän ylpeintä aikaa, mutta toisaalta aikana jolloin naisten hiphop kuvasto ja instagram herutukset eivät olleet lyöneet läpi, koki nuori Minttu tekevänsä tärkeää työtä naisen seksuaalisuuden vapauden ja omasta kehosta päättämisen puolesta. Toki yliyöntejäkin sattui, mutta sitähän nuoruus on.
Normaalisti Mintulta ei jäänyt huomaamatta kaupan ovessa pultattuna nököttävän kellon merkkiääni uuden asiakkaan merkiksi, mutta oli syynä muutaman päivän kuiva putki ja erään Maken kanssa viestittely tai työpöksyjen sisällä pyörivää liikettä tekevien sormien litinä, niin kun raamikkaaksi mieheksi äänettömästi kuin balleriina hiipivä Antti nakkasi sylissään olleet ostokset linjastolla vetäisi Minttu kosteat sormet klitaltaan itselleen epänormaalilla tavalla punastuen.
Pienen kurkun köhäytyksen myötä nopeasti oman leikkisän, mutta kopean, itsensä keräten Minttu tokaisi:"Ei noi korit mitään maksa"
Antti:"Mitä"
M:"Niin että mä pääsen vähän helpommalla kun otat ensi kerralla korin. Toi torni ois tarvinnut yhden puhalluksen ja toi mehupurkki olis maassa ja saisin kaivaa kaapista mopin. Eli rohkeasti vaan kori kouraan ensi kerralla niin päästään kaikki vähän helpommalla."
A:"Hah tota joo. Sitä voi olla kuusi vuotta korkeakoulussa tietämättä tota. On se jännä mihin pisteeseen Suomen opetuksen taso on vajonnut"
M:"Aika hyvä. Valtaosa miehiä punastuu eikä saa sanaa suustaan, mutta toi oli aika hyvä vastaus." Minttu sanoi selkeästi yllättyneenä. Lähiön vakkariasiakkaat eivät olleet tunnettuja sukkeluudestaan.- "Hmm suklaata, luomu appelsiinimehua, viikunoita, juustoja... God damn. Joko sulla on hyvin julma puoliso kun lähettää sut lähiöön hakemaan tähän aikaan viikunoita, kun kaikki teidän keskiluokkaiset kaupat on jo kiinni, tai sitten sulla on vain itselläsi harvinaisen kulinaristinen snacksi maku. En edes tiennyt että meillä on Kontulan lähikaupassa viikunoita. Olen myynyt tänään röökiä, olutta, röökiä ja kondoomeita. Ai niin ja muutaman mikropitsa lätyn."
A:"Guilty as charged. Itseasiassa olin tenttiringissä noissa viereisissä opiskelijakämpissä ja suuntaan tästä takas himaan Eiraan ja tarvitsin pienet yöpalat mukaan."
M:"Vai tenttiringissä. Mitäs teidän poikien 'ringissä' tehdään?"
A:"Älä edes kysy. Olen tutoroimassa ensimmäisen vuoden opiskelijoita ja koitan neuvoa miten rakkaseen Suomen perustuslakiin kannattaa paneutua ettei ihan sanasanalta pitäisi kaikkea muistaa ja samalla välttää omat pahimmat sudenkuoppani. Mites te? Valtaosa nuorista kassaneideistä taitaa viettää välivuotta tai rahoittaa töillä opiskelujaan?"
M:"Hah luulen että et edes halua tietää millainen mun 'rinki' oli viime vkonloppuna."
A:"Ai mitä te opiskelette jos saa kysyä?"
M:"Tiedätkö mikä on analingus?"
A:"Nyt on kyllä pakko sanoa että ei harmainta aavistustakaan pahoittelut."
M:"Rimming? Doesn't ring a bell? Ok pakko myöntää että korkeakouluissa luentojen taso ei päätä huimaa."
