Tämä kirjoitus on raportti ensimmäisestä sessiosta elämäni ensimmäisen domin kanssa. Toivon, että siitä voi olla apua sinulle, joka fantasioit alistumisesta ja mietit konkreettisien askelien ottamista, mutta syystä tai toisesta pelkäät tai epäröit. Mä epäröin itse tosi monta vuotta, mutta hiljattain tajusin että juuri nyt ja tässä hetkessä mä alan olemaan valmis kokeilemaan. Päätöstä lujitti turvallisen ja kokeneen ihmisen löytäminen. Mun dom on fiksu, tunneälykäs, huolehtiva ja herkkä ihminen, mikä on lisännyt mun varmuutta hypätä tähän maailmaan juuri hänen kanssaan. Olen sitä mieltä, että kenen tahansa kanssa tähän ei kannata ryhtyä – ajattelen, että subina olemisessa kaikista tärkeintä on alistuvan osapuolen turvallisuuden tunne sekä valtasuhteen äärellä lepäävä jatkuva luottamus. Ilman niitä on vaikeaa heittäytyä nautinnon, leikin ja kiihkon vietäväksi.
Ensimmäinen sessio, joulukuu 2022
Hei dom <3
Pyysit raporttia meidän ensimmäisestä yhteisestä sessiosta. Nyt istun koneen ääressä ja tyhjä paperi kuristaa mun kurkkua. Eilinen tuntuu niin kaikkivoipaiselta, että sen kirjoittaminen puhtaaksi kaikkine tunteineen ja tasoineen on melkoinen tehtävä. Kun kerroit lauantaina varanneesi meille paikan meidän ensimmäistä sessiota varten, huomasitkin varmasti heti, kuinka solmuun siitä menin. Olin hädissäni, hämilläni ja epäuskoinen – kaikki tuntui tapahtuvan liian äkkiä ja liian isosti. Olin hetken aikaa jo hyvin varma siitä, että tämä tarina loppuu ennen kuin se alkaakaan, koska koin että en ollut tähän vielä valmis, en tarpeeksi hyvä tai riittävä sinulle tai etenkään itselleni. Kuitenkin sä rauhoittelit mua. Sain vastauksia kaikkiin kysymyksiini, valoit muhun uskoa ja turvallisuuden tunnetta – ne helpottivat ja aloin rauhoittumaan. Niin mä sitten aloin valmistautumaan henkisesti sun kohtaamista varten.
Kun me tavattiin vajaa viikko sitten lasillisen äärellä ensimmäisen kerran, heräsi mussa heti voimakasta halua miellyttää sua. Toki mä olen aina ollut miellyttämisenhaluinen ja se on myös yksi asia, mistä olen arkisessa elämässäni joutunut opettelemaan vähän väkisinkin pois. Mulla on historiaa siinä, että olen hakenut hyväksyntää lähipiiriltäni miellyttämisen kautta, jonka vuoksi oman äänen löytäminen on ollut mulle aikuisiällä vaikeaa. Mun on vaikeaa tehdä päätöksiä itsenäisesti ja vaikeaa luottaa siihen, että musta pidetään. Mutta sun kohdalla miellyttämisen tarve on erilaista – se on yhteinen päätös, se on sovittu salaisuus ja jaettu todellisuus. Tätä miellyttämistä pyrin toteuttamaan ennen meidän ekaa sessiota lähettämällä sulle etukäteen kuvia itsestäni eri asennoissa. Sait kuvia mun pehmeästä ja hoikasta vartalosta välillä provosoivan vähäpukeisena, välillä taas ilman yhtikäs mitään. Kuvien lähettäminen oli mulle kepeää ja kujeilevaa: niiden lähettämisen myötä sain buustattua itseeni enemmän seksuaalista energiaa ja samalla niiden kautta aloin hakea hyväksyntääsi. Janosin sitä jo siinä vaiheessa – halusin ja haluan että pidät musta ja että oon sun mielestä kaunis ja hyvä sub.
