Ensimmäisen pelin jälkeen Markus pyysi minut mukaan jokaiseen kotipeliin. Auttelin Markusta kuljettamaan kamoja ja pidin huolta, että hänellä oli aina puhtaat varusteet käytössään. Vein siis hikisiä kamoja joukkueen pesukoriin ja toin puhtaita tilalle. Tämä homma oli erityisesti mieleeni, sillä tällöin sain kunnolla haistella Markuksen myskistä aromia. Mieleni teki työntää Markuksen urheilubokserit reppuuni ja runkata kotona niitä haistellen. Pystyin kuitenkin hillitsemään itseni, ja tyydyin housujen haisteluun pyykkikorilla ohutta kulliani housun etumukseni läpi hyväillen. Kun taas jäimme pukuhuoneeseen kaksin, otin Markuksen liukuvoiteen repustani ja riisuuduin alastomaksi hänelle. Hän naputti minua takaapäin laueten aina syvälle sisälleni. Sen jälkeen kannoin aina ylpeänä Markuksen siemeniä sisälläni niin pitkään kuin mahdollista. Olin onnellinen, että sain kunnian kantaa tuon komean uroon ja oman idolini spermaa sisuksissani.
Aloin myös ihastumaan Markukseen yhä enemmän. Huomasin ajattelevani häntä lähes koko ajan kotonakin. Kavereiden kanssa ollessani toivoin vain olevani Markuksen vahvoilla, hennon karvan peittämillä ruskettuneilla käsivarsilla. Haaveilin herkistä hetkistä Markuksen kanssa – siitä, että olisimme yhdessä sängyssä peiton alla ja hän hivelisi alastonta kehoani, siitä että suutelisimme ja tuntisin hänen sänkensä leukaani vasten, ja siitä että hän katsoisi minua sinisillä silmillään ja sanoisi pitävänsä minusta.
Kun Markus tuli meidän treeneihimme, sydämeni pamppaili koko hänen opastaessaan minua. Oli hankala keskittyä hänen sanomiinsa asioihin, kun katseeni harhaili hänen tiukoissa urheilukamoissaan ja korvani kuuntelivat vain hänen matalaa, miehekästä ääntänsä, eivät niinkään sitä, mitä Markus itse asiassa sanoi. Joskus Markus opasti minua niin sanotusti kädestä pitäen lyöntitekniikoiden kanssa. Tällöin hän tuli taakseni seisomaan, otti mailaa puristavista käsistäni kiinni, ja ohjasi niitä oikeaan liikerataan. Kullini alkoi heti heräilemään housuissani, kun tunsin hänen kehonsa itseäni vasten, ja kun haistoin hänen sporttisen deodoranttinsa. Irrottauduttuamme hän vielä läpsäisi minua pyllylle ja huudahti: ”Just noin! Helvetin hyvä!” Moni kääntyi katsomaan, mutta tuskin kukaan arvasi, miksi Markus oikeasti minua pyllylle läpsi. Heistä se ehkä vain kuului hänen rentoon tyyliinsä. Hänhän oli olemukseltaan todella tuttavallinen ja helposti lähestyttävä joukkuepelaaja. Mutta minä tiesin enemmän.
Oli kulunut muutama viikko ensimmäisestä kotipelistä, ja edustusjoukkueemme oli ollut tähän asti voittamaton. Olin jälleen kentän laidalla katsomassa peliä. Satoi vettä kaatamalla. Peli jouduttiin välillä jopa keskeyttämään, kun ukkoskuuro oli pahiten päällä. Syöksyvät pelaajat liukuivat metritolkulla yli pesistään, märkä pallo ei tahtonut pysyä pelaajien näpeissä tai lentää halutuissa kaarissa, ja joltakin lipsahti mailakin kädestä lyödessä. Peli saatiin kuin saatiinkin pelattua loppuun sateen lopulta hellitettyä pelkäksi tihkuksi. Kaikin puolin nihkeän pelin ensimmäinen jakso oli päättynyt tasan 1–1, ja nyt toinen jakso päättyi viimeisen tasoittavalla vuorolla vastustajan väkisin kairaaman ainokaisen juoksun myötä. Juoksu tuli, kun pallo lipesi polttoheittoa yrittävän Markuksen kädestä. Vastustaja juhli, vaikka pienestä se oli kiinni.