Antti ei oikein tiennyt mitä tähän pitäisi sanoa. Hän veikkasi että nainen vittuili hänelle hänen tietämättömyydestään päin naamaa. Antti oli kiinnittänyt välittömästi huomiota naisen pukeutumiseen, kuka tahansa mies olisi, ja koki yllättävän vaikeaksi löytää sopivia sanoja tai edes pitää silmänsä liikkeet kontrollissa. Paljaan vatsan sekä hikinoron kruunaaman avoimen rintavaon paljastava repaleinen kauluspaita ei missään nimessä sopinut kassaneidille, ja vaikka Antti oli aina hyvin tarkka että pukeutui itse tilanteen edellyttämällä tavalla, vaikutti nainen siltä että häntä ei tällainen soveliaisuus yksinkertaisesti kiinnostanut. Naista ei myöskään tuntunut häiritsevän Antin harhaileva katse, vaan pitkän Antin tiskin yli kurkkiva katse näki naisen lantion suorastaan pyörivän Antin silmien alla. Kovalla vaivalla Antti sai katseensa nostettua, odottaen paheksuvaa tuijotusta, mutta tämän sijaan ilkikuriset silmät tuntuivat enemmänkin sanovan että taidat pitää näkemästäsi.
Minttu katseli Antin taistelua itsehillintänsä kanssa huvittuneena. Hänen täytyi myöntää että Antin hämmennyksessä oli oma outo charminsa, olihan mies myös melkoinen silmäkarkki ja päätti tapansa mukaan katkaista kiusallisen hiljaisuuden heittämällä ongenkoukun veteen:"No sä näytät kivalta hepulta. Mulla on sunnuntai vapaata. Voit käyttää mua sillon ulkona niin kerron sulle niistä kaiken. Rustaan sulle mun kotinumeron niin tää on sillä selvä. Jos kämppis vastaa niin pyydä Minttua ja sä valitset paikan koska olisi suorastaan julmaa viedä sut treffeille Kontulan Janoiseen Joutseneen. Alappas nyt mennä nauttimaan juustoja, mulla on tässä vielä tunti töitä jäljellä ja pitäis järjestellä takahuone kuntoon aamuvuorolle. Ellet halua tulla auttamaan? Luulen että siellä olisi iso lasti joka voitaisiin yhdessä purkaa."
Antti oli kahden vaiheilla oliko tuo oikeasti pyyntö viettää aikaa hänen kanssaan työn merkeissä vai kohtelias tapa sanoa 'suksi vittuun mulla on kiire', mutta päätyi jälkimmäiseen ja kiitti numerosta leveällä hymyllä. Tämä lyhyt sananvaihto oli hämmentävin mitä Antti oli naisen kanssa kokenut, ja vielä oudompaa oli se että lopputulemana oli treffikutsu. Antilla oli koko opiskelujen ajan pyörinyt kasa hännystelijöitä ja naisia ympärillä, hänelle ei kukaan kehdannut vittuilla tai edes sanoa ei, ja hän tiedosti itsekkin asemansa mahdollisilla deittimarkkinoilla. Mutta nyt, Mintun numeroa vastaanottessaan hän tunsi ensimmäistä kertaa vatsassaan outoja perhosia, jotka kaikenlisäksi jatkuivat vatsasta nivusiin luoden painetta kangashousujen etumuksella. Häpeillen omaa reaktiotaan Antti huikkasi nopeasti 'kiitti mä päästän sut sitten jatkamaan töitä', asetti ruokapussin peittämään omaa selkeää pullotustaan ja astui kylmään ulkoilmaan niin vauhdilla ettei Minttu voinut olla nauramatta ääneen.
'Miehet on niin helppoja', Minttu totesi hymyillen, ja palasi kännykkänsä pariin. Kaupassa oli jälleen kuoleman hiljaista, vain jäähdytyslaitteiston hurina hiljaisuutta häiriten, ja tästä omasta rauhasta nauttien Minttu palasi oman kivan pariin. 'Kenethän sitä kutsuisi hoitelemaan pikkupillua tänään..' Minttu kujersi ääneen, omat puheensa itseään kiihottaen. Seikkaileva käsi löysi tiensä housunkauluksen sisään lämpimän märän pillun löytäen ja aivan huomaamattaan Minttu alkoi unohtaa koko pikaisen kohtaamisen..