Tapaamispäivänä olin hermostuneempi kuin elämässäni ehkä ikinä tähän saakka. Kävin suihkussa, kuorin ja puhdistin itsestäni joka solun, meikkasin, pukeuduin, föönasin ja mietin tarkkaan ihan kaiken. Kontrollifriikkinä yritin miettiä tarkkaan myös sen, mitä sanon ja teen, mutta näin jälkikäteen ajattelen, että se oli tyhmää. Mun ajatukset ja mun sielu kuului eilen sulle – kontrollia mulla ei ollut, enkä voinut ennustaa mitään etukäteen. Olin hyvissä ajoin paikassa, josta olit sanonut hakevasi mut. Kiroilin lumisadetta koska mietin että mun tukka kastuu ja meikit valuvat poskille ja olen sun mielestä ruma. Sitten kun näin sut, valtasi mut aika kiinnostavakin ilon tunne. Se oli aika hulluakin – tuntea sellaista lapsenomaista tyytyväisyyttä nähdessään ihmisen, jonka on tavannut aiemmin vain kerran. Suukotit mua otsalle, se tuntui hyvältä ja lempeältä ja rentouduin vähän. Ajomatkalla juttelimme niitä näitä, mikä oli sulta hyvä veto. Sait mut rauhoittumaan edes hetkeksi, vaikka tiesin että tästä kaikki vasta alkaa.
No, sitten me oltiin perillä. Siinä vaiheessa, kun avasit varaamasi tilan oven, tiesin että tästä eteenpäin en pysty ennustamaan enää pienintäkään vähää. Kuuntelin puolittain, kun juttelit mulle rauhassa. Kaikki oli sulle niin normaalia ja mä taas olin aivan varma, että pyörryn sillä sekunnilla. Tuntemattoman, itseäni paljon vanhemman miehen kanssa suljettuun tilaan meneminen ei ollut mulle mikään pikku juttu. Kun yhtälöön lisättiin se, että tiedossa oli pehmeän ja vaniljaisen seksin sijasta jotain paljon rajumpaa ja että mä tulisin olemaan seuraavat tunnit täysin sun käytettävissä tuntui todella pelottavalta ja tuntui etten saa sanoja suustani. Siinä hetkessä oli jo ihan valtava nöyryytyksen taso: mä pelkäsin niin paljon ja sulle se hetki oli jotenkin ihan kevyt ja normaali kohtaaminen.
Asetit mut peilin eteen. Mulla oli päällä musta samettinen body ja mustat housut. Kiertelit mun ympärillä, ahmit mua sun katseella, sanoit että mulla on nätti meikki ja mä mietin että mihin helvettiin mä olen päätynyt. Sitten sä komensit mut ottamaan housut hitaasti pois ja sen jälkeen sä koskit mua, tartuit varmaotteisesti kaulasta ja suutelit sitä – voi luoja sun rauhoittavia käsiä mun iholla… Siinä kosketuksessa oli ja on jotain, mikä palauttaa mut maan pinnalle ja maadoittaa mut. Ohjasit mut pienen keittiön puolelle ja komensit mut palvelemaan sua, mikä oli mulle iso yllätys. En todellakaan osannut odottaa, että keittäisin sulle teetä tai kahvia. Jälkikäteen ymmärrän sen, lähdettiin sen myötä pienin askelin kohti loppuiltaa ja totta kai sä ansaitset mun kehon lisäksi myös konkreettisia arkisia tekoja, jotka ilahduttavat sua. Keitin sulle teetä tärisevin käsin ja epäuskoisin mielin. Kun olin valmis, istuit rauhassa pöydän ääreen ja osoitit lattiaa sun jaloissa. ”Tää on sun paikkasi.”
Sun katse porautuu aina suoraan mun läpi. Musta tuntuu, että hukun siihen ja katoan jonnekin mutta samalla tiedän, että sä pidät kyllä kiinni. Kun olin polvillani sun edessä ja aloit puhua siitä, miten tällaiset suhteet menevät aivoihin, musta tuntuu että olin ihan sun vallassa jo sillä hetkellä. Mä en voi käsittää miten sä teet sen. Kysyit multa, haluanko tätä ja tietenkin mä halusin. Sä kysyit, pelottaako mua kun mä olen siellä kahdestaan sun kanssa, eikä kukaan kuule mua ja mä sanoin jotain siitä, että luotan suhun. Koska totta kai mua pelotti, mua pelotti vallan antaminen sulle ja mua pelotti se, onko kaikki mulle liikaa. Kun sä koskit mua, suutelit mua ja kysyit, haluanko tätä todella, olin jo niin helvetin kiihottunut, että se hävetti mua. Sä tiesit kyllä, että olit ollut mun ajatuksissa ja että halusin tätä niin paljon, että sattuu. Tuntui aika lutkamaiselta sopertaa sulle ”haluan”, samalla kun sun kädet ja sormet vaelteli mun keholla ja mun haarovälissä. Yhdellä nykäisyllä sä revit mun bodyn nepparit auki.