Markus paiskasi räpylänsä maahan, ja minä juoksin katsomosta kentälle sitä noutamaan. Läpimärkä Markus pyöri räpylänsä ympärillä katsellen harmaalle taivaalle ja jotain mutisten, vaikka muu joukkue oli jo alkanut kerääntymään katokseen ja sieltä edelleen pukuhuoneeseen. Kun tulin hänen luokseen, yritin lohduttaa häntä sanomalla, että ”Olipa paska tuuri. Tuossa ois voinu käydä miten vaan.” Markus mulkaisi minua heti vihaisesti ja räjähti minulle: ”Saatanan nulikka! Turha tulla aukoo päätä mulle!” Minä säikähdin. Katsoin maahan, ja yritin vain poimia räpylän litimärästä maasta, kuten minun oli tarkoitus tehdä. Markus kuitenkin potkaisi räpylän kauas käteni ulottuvilta. ”Menetkös siitä nulikka!”, hän huusi. Minä lähdin itku kurkussa juosten kohti katsomoa.
Painuin katsomon invavessaan. Istuin pöntön kannelle ja aloin itkemään. Oli minulle ennenkin huudettu, mutta en osannut odottaa tätä aina niin leppoiselta Markukselta, johon olin sitä paitsi ihastunut. Ajattelin, että tämä oli nyt ihan varmasti tässä. Markus ei haluaisi olla enää kummipelaajani. Menetin yhteyden idoliini ja mentoriini. En saisi enää tavata häntä. Olin varmasti ollut huono. Hän oli turhautunut, etten osannut kaikkea hänen opettamaansa, tai siihen, etten osannut vieläkään imeä häntä kunnolla tai sitten olen vain tylsää seuraa. Itkin vessassa ainakin puoli tuntia. Sitten ovelta kuului määrätietoinen koputus, ja säikähdin. ”Voi ei, joku oikeasti tarvitsee tätä vessaa”, ajattelin, ja nousin häpeissäni pöntöltä. Kun avasin oven poistuakseni, sen takana seisoikin Markus.
Sanaakaan sanomatta Markus tyrkkäsi minua rinnasta niin, että horjahdin ja otin askelia taaksepäin. Sitten hän astui itse sisään vessaan ja lukitsi oven perässään. Hän katsoi minua edelleen vihaisesti, mutta minä en uskaltanut katsoa häntä enää silmiin. Katsoin alaspäin. Huomasin, että Markus oli jo käynyt suihkussa ja vaihtanut pelikamat seuran rennompiin treenikamoihin.
-Mitä vittua sä pentu täällä vollotat, kun sun pitäs olla auttamassa mua!? Jätit räpsän vaan sateeseen ja annoit mun ite kantaa märät kamani pesuun. Mikä vitun apulainen se sellanen oikein on, Markus raivosi.
-Sori, mä vaan luulin, että sä et enää haluu mua avukseks, sopersin pelokkaasti.
-Voi vittu, mikä saatanan säikky sintti säkin oikein olet. Missä vaiheessa mä muka sellasta sanoin, Markus jatkoi äreänä.
En tiennyt, mitä vastata. Markus otti kädestäni kiinni ja riuhtaisi minut luokseen. Hän nosti toisella kädellään itkuiset kasvoni hänen kasvojaan kohden ja sanoi äreästi ”No tän sä sentään hoidat!”. Sitten hän painoi minut polvilleen maahan, ja pudotti treenishortsinsa lattialle. Hänellä ei ollut alushousuja, vaan hänen munansa roikkui siinä aivan silmieni edessä. Se roikkui rentona, mutta oli siltikin varmaan pidempi kuin minun kullini kovana. ”Ime sitä, saatana!”, Markus komensi. Tottelin häntä, ja otin pelokkain sormin kullin varresta kiinni ohjaten pehmeän kalun suuhuni. Olin epävarma. En tiennyt, mitä odottaa, kun Markus oli muuttunut tuollaiseksi. Ajattelin ehkä, että parannan näin hänen mielensä.