II: Luku 2
Minttu pyöritteli yön aikana puutunutta olkapäätään ja kurotti sokkona yöpöydälle. 'Kondomipaketin sahalaitainen reuna, kolinan kanssa alas vierivä huulipuna, jotain epämääräistä hmm ehkä käytetty nuuska ja BINGO. Taskukokoinen herätyskello'. 14.40. 'Voikai sen vapaapäivän näinkin viettää' hän pohti ja yritti avata rähmäisiä silmiään. Varovasti omaa peilikuvaansa peläten, Minttu nosti katseensa sängyn yläpuolelle viritettyyn peiliin. 'Tukka takussa check, meikit poskilla check, fritsuja ja hampaanjälkiä nänneissä check'.
Pienenä Mintun suosikkipiirretty oli mummon CartoonNetworkin Where's Waldo. Siinä hassunhauska punavalkopipoinen Waldo katoaa milloin rannalle ja milloin väkijoukkoon ja lapsen tehtävänä oli etsiä Waldo kuvasta. Minttu tunsi leikkivänsä samaa peliä tutkien peilistä missä se kuminen käärmeennahka luuraa. "Where's rubber...Ole vittu jossain" Minttu totesi itselleen ja tarkasteli taistelutannerta valtavan peilin kautta. Lakanat olivat ironneet kulmista ja koko huone oli kuin pommin jäljiltä. Sängyn jalkopäässä oli Jonnan, Mintun kämppiksen, musta dildo 'Pete'. Hän nimesi sen erään Saksalaisen vaihto-opiskelijan mukaan ja Mintun hatarien muistikuvien mukaan tällä 20senttisellä ja paksulla kumikyrvällä oli värinsä lisäksi muutakin yhteistä Peten falloksen kanssa. Minttu naurahti omalle hölmöydelleen ja tunsi samassa kun jotain nestettä valui pakaroita pitkin jättäen pitkän vanan yhteen puristettujen pakaroiden molempiin poskiin.
'Vittu, eli ei Waldoa'. Hän oli tehnyt uudenvuoden lupauksen että muistaisi jatkossa kondomit, ihan vaan koska ei kestänyt sitä walk of shamea ja lähilabran hiekkapillun Ullan valitusta miten tyttö ei ottanut sukupuolitauteja vakavasti kun ramppasi jatkuvasti testeissä.
Sälekaihtimien välistä puskeva auringonvalo sai seinältä, aina kattopeilin reunaan asti ulottuvan märän vanan hohtamaan ja Minttu katsoi sitä ylpeänä. Kun hän ejakuloi teini-ikäisena ensimmäisen kerran, sekoittui Mintun päässä ajatukset mikä tämä uusi tunne on ja kusinko juuri alleni, mutta ajan myötä siitä tuli hänelle uusi patch of honor. Hän rakasti shokeerata miehiä valtavalla ihmissuihkulähteellään ja hän tiesi olevansa mm Maken puhelimessa nimellä Super(soaker)Woman. Hän sai hullun idean tunkea sormet pilluun ja yrittää saada huoneeseen kaunis squirtting rainbow auringonsäteiden loisteessa, mutta tyrmäsi ajatuksen nopeasti kakoessaan kuivaa kurkkuaan. "Olen nyt jo niin kuivunut että jos ruikin viimeiset ruumiinnesteeni pitkin huonetta niin viikon päästä ruumiini löytyy sängyn pohjalle muumioituneena." Minttu laski kangistuneet jalkansa sängyn reunan yli, sukaisi eritteistä takkuuntuneen tukkansa ponnarilla taakse, veti niskaansa ovenkahvassa roikkuvan pinkin frotee kylpytakin ja lähti hatarin askelin kohti keittiötä.