Sä lopetit mun koskettelun yllättäen ja käänsit huomiosi teekuppeihin. Otit pussin pois sun kupista ja komensit mut viemään sen roskiin. Kuuma vesi polttteli mun käsiä, mutta en välittänyt lainkaan. Sen pussin vieminen oli tärkeä tehtävä, enkä halunnut vaikuttaa liian hauraalta. Sitten mä sotkin vahingossa käsistäni valuvan veden lattialle ja tiesin sillä sekunnilla, ettet sä jätä sitä huomiotta. Kun heitin pussin roskiin, sä sihautit keittiön puolelta: ”Älä ota paperia, sä sotkit ja sä siivoat ilman apuvälineitä”. Tiesin kyllä, mitä sä oletit mun tekevän. Jos joku olisi sanonut mulle reilu viikko sitten, että muutama päivä enää ja sä nuolet lattian puhtaaksi sun domin edessä, olisin varmasti nauranut päin naama. Mutta kai mä tiesin, että tämä on se tapa, millä saan sut tyytyväiseksi ja siksi halusin tehdä sen. Ja niin mä polvistuin taas sun eteen, sun katse seurasi tiukasti mua kun kumarruin hitaasti lattialle ja aloin nuolla. Sä olit hetken vaiti ja lopulta sanoit, että oot ensimmäistä kertaa syvästi ylpeä musta. Mun sisällä läikähti jotain lapsenomaista ylpeyttä. Tuntui aivan sairaan tuhmalta nuolla lattiaa peppu pystyssä sun edessä, sun katseen alla. Sä nousit ylös ja osoitit tilassa olevaa pitkää, mustaa penkkiä. Komensit mut siihen makaamaan hajareisin vatsalleni, molemmat jalat lattiaa vasten. Tiesin, että saan rangaistuksen sotkemisesta.
Ensimmäinen piiskauskokemukseni oli hurja. Siinä sun edessä, sun vallan alla oleminen ja samalla sun kämmenen iskujen laskeminen tuntui yllättävän nautinnolliselta, toki loppua kohden oli tukalampaa ja kivuliaampaa. Laskin kovaan ääneen, koska sanoit aloittavasi alusta, jos et kuule mua tarpeeksi hyvin. Kymmenen iskua tuntui kohtuulliselta, olenhan tässä vielä aloittelija ja selvästi tunnustelit sitä, kuinka hyvin kestän sun iskuja sekä fyysisesti, että henkisesti. Sen kihelmöinnin jälkimainingeissa tunsin yllättäen sun sormet mun pepulla ja se oli aivan (anteeksi kiroilu) saatanan ihanaa ja yllättävää. Sä sormeilit mua hetken ja mutisit jotain siitä, kuinka aiot käsitellä mua sieltä, koska tiesit, että se ei ole mulle tuttua. Kumarruit ja pian mä tunsin sun suun. Kun nuolit mun peppua, musta tuntui aivan älyttömän törkeältä ja jopa vähän halvalta. Hävetti nauttia niin paljon, voihkin ja puristin penkin laitoja kykenemättä hillitsemään kasvavan kiimani määrää. Ajattelin sen olevan siinä, mutta äkkiä tunsinkin jotain muuta. Tajusin epäuskoisena, että laitat mulle anaalitapin. Sen laittaminen sattui, mutta kehuit mua, opetit mua ja lopulta pienen huudon kera se oli sisällä. Totesit jotain siitä, että se on mun uusi koru ja luoja mua hävetti. Hävetti mun oma huuto, hävetti se nautinto ja kaikki se riettaus.
