Kaarinan Vaikea Valinta, osa 1

24/01/2023 | Kirjoittaja: Kaarinan kynä |
8 min
Kertoja: Nainen | Vanhempi NainenNuori PoikaOrgia
4.3
(34)
Santerin pää kaartui taaksepäin ja koko kroppa jäykistyi, kun aloin vaivata kaikilla taidoillani tuota ihmesauvaa.

Juttuaihioita

Takaovi pamahti kiinni ja parikymppisen taksinkuljettajan nappisilmät mittailivat minua taustapeilistä. Panin reisiäni tiukemmin yhteen ja yritin vetää mustaa hametta lähemmäs polvia. Tajusin, etten ehtinyt lainkaan siistiytyä. Halusin vain lyödä tuon tilan oven kiinni ja unohtaa koko edellisen nelituntisen.

Kun taksi nytkähti kohti määränpäätään, ehdin jo miettiä tapahtuiko tuota oikeasti? Olenko vain liian humalassa ja kuvittelen kaiken. Irvokkainta ei edes ole päässäni pyörivä näky Annelista ruskealla 1990-lukulaisella pikkusohvalla. Siinä käsinojalla hän oli ollut loppuillan alasti perse pystyssä ja ottanut huoltomiestemme henkilökohtaisimpia työkaluja jokaiseen koloonsa. Tiesin että hän hoiteli kahtakin asentajaamme vähän kuin vuoroviikoin milloin missäkin. Kerran jäin katselemaan sulkemisajan jälkeen, kun Santeri kiillotti kunnanvaltuutetun auton konepeltiä ilman käsiä. Työvälineenä oli kyrvän päässä kiemurrellut autosihteerimme koko 150-senttisellä terhakkuudellaan. Annelista pitivät kaikki. Hän oli aina iloinen, otti muut huomioon ja oli ilo silmälle. Sitä hän oli myös nahkasohvalla. Kullankeltaiset hiukset heilahtelivat olkapäillä, kun Paavo piti pakaroista kiinni ja pani paljaalla menemään. Anneli oli nyt polvillaan, selkä kaartui kauniisti ja pää oli anteliaana pystyssä Santerin tikkarille. Pertti, Henri ja Jokke odottivat vuoroaan elintään vemputellen.

Anneli oli kaiketi parin vuoden aikana katsastanut koko toimipisteemme antimet vähintään kertaalleen, ja miehet päättivät vain ottaa tänä iltana osansa - toimitusjohtaja Pertistä alkaen. Hän briiffasi ruokailun jälkeen koko ryhmän kuin palaverihuoneessa, kaikki huitaisivat Pertin tadalafiilit huiviinsa ja sitten alkoi näytös. Alastomaksi revitty Anneli nautti joka hetkestä. Släpy oli vaihdon merkki, ja niitä tuli useita sen puolituntisen aikana, mitä jaksoin showta seurata. Sääliksi kävi hieman Henriä, peräkamaripojaksi luulemaani huoltohenkilöä, joka oli Anneliin kovin ihastunut. Nyt hän pääsi ajan kanssa astumaan päiväunensa kohteen, mutta tuskin juuri tämä tapa oli ollut hänen onanointisessioidensa juonena.

Huhu työpaikassamme on kertonut siitä, että tänään verkkokalvoilleni piirtynyt näky on ollut hyvin yleinen aktiviteetti kansainvälisillä hiihtoleireillä. Niissä riennoissa ladut ovat liukkaita, sauvat tanassa ja sukset vain tiellä. Nuorten maajoukkuetasolle jaksanut Paavo otteistaan päätellen oli hankkinut kannuksia latujakin enemmän kimppakivassa, niin ammattimaisesti hän Annelia pyöritti asennosta toiseen. Nyt Paavo käänsi Annelin selälleen, hyppäsi tämän haaroväliin ja alkoi tikata punertavaa pimppiä. Anneli ulisi kiimasta, kunnes äänet tukahtuivat huulten väliin tulleen objektin vuoksi.