"Kato kuka heräs ja kauniina kuin morsian", Jonna sanoi nauraen. Minttu ei ollut aivan varma oliko kyseessä toru, kateus vai sääli mutta tapansa mukaan vain naurahti takaisin. "Keititkö mullekkin kahvia?"
Jonna:"Siitä vaan aivan vapaasti. Oliko rankka yö?"
Minttu:"Joo lukaisin koko Dostojevskin tuotannon. Meinasi usko loppua Karamasovin veljesten kohdalla, mutta suoriuduin kuin suoriuduinkin. Voit kysyä mitä vaan 1800-luvun lopun Venäjästä ja sen kokemasta moraalisesta rappeutumisesta, kunhan saan ensin juoda rauhassa lasin vettä ja kupin kahvia."
"Jälkimmäisen suhteen en epäile hetkeäkään ettetkö olisi asiantuntija", Jonna vastasi, äitimäisesti virnuillen.
Minttu asteli jääkaapin ovelle etsiäkseen mitä tahansa hiilihapotettua, mutta pysähtyi nähdessään keltaisen post-it lapun. 'Minttu - Le chef klo 18 sunnuntai @Antti.'.
M:"Mikä tää on?"
J:"Aa joku mies soitti sulle ja otin viestin ylös. Sulla on se uusi kännykkä niin en tiedä miksi sä enää edes jaat meidän talon puhelinta."
M:"Olen ikuinen romantikko. Siinä on jotain niin vintagea juosta soivan lankapuhelimen ääreen. Mutta mikset sä vaan herättäny mua puhelimeen? "
J:"Ensinnäkin sä et edes vielä nukkunut. Puhelin soi klo 8 aamulla, VIIKONLOPPUNA, ja olin just tullut yövuorosta himaan. Täällä jyskäs sen verran seinät että oli tämä Antti kuka tahansa niin luulen että sua ei olis puhelinsoitto sillä hetkellä kiinnostanut. Kuka edes on hereillä saati soittelee klo 8 aamulla."
"Aa Herra viikuna! Sanoitko sä miksi olin juuri sillä hetkellä estynyt?", Minttu sanoi tajuten juuri kuka soittaja oli ja ettei ollut koskaan edes kysynyt miehen nimeä. Minttu ei ollut odottanut miehen soittavan, olivathan he kuin erimaailmoista, ja oli siksi unohtanut miehen samalla hetkellä kun mies kaupanovesta poistui.
J:"Sanoin että olet juuri lähtenyt sunnuntaikirkolle koska haluat olla ajoissa paikalla kun pappi avaa ovet."
M:"Hah no etkä sanonut"
J:"Ja sitten jatkoin että tämä varmasti puhelinlankojakin pitkin kuuluva tasaisen tappava jytke seinässä johtuu Kontulan alueen suuresta seismisestä toiminnasta ja täällä jyskää joka vkonloppu seinät monen richterin asteikolla.. Sitä paitsi taisin kuulla monen kertaan 'VOI LUOJA, HERRANJUMALA', että mistä mä olisin voinut tietää ettet kertaa siellä aamun rukouslistaa"
M:"Aamen. Mutta jos sä olet noin katkera että sain melaa niin olisit tullut mukaan. Kyllä mä sulle aina tilaa teen."
J:"Hei sister en epäile hetkeäkään, mutta mulla oli omaa kivaa pinkin dildoni kanssa teitä kuunnellessa, sitäpaitsi näin töistä tullessa pihalla Maken prätkän ja mä en anna sille enää ikinä."
M:"Älä oo tollanen, mikä Makessa on vikana?"
J:"Sen lisäksi että se on kusipää sovinisti? No muistatko kun lainasit mulle Makea viime keväänä kun stressasin tenttiin valmistuessa. Se oli elämäni pisin kolmen tunnin tentti, kovalla puupenkillä, sen jälkeen kun Make oli nuohonnut mua perseeseen koko edellisen illan. Kaikki ei ole tollaisia size queeneja kuin sä."