Muutaman imaisun jälkeen Markuksen elin heräsi, eikä mennyt kovinkaan montaa hetkeä kuin se oli jo koko komeudessaan tökkimässä kitalakeani. Otin sen suustani ihaillakseni sitä. Kuinka miehen penis voikaan olla niin upea. Terskan pää oli kauniin punertava, ja sen reunat olivat hieman kaarevat. Varsi oli paksu ja suora. Kassit olivat isot. Hyväilin niitä kädelläni, ja nuolin hempeästi terskan päätä kielelläni. Nostin katseeni ylös Markuksen kasvoja kohti. Hän katsoi minua vaikeasti tulkittavalla katseella ja sanoi: ”Mitä ihmeen lipomista tuo on? Ime kunnolla niinku mies!” Hän otti kourallaan takaraivostani kiinni ja survaisi koko kullin suuhuni ja pitkälle kurkkuuni. Säikähdin. Luulin tukehtuvani. Yskin, ja meinasin vahingossa puraista Markusta. Kyyneleet kohosivat jälleen silmiini. Tämä ei ollut kivaa. En pystynyt sanomaan mitään. Naamani painui Markuksen alavatsaa ja sen pientä karvoitusta vasten.
Kesti muutaman sekunnin, jotka tuntuivat ikuisuudelta. Sitten Markus vetäytyi kurkustani käsi edelleen takaraivollani. ”Just noin. Noin se tehdään. Susta tulee hyvä syväkurkku. Oot lahjakas”, hän hymähti. Haukoin happea ja katsoin Markusta alistuneena. Sitten hän työntyi taas kurkkuuni. Tällä kertaa onnistuin paremmin rentoutumaan, mutten vieläkään nauttinut. Markus alkoi tekemään nussintaliikkeitä kurkkuuni. Suustani pääsi epämääräisiä ääniä. Painoin silmiä kiinni, ja koetin antaa kaiken vain tapahtua. Puristin käsilläni Markuksen polvitaipeista. Keskityin hengittämään.
Markus työnteli kaluaan kurkkuuni tasaisella tahdilla. Kyyneleitä kihosi edelleen silmiini, muttei enää tuskasta. Minä ynisin ja Markus örisi nautiskellen: ”Just noin Jere, just noin.” Yhtäkkiä hän vetäisi kullinsa suustani yhdellä vedolla. ”Housut kinttuun ja pönttöä vasten nojalleen!”, Markus komensi ja riisui tiukan treenipaitansa paljastaen komean treenatun yläkroppansa. Tein työtä käskettyä. Vedin omat shortsini ja bokserini alas, ja yritin etsiä vähiten epämukavaa asentoa pönttöön nojaten. Kullini oli yllätyksekseni kastellut bokserini kiimalimalla, vaikken sitä ollut edes tajunnut kurkkupanon aikana. Kullini oli aivan jäykkänä, vaikkei se silloinkaan ollut kuin reilut kymmenen senttiä.
-Missä se tuubi on, Markus kysyi kärkkäästi.
-Ainiin! Se on mun repussa, joka jäi katsomoon, vastasin sydän pamppaillen tajuttuani erheeni.
-Sä se et sitten osaa pitää mistään huolta, Markus sanoi pettyneenä.
-Mä voin käydä hakemassa sen, sanoin nopeasti. En halunnut pilata tätäkin Markukselta, jolla oli muutenkin rankka päivä.
-Anna sen olla. Nyt mennään sit ilman. Itepä opit jatkossa pitämään sen mukana aina, Markus murisi.