En ollut aiemmin nähnyt näin läheltä muita ihmisiä harrastamassa seksiä. Sattumalta näkemäni pano korjaamollamme oli ollut ujoa kurkkimista alaspäin toisesta kerroksesta, mutta nyt olin aktista lähes kosketusetäisyydellä. Haistoin Annelin vahvan parfyymin tuoksun, Paavo oli valellut itsensä saunan jälkeen halvalla markettisuihkeella. Röökiltä tuoksunut Santeri otti seuraavaksi ohjat käsiinsä, kirjaimellisesti. Hän istui sohvalle, nappasi suurilla käsillään Annelia lanteista ja nosti tämän istumaan kyrpänsä päälle. Tästä kulmasta havaitsin, miten fantastinen elin hänellä onkaan. Näytti siltä, että Anneli olisi istahtanut kuorma-auton vaihdekepin nokkaan ja jäänyt siihen killumaan. Terska painautui milli milliltä syvemmälle, mutta kaikesta näki että helposti se ei uponnut. Santerin kädet peittivät melkein Annelin kankut, kun hän laski panokumppaniaan hiljalleen lihavarrasta alaspäin. Jo Paavon nussimisen aikana tunsin hengitykseni kiihtyvän, kainaloni hikosivat ja suu kuivui. Santerin elin aiheutti ihan ennenkokemattoman reaktion. Tärisin hekumasta, ja allani ollut Artek alkoi tuntua kovin ahtaalta. En tiedä mikä minuun iski, mutta työnsin oikean käteni hameeni alle. Santeri kiihdytti tahtiaan nostellessaan ratsailla ollutta sulotarta. Mielikuvitukseni kutoi kymmeniä eri tapoja, jolla tuo meisseli uppoaisi minun kauneimpaan. Viimeistä senttiään myöden, toisin kuin Annelin pieneen pimppiin.

Himoni ottivat minusta niin vallan, etten edes huomannut Santerin tuijottavan minua. Voi luoja, hän tajusi varmasti heti mitä tein. Miten kauan hän edes oli katsellut? Siinä missä keskimittainen Paavo on komea, mutta vähän hajuton unelmavävy, Santeri on rikkinäisissä vankkureissa heiluva nitroglysereeniampulli. Vaarallinen, todellinen kiusaus. 195 senttiä pitkä kalju atleetti, jonka kulmikkaita kasvoja pehmentää tyylitelty tummanruskea henriquatre. Ainoa ulkonäöllinen hämmennyksen aihe hänessä on lihaksikkaaseen vasempaan olkavarteen hakattu tribaali. Kuva, joka sopii 1998-syntyneelle miehelle yhtä hyvin kuin spoileri Ladaan ja saa hänet näyttämään Amerikan vapaapainikehistä repäistyltä testokimpulta.

Siinä hän hyppyytti nosteli kaksin käsin Annelia seipään nokkaan kerta toisensa jälkeen kuin entisaikain isäntä heinää. En ollut ikinä nähnyt noin suurta kyrpää, enkä sitä miten hypnotisoivaa on katsella sen uppoavan märkään vaginaan. En katsele paljon pornoa, mutta epäilen tämän jälkeen niiden vähien kertojen tuntuvan entistä haljummalta näyttelemiseltä. Mutta tähän voisi jäädä koukkuun.

Muut miehet saapuivat tupakalta sisään ja minun oli vedettävä käsi taas pöydälle. Nelikko suuntasi jääkaapille ja sieltä kohti sohvaa, tuoden eteeni myös neljä uutta juomaa. Juottamiseni oli ruokailun jälkeen ollut niin jatkuvaa, että heidän taka-ajatuksiaan ei tarvinnut arvuutella. Kestän yleensä hyvin viinaa, mutta tässä shottirallissa olisi pitänyt olla kartturin nuotitus, jotta muistaisi kumottujen annosten lukumäärän. Kiivaiten minua yritti Pertti, joka halaili minua toistuvasti, tarttui kerran rintoihini ja työnsi kättä hameeni alle. En hyväksynyt Pertin toimintaa, mutta mieltymyksen kyllä. Jos Anneli oli amerikkalaisen piirakkaelokuvan Mena Suvari, olin minä henkisesti lähempänä Stiflerin äitiä. Säpsähdin, kun tajusin toiselle puolelleni tulleen jonkun. Käännyin ja näin tuolin reunalta roikkuvan valtavan, punertavaksi nussitun siittimen. Nostin katsettani, ja kohtasin alastoman Santerin hymyn, joka sanattomasti kertoi minulle: ”tiedän”. Vasta vuoden meillä työskennellyt Santeri oli tullut paikkakunnalle toisen työnsä vuoksi. Hän pelasi alasarjakiekkoa, oli kuulemma joukkueensa rajuotteinen pakki. Raameja oli kai nuorempana isompiinkin kehiin, mutta väärät piirit ja monet addiktiot veivät miestä. Nyt tuntui, että minä olin yksi niistä addiktioista. Vasen etureiteni pinta kostui ja lämpeni kauttaaltaan, kun Santeri laski hellästi hikisen työmiehen kouransa iholleni. En ehtinyt edes miettiä oliko hiki hänen vai Annelin kanninan, vaan vavahdin tunteeseen koko vartalollani, nielaisin ja katsoin ensin kättä, sitten kyrpää ja sitten kättä.
”Onko sinulle epämukavaa olla täällä, haluatko siirtyä syrjempään”, Santeri kysyi ja heilautti kevyesti päätään toimitusjohtajaamme päin.