"Mutta se toimi, neiti sairaanhoitajaopiskelija.", Minttu nauroi, tietämättä johtuiko se myötätunnosta vai vahingonilosta. "Hmm on sulla pointti. Makella on kyllä vitun iso. Tai ei se pituus vaan se paksuus, ja mikä siinä on kun se haluaa aina vetää perseeseen. Kokeilisi joskus itse miltä tuntuu pepsitölkki perseessä. Isoista meloista puheenollen sun kannattaa pestä 'Pete'. Se saatto olla mulla eilen lainassa"
J:"Mitä helvettiä?!Et sä voi toisen seksileluja lainata."
M:"Mi casa Su casa- Mun kuppa sun kuppa. Sitä paitsi jos meillä on samat taudit niin pääsen paljon helpommalla kun sä voit testata itses koululla ilmaiseksi niin mun ei aina tarvitse kohdata kammottavaa Ullaa ja sen moraalisaarnaa."
"Muistatko kun pari vuotta sitten mainostit miten ihanaa mulle olisi muuttaa sun kämppikseksi. Carriena mun omalle Mirandalle." Jonna yritti sanoa vakavana, mutta ei voinut hillitä hymyään. Minttu oli samaan aikaan kauhein ja paras kämppis mitä toinen voi toivoa.
M:"Hahaa Sex in the city Kontula edition. Sitä paitsi sä rakastat mua ja mä oon ainoa joka saa sut squirttaamaan. Ja hei Makella oli sua niin ikävä että se otti sulle pari kuvaa kameraan. Ihan vaan että voit muistella miltä sunkin siro ja viaton peppureikä silloin keväällä näytti. Kamera on jossain mun huoneessa, help yourself ja ota 'Pete' mukaan jos haluat nuolla sen puhtaaksi muru. Mä lähden suihkuun."
Keittiön ovella Minttu tipautti leikkisästi kylpytakin harteiltaan, jatkaessaan kävelyä paljaat pakarat keinuen, ja miettien kuinka ihana kämppis hän bi taipuvaiselle Jonnalle oli. Spermaa tuntui valuvan reisillä vieläkin, ja ilman täyttävät tuoksut sai Mintun muistamaan aamuiset sanansa :"Mällää mut täyteen". Huoh niin paljon kun hän oli halunnut syyttää tästä Makea.
III: Luku 3
Le Chef oli siihen aikaan kaupungin hienoin ravintola ja koko aamupäivän Minttu mietti peruvansa illan. Ongelma oli vain siinä ettei itsevarma Antti ollut jättänyt tätä varten edes numeroaan. Netistä ravintolan ruokalistaa tutkiessa Minttu mutisi puoliääneen:"En mä kuulu tollasiin piireihin. Mitä mä oikein laitan tonne päälle? Mun hienoimmat vaatteet on vesirajamekkoja ja rinnat paljastavia toppeja ja tuolla on varmaan joku jakkupuku pakko. Ja herranjumala paljonko noi ateriat maksaa. Mitä jos Antti olettaakin että näin tasa-arvon aikana molemmat maksaa omat annoksena. Mun on varmaan pakko juoda pelkkää vettä ja esittää absolutistia joka on vielä dietillä ja syö pelkkiä porkkanoita."
Mintun oli vaikea myöntää itselleenkin että joku erilaisessa Antissa silti viehätti. Tunne oli tyystin erilainen kuin muita hänen tuntemia miehiään kohtaan. Myönnetään että keskustelu oli lyhyt eikä Antista hehkunut sellainen päällekäyvä machomaisuus joka sai Mintun pöksyt välittömästi kostumaan ja lähintä invavessaa tai pimeää nurkkaa etsimään, vaan jotain hmmm, syvempää. Kun Minttu oli aina arvostanut perverssejä sovinistisiakin panomiehiä niin Antin lähes yli herrasmiesmäiset tavat saivat Mintun tuntemaan tuntemuksia joita pelkkä himo ei saanut aikaan. Eivätkä he herranjumala olleet nähneet toisensa kuin kerran ja sillonkin muutaman minuutin ajan, jonka jälkeen hän luuli jo unohtaneensa koko miehen! "Onkohan mulla joku ovulaatio menossa. Tai ehkä tämä on sitä oikeaa ihastumista. En edes tiedä millainen prinssinnakki sillä on housuissa ja silti mun vatsa on täynnä perhosia!"