Hän sylkäisi sormiinsa ja työnsi niitä kolooni. Sitten hän sylkäisi uudelleen, ja tällä kertaa levitti kuolaansa elimelleen. ”Näin sitä mennään”, Markus murahti eläimellisesti ja alkoi painamaan kulliaan reikääni vasten. Se ei tuntunut painuvan sisään millään. Ähkäisin tuskaisena. Markus vain jatkoi painamistaan vetäen minua itseään vasten olkapäistäni. Lopulta pyllyni antoi periksi, ja Markus luiskahti sisään. Kulli ei kuitenkaan liukunut aivan niin kuin tavallisesti, vaan tuntui paljon nahkeammalta. Markus aloitti nussimisen. Hän aloitti sen heti lujaa. En voinut kuin parahdella. Normaalisti nautinnollisesti koloani hierova elin tuntuikin nyt repivältä nopeassa panoliikkeessä. Markus puski menemään, ja pysyin vaivoin pystyssä pönttöä vasten. Oma kullini heilui edestakaisin ja valutti limaa pitkin pöntön kantta ja reisiäni. En voinut käsittää, miten olin edelleen niin kiihottunut, vaikka nussiminen nyt tuntui jopa vähän kipeältä. ”Hyödytön kakara. Sun on paras oppia pitämään kiinni sovitusta!”, Markus sanoi kiukkuisesti työntöjensä välissä. Välillä hän otti kullin hetkeksi ulos, ja sylki siihen lisää sylkeä. Sitten minun panemiseni jatkui ainakin hetken liukkaampana. Litinä, ähkinä ja voihkinta täytti pienen vessatilan.
Lopulta Markuksen hengitys ja panoliikkeet alkoivat käymään katkonaisemmiksi ja tunsin hänen sykkivän sisälläni. ”Nyt mä tuun!”, hän karjaisi ja työnsi itsensä täysillä sisääni. Markus pumppasi nestettään sisääni todella kauan. Tunsin jokaisen sykähdyksen sisässäni. Minäkin olin aivan hipaisun päässä laukeamisesta, kun mielessäni näin Markuksen uljaan siittimien siementämässä sisintäni. En vain voinut koskea itseäni, koska pidin pöntöstä edelleen kiinni. Markus veti edelleen puolikovan kullinsa pois aukostani. Jäin avonaiseksi, ja tunsin, kuinka nyt märkä koloni haukkoi ilmaa. ”Huhhuh. On susta onneks jotain iloa.”, Markus sanoi helpottuneena, ja läimäytti kovasti pyllyni poskea. Käännyin istumaan pöntölle ja yritin supistaa avonaisen ja valuvan koloni kiinni.
Kurottauduin poimimaan boksereitani lattialta, mutta Markus ehti nappaamaan ne ensin. Hän pyyhki märän kullinsa kuivaksi boksereihini, ja heitti ne sitten syliini naurahtaen jälleen normaaliin rentoon tyyliinsä: ”Jätkähän on ihan märkänä. Säkin tartteet varmaan kuivaamista.” Sitten hän vetäisi shortsit ja paidan päällensä, ja lähti ovelle. Ovella hän moikkasi hymyillen, ja lähti. En ehtinyt vastaamaan. Nousin lukitsemaan oven. Tunnustelin samalla sormillani varovasti aukkoani. Se oli märkä ja tuntui hellemmältä kuin kertaakaan aiemmin Markuksen panemisen jälkeen. Tarkistin, etten sentään vuotanut verta, ja haistoin samalla Markuksen sperman, kuolan ja oman peppuni hajuisia sormiani. Oloni oli sekava. Toisaalta Markus oli ollut aggressiivinen vihaisena – jopa vähän pelottavakin. Toisaalta sain parannettua hänen mielensä tyydyttämällä hänet, ja olin itsekin lähellä laueta koskettamatta kulliani. Ehkä sittenkin suhteemme jatkuisi. Sitten sen tajusin! Markushan pyyhki spermansa minun boksereihini! En antaisi äidin enää ikinä pestä niitä. Otin bokserit käteeni, ja hautasin naamani niihin.