Nousin ja lähdin kävelemään huterin askelin kohti saunakamaria. Järki ei tätä päätöstä tehnyt, aloin katua valintaani jo ennen kuin kamarin kahva edes näkyi. Siellä istahdin pitkälle puupenkille, nostin reiteni ristikkäin ja katsoin perässäni tullutta Santeria. ”Tahdoitko jutella josta…”, sanat jäivät kurkkuuni, kun edessäni kohosi valtava lihanpala kuin puomi rakennustyömaalla. ”Olet upein nainen jonka olen tavannut. Täysin toista maata kuin Anneli. Haluaisin tutustua sinuun paremmin”, Santeri virkkoi matallalla äönellään. ”Haluatko koskea siihen”, Santeri jatkoi, sillä en ollut saanut katsettani käännettyä kasvojeni edessä olleesta, erektion huippua tavoitelleesta kohteesta. Hän tarttui hellästi käteeni, enkä vastustellut. Punaiseksi lakatut kynteni erkanivat toisistaan, kun siro käteni kuin omasta tahdostaan avautui vastaanottamaan viestikapulaa. Puolen sekunnin kohtaus tuntui siinä hetkessä minuuteilta. Kuin telakoitumassa oleva kapseli olisi ollut lipumassa avaruusasemalle. Oli vain käteni ja kyrpä, ympäriltä ei kuulunut mitään ääniä enkä miettinyt mitään muuta. Ensikosketuksen sai pikkurilli muiden tullessa kateellisena perässä. Peukalo yritti kurkkia tovereitaan, mutta turhaan. Oli kuin litran pulloon olisin tarttunut. Puristin hieman, ja lämpö alkoi siirtyä välittömästi käteeni. Vedin esinahkaa hitaasti alaspäin ja kehoni vavahteli samaan tahtiin kuin käteni osui uuteen pulleaan suoneen. En tiedä mikä minuun iski, mutta yllätyin huomatessani toisenkin käteni tarttuneen jo kiinni kahvaan. Santerin pää kaartui taaksepäin ja koko kroppa jäykistyi, kun aloin vaivata kaikilla taidoillani tuota ihmesauvaa. Tunsin kyrvän sykkivän, olin aivan valmis mihin vain. Kiihdytin tahtia ja kääntelin tahdikkaasti ranteitani. Nuolaisin ujosti terskan kärkeä, lipaisin ja otin huulieni väliin niin paljon kuin suinkin pystyin. Suutelin, pyöritin kieltäni vimmaisesti ja yritin kaikkeni, jotta näkisin pyöreän punaisen hatun sisältä tulevan purkauksen. Puristin oikealla kädelläni terskan alta voimalla ja aloin nuolla hupun kiinnityskohtaa. Se oli ratkaiseva temppu. Santeri roikkui jo toisella kädellään pitkän penkin yllä olevasta naulakkorivistä. Arvasin myös yninästä päätellen valon jo pilkistävän innokkaan siittiöjunan edessä. Heidän epäonnekseen määränpäässä ei ollut trooppiset olosuhteet, vaan kuivakkaa ja nukkaista. Aloimme molemmat nauraa, kun lypsin letkusta viimeisetkin tipat naulassa roikkuneen tweed-takin taskuun. ”Ei vittu, se on Pertin takki”, Santeri röhönauroi ja kaatui penkille.