Mintulla oli salainen pinkki vihko missä hän piti miehistä ranking listaa lyhyen kuvauksen kera. Make 040********* Paksu, kestävä, ei nuole, varaa aikaa palautumiseen, Janne 040********* Pitkä, vähän käyrä, muutaman minuutin muna mutta nuolee kuin kultainen noutaja, yms. Mintusta tuntui ettei Antti koskaan päätyisi listalle pelkkien kyseisten ominaisuuksien perusteella, mutta huomasi häpeäkseen kirjoittavansa Antin nimen perään ujon sydämen.
Itse treffeistä Mintun muistikuvat olivat hatarat. Vaikka hän oli jossain asioissa äärimmäisen itsevarma, miesten hyväksynnän tai mahdollisten pakkien suhteen jopa välinpitämätön, stressasi hän suunnattomasti mitä Antti hänestä tykkää. Tämän seurauksena koko illallinen oli melko sumuisa ilman tarkkoja muistikuvia mistä he keskustelivat vai oliko hän itse jopa ujona normaalia hiljaisempi, mutta muisti silti miltä Antin kanssa oleminen silloin ja vielä nytkin tuntuu. Paikka oli juuri sellainen kuin Minttu oli pelännyt eikä hän tuntunut sopivansa ravintolaan alkuunkaan. Minttu muistaa vieläkin Antin siistin ja varmasti kalliin poolopaita pikkutakki combon, ja miten hän ei silti hetkeäkään ilmaissut että Mintun valkoinen H&M:stä haettu olkaimeton toppi ilman rintaliivejä olisi epäsopiva vaan päinvastoin nauroi Mintun kanssa naapuripöytien vanhempien daamien paheksuville katseille, joita Minttu näin vanhemmalla iällä asiaa muistellessa kieltämättä ansaitsikin, paistoihan hänen tummat nännipihansa varmasti kuin tähdet taivaalla kaiken sen fiinin pukeutumisen keskellä. Kliseisesti sanottu mutta sillä hetkellä Minttu tiesi että Antti pitää hänestä ehkä juuri erilaisuuden ja hänestä pursuavan energian vuoksi, olihan hän varmasti nainen jollaista Antti ei omissa piireissään näkisi. Samaa voisi toki sanoa Minttu Antista. Vaikka Minttu näki miehen viipyilevät katseet nänneillään, mihin hän toki oli pyrkinytkin, niin vaikka hän ei illan tarkkaa dialogia muistanut niin Antti tuntui olevan äärimmäisen kiinnostunut siitä mikä Minttu oli ihmisenä eikä vain siitä onko pillu sheivattu dinneriä varten olettaen että tämä slutti levittää reidet jälkiruoaksi kunhan tästä pakollisesta smalltalkista päästään ohi.
Mintun absolutisti suunnitelma meni jo alkupaloilla mönkään Antin tilattua pullo valkkaria ennenkuin hän edes ehti paikalle, ja ravintolasta lähtiessään Minttu huomasi olevansa pienessä huppelissa. Mintusta tuntui ettei Antti olisi niitä miehiä jotka tekevät itsensä tykö jatkoille ensitreffeiltä, mutta kun mies kohteliaasti tarjoutui saattamaan Mintun kotiin oli hänen mahdotonta kieltäytyä. Oli suorastaan tyhmää matkustaa keskustasta saattamaan nainen Kontulaan vain palatakseen kotiinsa Eiraan, mutta kello oli jo illan puolella ja Antti tuntui olevan aidosti huolestunut sirosta Mintusta matkustamassa yksin metrolla itä-Helsinkiin.