Sä kerroit mulle rauhallisesti, että aiot sitoa mut seuraavaksi sänkyyn. Kerroin arasti, että mulla ei ole siitä paljoa kokemusta, mutta fantasioinut olen kyllä ja että olisin valmis kokeilemaan. Jos sitomista pitäisi kuvata jollain sanalla, niin ekana tulee ehkä mieleen kummallinen. Mä olen runkannut ajatukselle musta ns. paketissa jotakuta varten vuosikausia. Mutta todellisuus oli jotenkin kinkkistä ja se oli teknistä. Sä käytit paljon aikaa siihen, että mulla olisi riittävän hyvä olla ja lopulta sait mut sitten jonkinlaiseen balanssiin. Sidoit mun nilkat ja reidet niin, että olin jalat ylöspäin, selälläni ja täysin auki sua varten. Olin ajatellut, että mua jotenkin hävettäisi olla sillä tavalla esillä sun edessä, pillu märkänä ja tappi pepussa. Mutta ei mua hävettänyt, mä toivoin lähinnä vaan että kelpaan sulle. Sitten peitit mun silmät ja kysyit jotain sellaista, että onko kaikki hyvin ja tuskin ennätin vastata kun kaikki sumeni.
Koska mun silmät oli sidotut, en ole varma millaista klitoriskiihdytintä sä käytit muhun, mutta joka tapauksessa se oli tehokasta, intensiivistä ja jollain lailla kaikkea. Kun sä käsittelit mua, musta tuntui siltä, kuin musta olisi pyyhitty pois kaikki ja jäljelle jäi vain mun keho sun käyttöön. Mä en tiennyt että voin saada sellaisia orgasmeja. Mä en osannut sanoa, milloin edellinen alkoi ja seuraava loppui. En osannut mitenkään pyytää sulta lupaa laueta, en osannut hallita sitä kaikkea, en kyennyt tajuamaan mitä tapahtui. En osannut yhtään mitään muuta kuin vuoroin voihkia ja vuoroin huutaa kurkku suorana. Mä en ole huutanut ikinä sillä tavalla – en kenellekään, en missään. Se oli ihan sairasta ja huumaavaa. Sä kehuit mua hetkinä, jolloin laukesin, mutta muuten olit keskittynyt ja hiljaa. Mun keho vapisi, tärisi ja puristin sängyn päätyä hikisenä, kykenemättä muuhun kuin antautumaan täysin sille, mitä sä teit. Kun lopetit ekan kerran vain varmistaaksesi että miten menee, ajattelin että nyt se on ohi. Ja voi hyvä helvetti kun päätitkin jatkaa – ajattelin jo siinä vaiheessa etten kestä enää, mutta päätin vielä jollain voimalla yrittää. Mulla ei ole aavistustakaan kauan sitä jatkui, koska sekuntien ja minuuttien sijasta ainoa eteenpäin sykkivä asia oli mun pillu. Se sykki sun määräämässä tahdissa. Lopulta orgasmit ja se kaikki piina ja kaikki loppumattomuus ajoi mut siihen pisteeseen, että aloin menemään paniikkiin. Kun sä vielä käskit, etten saa liikkua ollenkaan, musta tuntui etten kestä, tuntui ettei se lopu ikinä. Päässä sumeni ja käytin turvasanaa. Sä lopetit heti ja mun eka ajatus oli se, että petin sut ja epäonnistuin.
Kaikki se hellyys, mitä annoit mulle tapahtuneen jälkeen ja kaikki hoivan määrä, oli mun mielestä kaunista ja hyvää. Sä päästit mut irti köysistä ja nappasit mut saman tien sun kainaloon, puhuit rauhoittavasti, vaikka mä itkin kuin pieni lapsi. Hiljalleen sä rauhoitit mut, sait mut uskomaan siihen, että se mitä tapahtui ei ollut epäonnistuminen. Olisin niin kovasti halunnut kyetä siihen, vaikka totta kai mun järki sanoo, että ei se haittaa. Mulla vaan on taipumusta siihen, että olen itselleni aika ankara, eikä itsemyötätunto ole mun vahvin laji. Kaikki se välitys ja kaikki se lämpö tuntui musta niin hyvältä. Tuntui siltä, että sä oikeasti halusit yhtä lailla halailla mua siinä, eikä se ollut vaan jokin nopea huoltotoimenpide, jolla varmistetaan se, etten ole ihan seonnut ja sitten vaan jatketaan. Se oli mulle tärkeää, koska mulla on muutenkin joskus vähän vaikeutta luottaa siihen, että ihmiset haluaisi mulle hyvää. Musta tuntui ja tuntuu, että sä haluat ja siitä olen niin monin tavoin ja kauttaaltaan kiitollinen.