Santeri istui viereeni voipuneena, kehui orgasmia elämänsä parhaaksi. Taisi olla oikeasti minusta kiinnostunut, kun jatkoi kehuja erinomaisuudestani. Sanoin että tästä ei puhuta, tämä ei toistu ja näppäilin taksikeskuksen numeron. Minulla kävi tuuri, paikallinen liikennöitsijä noutaisi minut kymmenen minuutin päästä.

Huikkasin olohuoneessa muille hyvästit, mutta huokailut ja litinät peittivät alleen kiitokseni illasta. Nyt sohvalla oli päästy Kamasutran lisäsivuille - Anneli oli Jokken päällä, Paavo asetteli tarkasti sauvaansa sulkijalihakseen ja Henri tarjosi elintään nuoltavaksi. K18-Twisteriltä näyttäneessä silmukassa liikehdintä tosin alkoi jo hidastua, humalatila oli ottamassa himoista voiton.

Oma olotilanikaan ei ollut kehuttava. Korkkarien remmejä on yllättävän vaikea saada kiinni, kun maan vetovoima heittää hiekkaa radalle puhelinkopinnkokoisessa tilassa. Kenkien joukossa tasapainotellessani en edes huomannut Pertin tulleen kiittämään illasta. Suoraan iholleni, alasti, ja oikea käsi kyrpää vatkaten. Siinä hän seisoi, ja niin teki hänen myös Koff-mahansa alta pilkottanut nahkainen ovennuppi.

Seuraavassa silmieni ohi putosi esine, jonka tunnistin jo nenälläni Annikan pyhimpien tuoksujen ja monipuolisen spermavivahteiden ansiosta. Pertti tarrasi päästäni ja työnsi puolittaisessa seisokissa olleen aisansa suuhuni. Hän ei turhia kysellyt, vaan alkoi nakuttaa kuusikymppisiä lantioitaan kuin mopopoika ensimmäisillä saateillaan. Silmäni alkoivat välittömästi vuotaa ja yritin kakoa, jotta happi kulkisi paremmin. En tiedä kauanko sitä kesti, mutta taksi olisi voinut tulla nopeamminkin. Polveni toistavat vieläkin vaihtomaton materiaalin peilikuvaa, kun mietin tuota hetkeä. Minä, kylämme tukipilarin vaimo kontillani edustussaunan ulkoeteisessä, Piiriisen Pertin 13-senttinen muna suussa. Tilanteen häiriintyneisyys laukaisi minussa yllättäviä tunteita. Huomasin pilluni kostuneen enkä edes laittanut Pertille vastaan, vaikka olo oli kuin Kaalimadosta tilatulla Masturbatorilla: tehokas, mutta tunteeton.

Toimitusjohtajan karvaisten pallien takaa vilahtanut valo sai minut kurkkaamaan, tuliko kyytini pelastamaan minut. Pelastamaan kirjaimellisesti, sillä matkan puolesta olisin kotiin voinut kävelläkin. Taksi tarjosi takaportin sille, etten joutunut loppuillaksi sohvan toiselle käsinojalle. Kurkkailin kumarassa pihalle, kun kuulin takaani vaatteen kahinaa. Se oli talvitakkini kangas, joka reagoi hameeni kanssa. Pian kuului rätinää ja risahdus. Tajusin äänen tulleen stringeistäni, jotka päätyivät revittynä jalkojeni juureen ja Pertin kanki juurta myöden sisääni. Taas mennään, totesin mielessäni ja pienessä eteisessä alkoi nopeasti kosteus kohota. Parhaiden parfyymieni, hien ja kiiman tuoksua olisi voinut leikata, kun Pertti pani parastaan hänen karvaisten kassinsa hakatessa takareisiäni. Hän otti hiuksistani kiinni, huohotti raskaasti ja kiihdytti tahtia. En ollut ikinä tehnyt mitään näin rivoa. Tai en tehnyt nytkään, vaan minut pakotettiin tekemään. Salaa silti vähän jopa nautin menosta, kaarsin selkääni ja tarjosin itseäni Perttiä kohti. Pane pane, mietin. En vain saanut Pertin pelistä tarpeeksi. Janosin kovempaa, syvemmälle ja rajummin. Jos maineeni kirkkovaltuuston jäsenenä ei olisi minulle niin pyhä, olisin kääntynyt takaisin saunakamariin ja heittäytynyt Santerin mahtikyrvän armoille. Olisin saanut jotain, mitä olen pitkään himoinnut. Kunnon kyytiä.