Perille päästyään pariskunta pysähtyi tylsän 80-luku henkisen kerrostalon eteen.
Minttu:"Tässä mä asun kämppiksen kanssa. Ylin kerros eli toisinsanoen penthouse. Kyllähän tästä luksuksesta saa maksaa, mutta ketä sitä hemmottelisi jossei itseään."
Antti:"Itseasiassa ei tämä Kontula niin paha ole. Muutin landelta suoraan keskustaan ja oletin koko itä-Helsingin olevan Mogadishua, mutta ei edes yhtään nistiä metrossa."
"Nojoo, kieltämättä kyllähän sitä vois muuallakin asua, mutta it is what it is.", Minttu vastasi ja huomasi vaivaannuttavan teiden erkanemisen lähenevän. Hänellä oli tapana kutsua miehet jatkoille, sitähän itseään hänen treffit normaalisti tarkoittivatkin, mutta nyt Minttu ei ollut varma saisiko Antilta edes suudelmaa.
Minttu huomasi Antinkin tuijottelevansa kenkiään ja kirosi yllättäen saapunutta kiusallista hiljaisuutta. Ei ollut hänen tapaistaan etsiä puheenaiheita, ja kun Antti lopulta kiitti illasta näyttäen siltä että palaisi omaan varmasti glamouriin elämäänsä oli Mintun pakko tehdä jotain. "Hei voisitko saattaa mut ovelle asti. Naapurissa asuu pari vähän epämääräistä tyyppiä ja olisi niin turvallinen kun katsoisit että selviän kotiovelle asti".
Antti väläytti ritarillisen ilmeen kasvoilleen, nappasi välittömästi oven auki, kumarsi syvään ja sanoi 'Mi Lady'. Minttu naurahti eleen edessä niiaten ja virnisti välittömästi tietäen että tekee nyt jotain millä joko sinetöi koko jutun tai saa Antin pakenemaan jossei ulkomaille niin ainakin sinne Eiraan asti.
Talossa oli viisi kerrosta ja vanha hissi jonka mekanismi oli Mintulle tuttu. Hän ei halunnut jättää mitään sattuman varaan. Antti saattaisi paeta hänet ovelle saatettuaan ja oli parempi hoitaa homma heti. Hissi oli vain muutaman neliön kokoinen, mutta Minttu tiesi kokemuksesta että se riitti helposti hänen aikeisiinsa. Pitkäkyntisellä punaiseksi lakatulla sormellaan hän painoi isoa valkoista viitosta ja asetti selän takana sormensa stop nappulalle odottamaan kunhan päästäisiin sopivasti kerrosten väliin. Ekalla kerralla humalassa töhöttäessään Minttu oli lähes hyperventiloinut, luullessaan että vahingossa hissin pysäytettyään olisi siellä ikuisesti kuollen lopulta nälkään, janoon tai seksinpuutteeseen, mutta oli sittemmin oppinut että stoppaus sai kyllä korin paikalleen, mutta se ei lähettäisi hälytystä tai rikkoisi mitään, vaan antaisi vaan muutaman minuutin seisokin, kunnes mekanismi käynnistäisi itsensä uudelleen ja hissi jatkaisi matkaa. Antin ilme olikin näkemisen arvoinen kun tämä hieman kitisevä ja natiseva hissi aivan yhtäkkiä rysähti paikalleen.
"Hups", Minttu sanoi katsoi hätääntynyttä Anttia nälkäisenä. Oli aika ottaa ohjat. Minttu painoi sormensa Antin rintakehää vasten ja huomasi miten mies työntyi kohti takaseinää höyhenenkevyesti. Silmiin tuijottaen Minttu nappasi Antin vyön soljesta ja sanoi:"Mä en ollut ihan varma tarjoatko illallisen joten en uskaltanut ottaa jälkiruokaa. Nyt kun kuitenkin herrasmiehenä tarjosit, niin varmasti tarjoat myös sen rästiin jääneen jälkiruoan."
