On huhtikuun lopun Lauantai ja pysäköin auton Vuontispirtin eteen Pallaksen pohjoispuolella. Kello kymmenen aikaan pakkasta on n. 4 astetta ja päivästä tulee hieno. Aurinko paistaa jo pilvettämältä taivaalta. Parasta mitä kevättalven Lappi voi tarjota.
Olen 55-vuotias mies ja liikunnalla pitänyt itseni melko hyvässä kunnossa. En mikään himourheilija mutta sen verran, että kilot hyvin hallinnassa. Naimisissa ja se ehkäpä liiankin tavallinen tarina kun pitkässä suhteessa seksielämä kumppanin kanssa hiipunut pienelle liekille. Itsellä kiinnostusta on enempäänkin kuin nykyään tarjolla ja olenkin avoin jos elämä seikkailuja tarjoaa. Pituutta 180cm ja painoa se 93kg.
Lumikengät jalkaan ja aloitan vaeltamisen Vuontispirtiltä järven yli Pallaksen suuntaan. Hankikanto on kova ja kulkeminen lumikengillä vaivatonta. Ehkä pääsisi ilman lumikenkiäkin mutta päätän pitää lumikengät jaloissa jos vaikka korkeammalla on paikkoja joissa hankikantoa ei ole riittävästi. Auringon määrä on mieletön ja kevät aurinko lämmittää mukavasti kun etenen ensin kohti Montellin majaa.
On ensimmäinen Korona-kevät ja en näe ketään toista kulkijaa. Tuttu reitti nousee kohti Montellin majaa ja nautin hiljaisuudesta ja tuntuu, että luonnonpuisto on vain minulle tänään. Syke on hyvä ja nautin vaeltamisesta. Pysähdyn noin vajaan tunnin lumikenkäilyn jälkeen majalla. Vieläkään ei näy muita luonnonpuistossa. Hiljaisuus on täydellinen ja päätän nousta Vuontiskeron laelle joka kohoaa oikealla puolella. Nouseminen on vaivan arvoinen ja laelta aukeaa upeat maisemat kaikkiin suuntiin. Siitä laskeudun taas alas ja nousen teräksistä hankikantoa hyväksikäyttäen seuraavaksi Keräskeron päälle. Sieltä näen Nammalkurun eräkämpän ja päätän suunnistaa sinne ja nauttia eräkämpässä hieman välipalaa.
Puolisen tuntia ja saavun kämpälle. Vieläkään en ole nähnyt toista kulkijaa luonnonpuistossa. Kai korona on karkoittanut kaikki turistit. Eräkämpälle saapuessa näen sukset ja sauvat portaiden edessä ja totean, että joku toinenkin on siis nauttimassa luonnosta ja rauhasta. Kopistelen portaat ylös ja menen tupaan.
Eräkämpän tupa on hieman lämmin ja hellan edessä valmistelee ruskeatukkainen, ehkä 50-kymppinen nainen ruokaa. Kaunis on retkeilijätär ja esittäytyy Tarjaksi. Tervehdimme ja vaihdamme muutaman sanan miten hieno kevättalven päivä ja miten erikoista kun ei muita ihmisiä näy missään. Hän on matkassa nimenomaan valokuvaamassa Pallaksen kevättalvea ja luontoa. Eräkämpän tuvassa onkaksi pirtinpöytää, puuhella ja työtaso sekä kaksikerroksisia sänkyjä yöpyjille.
Jutuskelu alkaa mukavasti ja huomaan hänen olevan mukavan seurallinen. Tarja saa puuronsa valmiiksi ja alkaa ruokailemaan kämpän pöydän päässä. Minulla on mukana poron kuivalihaa ja mehua.
Tarja avaa hiukset letiltä ja kampailee ruskeita hiuksiaan. Juttelee ja katsoo silmiini. Minulle herää hauska ajatus, että aivan kuin hän tavallaan flirttailisi minulle. Siitä onkin aikaa kun minulle on vieraat naiset flirttailleet. Juttu soljuu kun juttelemme valokuvauksesta. Tarja kertoo vuokranneensa mukavan mökin Vuontispirtiltä. Siellä kuulemma on mukava lämmittää takkaa ja saunoa pitkän kaavan mukaan. Jaa, oliko tämä vihjaus saunomisesta uusi flirtti vai kuvittelenko vain.
Lumikenkäilystä hikisenä tuntuu, että täytyy kuitenkin hillitä itseni. Tarja ihmettelee vielä miten kaikki ihmiset ja turistit ilmeisesti Korona-sulun vuoksi poissa ja täällä olemme vain me kaksi. Tästä taasen tulee minulle uudelleen ajatus josko hänellä ajatusta flirttailla kanssani ja vaistomaisesti päätän kokeilla josko ajatus kantaa eteenpäin. Jutuskelu on luonteikasta ja Tarja katsoo lämpimästi silmiin ruskeilla silmillään.
Saunomisesta sanonkin, että mukava olisi muutaman tunnin lumikenkäilyn jälkeen päästä saunomaan. Ja kysyinkin josko hän saunaseuraa minusta huolisi. Naurahti ja silmissä pilkahti mukavasti. Nyt varmistuin siitä, että aikaisemmat muutamat heitot olivat flirttejä niin kuin olin ajatellut. Mietimme siinä eräkämpän pöydän ääressä miten olemme täällä erämaassa ja kukaan ei tiedä mitä saattaisimme puuhata.