Kun mä olin rauhoittunut, juonut vettä ja jutellut sun kanssa rauhassa, sä aloit vielä työstämään mun peppua. Olin sängyllä nelinkontin sun edessä, pää painettuna patjaa vasten. Tuntui aika törkeältä olla siinä sun edessä ja liikuttelit tappia mun sisällä hitaasti, nopeasti ja kaikin mahdollisin tavoin. Se oli mulle tosi vierasta ja tosi jännittävää, tunsin pientä ylpeyttäkin siinä voihkiessa että pystyin siihen, koska olin aika varma, että se on jotain, minkä parissa mulla voi tulla stoppi. Taisin laueta tässä vaiheessa muutamaan kertaan, mikä oli taas jotenkin ihan järisyttävää, mutta sitten toisaalta en tavallaan tajunnut yhtään mitään? Oli aivan sairaan kiihottavaa, kun sanoit, että saan niiden orgasmien takia piiskaa. Sä hait jostain sun tavaroiden joukosta pyöreän mailan ja komensit mut mahalleen patjalle. Kaksikymmentä iskua molemmille pakaroille. Hitto kun nolotti ja kiihotti samaan aikaan – kipu tuntui ansaitulta ja laskeminen teki siitä jotenkin vielä isompaa.
Sitten sä kiepautit mut selälleen patjalle. Sä nuolit mua taas ja huomasin olevani jo aika turta mun pillusta. Kaikki tuntui ihanalta ja sun suu oli ihmeellinen. Käsittelit mua hetken, kunnes sitten sä otit klitoriskiihdyttimen jälleen käyttöön ja taisin vähän säikähtää. Annoit kuitenkin mulle helpomman käskyn pitää jalat sun käsittelyn ajan auki, etkä sitonut mua enää. Tai no helpoksi sitä ei todellakaan voi sanoa ja en ole ihan varma, oliko mun suoritus papukaijamerkin arvoinen. Orgasmien määrästä en taaskaan osaa sanoa, pyysit mua sanomaan, milloin tulen, mutta pystyin paikantamaan vaan ensimmäiset, jonka jälkeen mun ajatukset muuttuivat jälleen huudoksi ja kyvyttömyydeksi hallita mun kehoa. Se oli ihan järjetön tunne – kadottaa ihan täysin se missä on, olla välittämättä mistään ja samalla vaan toivoa, että olisipa se hetki jo ohi. Sillä tavalla pakotettuna oleminen ja toiselle kaiken antaminen oli niin käsittämättömän väärin kaikkien mun päänsisäisten äänien takia, mutta jestas miten oikealta se silti tuntui. Lopetit armollisesti vähän aiemmin, koska kestin ainakin jotenkin kasassa loppuun saakka.
Aloin tässä vaiheessa iltaa olemaan jo aika malttamaton sen suhteen, että pääsisin imemään sua tai edes näkemään sun kyrvän. Taisit arvata sen ja nauroitkin mulle jotain siitä, miten kamalaa se olisi, jos nyt vaan päättäisit, että en saa sua mun suuhun tai mihinkään muuallekaan. Annoit mun rinnoille muutamat läimäytykset ja sen jälkeen siirryttiin sohvalle. Sä riisuit sun housut ja komensit mut riisumaan sun bokserit. Kuuliaisena viikkasin ne sohvan vierelle ja polvistuin sun äärelle. Suihin ottamisen suhteen musta tuntui siltä, kuin tekisin sen elämäni ensimmäistä kertaa. Olin huolissani sellaisista asioista, mistä 15-vuotias minä on ollut huolissaan: osaanko, kykenenkö, pystynkö? Entä jos pilaan kaiken? Ehkä yksi nöyryyttävä taso onkin juuri se, että vaikka olenkin jo aikuinen, tuntuu sun kanssa kaikki siltä, että tekisin asioita ekaa kertaa. Tavallaan kutistun enemmän tytön tasolle, kun haluan saada sut tyytyväiseksi ja samalla olen epävarma siitä, onnistunko. Olin tyytyväinen kun paisuit mun suussa. Annoit mun ensin imeä sua ihan rauhassa ja runkata sua omaan tahtiini. Sitten sä tartuit mua hiuksista ja panit mun suuta, mikä tuntui tosi riettaalta. Mua harmitti muutamat oksennusrefleksit, mutta onneksi ne ei tainneet haitata sua. Suihinottoa ei kestänyt kauaa, sä tartuit mua hiuksista ja johdatit sängylle. Sä komensit mut jälleen nelinkontin patjalle, niin että näin sut koko ajan peilistä. Sä työnnyit mun sisään ja panit mua sängyllä, tuijotit mua silmiin peilin kautta ja se tuntui niin sairaan hyvältä. Tai no, tässä tärkeintä on se, että susta tuntui hyvältä. Mun pillu oli sun ja mun nautinto syntyy dialogissa sun nautinnon kanssa. Oli tosi kiimaista ja kiihottavaa kun tartuit mua hiuksista ja vedit mun selkää kaarelle. Toivoin, että sä voit olla muhun ja mun pilluun tyytyväinen. Se oli ja se on mun tärkein tehtävä sun subina.