Santerin balkan-makkaraa muistuttava kulli kaikkosi ajatuksista, kun todellisuus iski päin tajuntaani. Tai oikeastaan se oli ovenpieli, joka noin kahdenkymmenen työnnön jälkeen teki kuhmua otsalohkooni.
”Nyt saat Pirkko perkele maistaa kunnon miestä.” En osannut olla Pertille edes vihainen. Hän oli niin päissään, että kuvitteli nimestä päätellen astuvansa aivan jonkun muun kuin minut. Sieltä tulikin jo taksi, sitten Pertti. Siihen hän jäi taksin lähivalojen loisteeseen kuin kauris kasitielle. Tosin alasti ja suu auki, mutta yhtä tietämättömänä tulevasta. En jäänyt vointeja kyselemään, vaan hilpaisin ovesta pihalle. Otettuna, häpäistynä ja suttuisena.

”Pakko kysyä, että oletko sinä Kaarina”, siloposkinen taksikuski avasi keskustelun vinosti hymyillen.
”Joo, olen”, vastasin ääneni hieman takapainoisesti kohoten.
Kiekaisuni johtui siitä, että tajusin samanaikaisesti kuljettajan olevan poikapuoleni kaveri Matias, ja lämpimän nesteen valuvan kohti Mersun takapenkkiä. Minulla oli aina ollut Matiakseen miellyttävät välit. Hän oli käydessään kohtelias, avulias, utelias ja ehkä vähän flirttikin. Pari kertaa saatoin pukea hieman kuumottavampaa asua päälleni, kun kuulin hänen tulevan kylään. Ihan vain testatakseni.
”Oliko tuota…vauhdikkaat juhlat teillä. Oliko miehesi myös siellä?”, Matias jatkoi.
Jos tulkitsin äänenpainon oikein, nuorelle miehelle ei voinut olla epäselvää, että takapenkillä istuu nussittu nainen.
”Ristolla on tärkeä kokous Tukholmassa, meillä oli firman bileet. Taisin juoda liikaa tai sitten katkarapukimara oli pilaantunutta”, selittelin suttuista ilmettäni yhtä kömpelösti kuin olin kavunnut takapenkille sisään.

Onneksi Risto ei ole kotona. Hänelle en voisi edes selitellä asiaa, hän arvaisi heti. En tosin osaisi arvata hänen reaktiotaan. Parin kuhertelevan vuoden jälkeen arki on iskenyt taloomme. Nuori ja seksikäs edustustyttöystävä on nyt vain väsynyt vaimo ja kodinhengetär. Nytkin Risto on kahden yön reissussa veljeni vaimon eli sihteerinsä Essin kanssa. Voi luoja että olen mustasukkainen. Tiedän, että Essi on sitoutunut veljeeni, mutta tiedän myös hänen olevan täydellisesti mieheni tyyppiä. Risto on myös viihtynyt töissä yhä pidempiä päiviä, ollut paljon yöpymistä vaativilla matkoilla ja lähtenyt pikahälytyksellä toimistolle erikoisiin aikoihin. Päässäni olen jo monesti rakentanut kuvaelman siitä, miten tilanne on toimistolla edennyt. Essi on aito punapää pyhimpään ohjaavaa pientä kiitorataa myöden. Ylväitä poskipäitä vieläkin ylväämmät ovat hänen rintansa. Niin suuret pyöreän symmetriset ryntäät, että paraskin plastiikkakirurgi olisi ylpeä jäljestään. Hieman ulkonevat nännipihat ovat kuin liioiteltuna kirsikkana kerroksellisessa kermakakussa. Olen kourinut Essin varustusta pariinkin kertaan. Luojan lahjat, kuten koko nainenkin. Olen iloinen veljeni puolesta. Suuni vääntyy hymyyn, kun mietin viime vuoden halloween-juhlia. Veljeni ja Essi olivat Don Draper ja Joan Holloway, me aarteenmetsästäjät Indiana Jones ja Sydney Fox. Kenenkään meistä ei juhlissa tarvinnut selitellä asuvalintaansa.