Nousin ja siirryin Tarjan tuolin taakse ja laskin kädet hieromaan hänen niskojaan. Tuntui pitävän kun villapaidan päältä hieroin noiskoja. Kuulemma hyvä palvelu Nammalkurun eräkämpällä kun hierontakin järjestyy kysymättä. Pienen hetken hartioita hierottuani Tarja nousi ja otin hänet syleilyyn johon hän vastasi painautumalla syliini kuin tuntisimme toisemme jo pitkäänkin. Suutelin kaulaa ja annoin huulien vaeltaa huulille. Kaksi ulkoilusta hieman lämmintä ja hikistäkin tekemässä lähempää tuttavuutta. Tunnustelin vartaloa ja tunsin ulkoiluvaatteiden alta kiinteän vartalon ja houkuttelevat rinnat. Tarja kysyi josko me jaksamme odottaa mökille ja saunaan pääsemistä vai viekö vietit meitä jo ennen sitä.
Ei siinä paljoa ajateltu, sen sijaan tilanne ja vietit kuljetti meitä. Heitin oman takin yhdelle sängylle ja jatkoin suutelua Tarjan kanssa. Käteni laski Tarjan hiihtohaalareiden henkselit ja sormet sukelsivat villapaidan alle. Melko spontaani tilanne ja olimme molemmat mukana niin kuin ei mitään epäröintiä olisi lainkaan. Autoin Tarjalta villapaidan ja hiihtohaalarit sekä kengät pois. Sen jälkeen lähti hiihtokerraston housut ja pikkarit jolloin edessäni oli nainen pelkkä kerraston paita ja sukat jalassa. Suudeltiin ja naurahdettiin samalla kun siirryimme eräkämpän toisen pöydän eteen. Samalla lähti minulta talvihaalarit ja fleece-takki. Hyvällä sykkeellä ja hieman hikisinä hymy huulilla. Tarjalla oli nätisti siistitty kiitorata klitoriksen yläpuolella, houkutteleva.
Suudeltiin ja nojattiin eräkämpän pöytään. Riisuin Tarjalta kerraston paidan ja rintaliivit. Esiin sain aivan upeat rinnat ja kovana työntyvät nännit jotka kutsuivat kieltäni ja sormiani hyväilemään. Tarja laskeutui pöydän tasolle ja minä kuljetin huuliani ja sormiani hyväillen alaspäin kohti lämmintä häpyä. Käteni hyväili Tarjan vartaloa, rintoja, syliä ja huulet kulkivat samalla alaspäin. Tunsin ja aistin kuuman naisen ja näkynä varmaan melko uskalias kun Tarja eräkämpän pöydällä jalat levällään minun siirtyessä päättäväisesti kohti Tarjan häpyä. Sivelen huulilla ja kielellä Tarjan reisien sisäpintoja samalla kun käteni hyväilee vatsaa. Kieleni löytää kiimalta maistuvan klitotoriksen ja häpyhuulet. Hitain ja nautinnollisin liikkein annan kieleni tuottaa nautinnollista liikettä samalla kun tunnen miten Tarjan lantio liikkuu painaen häpyään huuliani vasten. Annan parastani mitä osaan ja pian Tarjan hengitys kiihtyy ja lantion paine huuliani vasten kiihtyy. Ei mene kauaa kunnes Tarja saa sykkivän orgasmin ja tulee huuliani vasten. Tunnen vielä huulillani purskahtavan kosteuden ja annan kieleni hyväillä klitorista kunnes Tarja puristaa reitensä pääni ympärille ja pysäyttää hyväilyni.
Irrottaudun Tarjan reisien välistä ja riisun talvihaalarini ja käännän Tarjan vatsalleen eräkämpän pöydälle. Kaluni seisoo ja tarvettaa virittelyyn ei ole. Vien kaluni Tarjan hävylle ja painan terskan hitaasti sisään kuumien häpyhuulien väliin. Tarja on kuuma ja tiukka kun alan rytmikkään edestakaisen liikkeen. Eräkämpän pöytä natisee kun rakastelen Tarjaa takaapäin. Hän pyytää kiimoissaan laskemaan siemenet sisään ja ei kauaakaan tarvitse naida kun tunnen siementen lähtevän liikkeelle. Samalla myös Tarja voihkii ja saa orgasmin toistamiseen. Mieleeni jää vielä näky Tarjasta vatsallaan eräkämpän pöydällä ja seksikäs takapuoli pöydän reunalla ja ajatus josko pääsen vielä anaalineitsyyteni poistamaan Tarjan kanssa. Se jätetään mahdollisen saunakutsun tapahtumiin.
Tasaamme hengityksen ja paljoa muuta emme osaakaan kuin hymyillä, suudella ja naurahtaa.
Tarja pukee hiihtokerraston ja -haalarit samalla kun naurahtaa miten hyvin nyt voideltu ja miten sperma valuu. Toteaa vielä ettei onneksi ole kotona ja spermajäljistä kiinni jäämisen vaara siten pieni. Pukeudumme ja juuri silloin kuuluu eräkämpän portailta kolisteluja ja sisään saapuu noin 40-nen pariskunta. Tarja pyyhkäisee vielä spermajäljen pöydältä hiihtohanskallaan ja toivotamme uudet eräilijät tervetulleeksi eräkämpälle. Saan Tarjalta vielä puhelinnumeron ja mökin osoitteen jonne odottaa minua saapuvaksi illalla. Voin sanoa, että jos tapaamisemme oli spontaani niin illan tapahtumat eivät olleet yhtään vähempää.
Olen joskus ajatellut ettei minulle koskaan tapahdu mitään. Mutta itseasiassa onhan sitä tapahtunut monenlaista.