Kaiken jälkeen me makoiltiin sängyssä, raukeina ja tyyninä. Mä tarvitsin sua ja sun aftercarea, jotta pääsin laskeutumaan takaisin tähän todellisuuteen. Tarvitsin sun kainaloa, sun turvallisia käsiä ja levollista puhetta. Kerroit sun fiiliksistä, puhuit musta ja meistä kauniisti, annoit mulle vettä, silitit ja paijasit. Mulla oli herkkä, haavoittuvainen ja pieni olo. Puhuin siitä, kuinka mietin joskus omissa epävarmuuskeloissani, onko ok kiihottua tällaisista asioista. Kerroin sulle mun arvoista, joihin kuuluu vahva humanismi ja feminismi. Kerroin olevani voimakkaan oikeudentajuinen ihminen, jonka vuoksi alistumisfantasia on tuntunut ajoittain tosi väärältä ja vialliselta. Tämän vuoksi en ole uskaltanut ottaa konkreettisia askelia tähän maailmaan aiemmin näin isosti, koska pelkään, etten ole silloin enää arvojeni mukainen ihminen. Sä kuuntelit mua kiinnostuneena ja totesit arvostavasi syvästi mun arvomaailmaa ja pohdintoja. Sitten sä sanoit jotain siitä, kuinka seksissä ja fantasioissa parasta on se, että niiden ei tarvitse edustaa sitä, mitä me ollaan elämässämme arjen tasolla. Se, että mä kiihotun subina olemisesta, alistetuksi tulemisesta ja nöyryytyksestä ei tee musta huonoa tai arvottomampaa, eikä feikkiä tai vääränlaista. Puhuimme siitä, kuinka se mistä mä sytyn ei satuta ketään ja totesit, että ei se silloin voi olla vaarallista tai väärin. Jäin miettimään tätä: tuntui, että sain kerrankin oikeutuksen mun seksuaalisuudelle, ilman että takaraivossa kytee kokoajan syyllisyyden ja häpeän tunne. Jälkikäteen olen miettinyt, että kenties onkin enemmän arvojeni mukainen teko mennä tätä kaikkea kohti, kuin pakoilla loputtomiin. Sillä tavoin kohtelen myös itseäni paremmin.
Meidän ensimmäisen illan jälkeen ja tänään tätä kirjoittaessani mä olen ollut väsynyt ja surullinen. Sä laitoit mulle viestiä ja varmistit että mä pärjään. Selitit että mulla on kaiken tapahtuneen jälkeen vahva subdrop, jolloin kaikki tuntuu harmaalta ja apealta. Arkeen palaaminen raamittaa mun päivää, mutta ajatuksissani olen koko ajan sun kanssa. Muistelen sun tuoksua ja ääntä, katselen mun tummuvia mustelmia peilistä ja tunnen hämmennyksen sekaista ylpeyttä. Huomaan, että mun epävarmuudet huutavat yhä mun päässä ja niiden äänien vaientaminen tulee viemään aikaa, mutta niistä huolimatta kaikki mitä koin sun kanssa eilen oli ihmeellistä ja ihanaa. Nautin niin paljon siitä, että sain alistua sulle. Se oli aitoa ja samalla se oli niin älyttömän tuhmaa. Musta on ihanaa olla sua varten tuhma. Kaiken kaikkiaan musta tuntuu yhä etevissä määrin siltä, että tässä hetkessä, tässä elämässä, me tarvitaan juuri nyt toisiamme. Mä en tiedä, miten kauan tällaiset suhteet kestää, mutta juuri nyt tuntuu siltä, että pidän susta kynsin ja hampain kiinni. Puristan niin kovaa kuin pystyn, koska en halua päästää irti.
Kiitos ensimmäisestä sessiosta!
Rakkaudella,
subtyttösi