Antti ei tehnyt elettäkään Minttua estääkseen, mutta ei myöskään saanut sanaa suustaan. Hiljaisuuden rikkoi lattialle housujen mukana kolahtava vyönsolki, ja silmiin katsoen Minttu työnsi pitkän etusormensa syvälle suuhunsa. Hitaasti katsekontaktin säilyttäen Minttu vajosi polvilleen ja tunnusteli ahnaasti mitä Antin boksereista löytyi. "Aivan kivi kovana" Minttu mietti tyytyväisenä ja kiskaisi yhdellä vedolla bokserit nilkkoihin.
Antin kyrpä oli oikein passeli. Minttua oli hieman pelottanut jos löytäisi katkaravun ja miten hänen salamaihastumiselleen kävisi, mutta kalu oli ihan riittävä. Nopeasti päässä käynyt ajatus "ei tämä mikään Make tai edes Pekka ole" hävetti Minttua. Anttia ei ole mitään syytä arvioida puhtaasti koon puolesta, sitäpaitsi ei kukaan deittaile kalua josta saa viikon verran palautua ennen seuraa panoa. Antin kalu oli myös yhtä kaunis kuin mies komea. Mitta suhteet olivat kuin kultaisella leikkauksella ja vaikka rujot suorastaan rumat isotattiset kyrvät oli Mintun normaaleja suosikkeja, oli tämä selkeästi kalu josta hän voisi maalailla tauluja. Mintun oli vaikea hillitä itseään ja varasti pikaisen maistiaisen terskan päässä kiiltelevästä kiimalimasta.
Hitaasti Minttu nosti katseensa takaisin ylös eikä osannut arvata oliko Antin katseessa enemmän kiimaa vai pelkoa, mutta päätti silti lyödä vielä toisen vaihteen silmään. Hitaasti sormeaan nuollen Minttu tarkasteli Antin punastuvia kasvoja, ujutti vasemman kätensä Antin jalkojen välistä, ja täydellisellä ajoituksella kuin jäätanssijat, upotti koko kauniin kyrvän suuhunsa, tunkiessaan samalla syljellä kostutetun sormensa pohjaan asti Antin vastahakoiseen perseeseen. Hetken ajan Minttu luuli että mies alkaa hyperventiloimaan, sitten että kohta tämä itsevarma mies kerää itsensä ja tarraa häntä hiuksista nussien kurkkuun kuin pahaisinta Kontulan huoraa, mutta Antti tuntui olevan aivan tietämätön miten tällaisessa nautinnossa toimitaan ja seisoi kiltisti paikallaan seinästä itseään tukien. Hitailla vedoilla nautinnollisesti Minttu antai kyrvän dippailla nieluunsa, ja pohti saisiko Antti tästä pitkästä hoikasta sormesta samanlaisia traumoja kuin Jonna valtavasta Makesta.
Tilanne oli yleinsä alistuneessa roolissa olevasta Mintustakin oudon kiihottava, ja kun hissi välähti liikkeen merkiksi tuntui hän pettyneen että joko on lopetettava. Antilla oli vieläkin housut nilkoissa oven avautuessa, mies oli suorastaan jähmettynyt kovana seisova kyrpä ylöspäin osoittaen ja Minttu seisahtui oviaukolle hieman suojaa antaen.
"Mulla on kädessä punainen ja sininen pilleri. Jos otat sinisen pillerin paina hississä ykköstä ja pääset takaisin Eiraan ja rauhalliseen elämääsi. Jos otat punaisen pillerin, mä voin näyttää sulle mitä olet kaikki nämä vuodet missannut. Valinta on sun." Näillä sanoilla Minttu antoi viimeisen veikeän hymyn Antille, kääntyi kohti kotioveaan ja rukoilli että housuja maasta kiskova punastunut antti valitsisi oikein.