”Pääsetkö pihapolun vai haluatko että tulen saattamaan sinut ovelle”, Matias kysyy ja rientää avaamaan minulle oven. Hän ojentaa kätensä ja koskee itsevarmasti, mutta hellästi alaselkääni noustessani pystyyn. Käperryn kuin vanhingossa hänen kainaloonsa ja lähdemme kävelemään kohti ulko-ovea. Työhuoneen kaihtimien raosta välkkyy monitorivaloa. Hätkähdän, mutta varmaan poikapuoleni Jouni siellä vain valvoo fantasioissaan. Niihin kuuluvat nenäliinojen lisäksi nuori mies sekä äitipuolena esiintyvä nainen, joka jää kömpelösti jumiin mitä erikoisempiin tilanteisiin tai nukkuu yllättävän sikeästi, eikä herää edes anaalissa pumppaavaan penisherätyskelloon.

”Onko kaikki varmasti hyvin? Minulla loppuu juuri vuoro, jos haluat lähteä vaikka huoltoasemalle kahville”, Matias ehdottaa, nojaa lähes kiinni minuun ja ottaa kevyesti olkapäistäni kiinni. Minut valtaa kova tarve halata häntä. Tuntuisi ihanalta, jos saisin nukkua tänään jonkun turvallisen lämmössä. Saisin mielestäni sekopäisen illan ja sen, miten turhautunut olen avioliittooni. En ole ennen pettänyt Ristoa, mutta nyt en voi olla miettimättä, miltä Matias tuntuisi sisälläni. Hän vaikuttaa rakastajalta. Sellaiselta mieheltä, joka hitaasti kiusoittelee sormillaan ja kielellään juuri kroppani oikeat paikat. Jakaisi huomiotaan rakastamilleni rinnoilleni, leikittelisi pitkään klitoriksellani ennen toimintaan siirtymistä. Ajaisi minut hulluuden partaalle anelemaan nussimista. Pelästyn itseäni, kun tajuan miten nopeasti punoin toimivan juonen hiipiä takaovesta suoraan makuuhuoneeseen. Herranjestas, Matias voisi olla poikani, parahdan äänettä. Nerokas pettämisidea murenee pikku hiljaa humalaisissa aivoissani. Näen päässäni Matiaksen housunkauluksesta pilkistävän Santerin dikin. Mitä ihmettä Kaarina? Mitä minulle tapahtuu? Hellyys ja kaipuu läheisyyteen vaihtuvat pimppini vaativaan sykkeeseen. Ihan kuin se yrittäisi huutaa jättikyrpää raivopanolle, mutta ääntä ei vain kuulu.

Olen aivan hukassa. Järkevin vaihtoehto olisi toivottaa hyvää yötä Matiakselle ja hipsiä suihkun kautta sänkyyn. Ehkä vähän salaa katsella, miten Jouni runkkaa ikäisilleni naisille. Nyt rauhassa aivot! Mutta ihana Matias olisi tässä nyt, valmiina pitämään minusta huolta. Valmiina suihkuttelemaan minut puhtaaksi. Antamaan lämpöä. Huomiota ja arvostusta, joita olen pitkään janonnut ja ansainnut. Sekä ennen kaikkea ymmärtämään. Mutta Matias voisi kaivata enemmän, suhdesolmu olisi valmis. Santeri tulisi soitosta, ottaisi kerran ja unohtaisi. Naisi minua läpi yön, nylkyttäisi sängynpäätyämme seinään tavalla jota ei hienostoalueellamme ole kuunaan kuultu. Jouni toki kuulisi ja varmasti uteliaisuuttaan näkisi kaiken - mitä sitten?

Mitä sinä tekisit, jos olisit minä?

Katso kaikki kirjoittajan Kaarinan kynä novellit.

Arvostele Novelli:

Arviot 4.3 / 5. Arvostelijoita 34

1 Kommentti
Inline Feedbacks
Näytä kaikki kommentit
Seksinovellit.org © Copyright 2023, All Rights Reserved. 
crossmenu