Emilian sormet naputtelivat verkkaan näppäimistöllä, hänen kannettavansa tasapainoili vaarallisesti reisillä hänen istuessaan risti-istunnassa mökin auringonpaisteisella kuistilla. Iltapäivän kuumuus paahtoi ikkunoita vasten, ilma oli sakeaa männyn tuoksusta ja hänen oman kiihottumisensa hentoisesta tuoksusta – kiihottumisen, jota vastaan hän oli taistellut ​​koko aamun. Hänen teki mieli työntää sormet pikkuhousujensa sisään, ja suoda itselleen nautinnon hetki. Hän oli kuitenkin päättänyt, että saisi artikkelin valmiiksi ennen kuin hänen miehensä saapuisi huomenna. Sitten heillä olisi aikaa toisilleen, ilman velvoitteita. Mutta oli vaikeampaa keskittyä kirjoittamiseen kuin sykkivään tunteeseen jalkojensa välissä.

Hän oli ajatellut seksiä koko päivän – siitä lähtien, kun hän heräsi unesta, jossa joku tuntematon mies, oli painanut hänet seinää vasten, hänen kätensä olivat karkeat puristaessaan hänen lanteitaan. Hän oli koskettanut itseään silloin, hänen sormensa liukuivat märkien poimujensa välissä, kuvitellen, että jonkun toisen penis täytti hänet, venytti häntä, sai hänet huutamaan. Mutta nyt, auringon paahtaessa ulkona ja vain metsän äänet ympärillään, hänen mielikuvituksensa häiritsi työntekoa.

Lopulta hän ei voinut itselleen enää mitään. Hän puri huultaan, hengitys salpautui, kun hän hieroi klitoristaan ​​hitaasti, harkitusti pyörien. Oman märkyyden ääni oli rivo, mutta hän ei välittänyt. Hän oli yksin. Mökki oli hänen huomiseen asti. Hän saisi tehdä mitä tahansa.

Sitten—

Renkaiden rapinaa soralla. Joku oli tulossa—

Emilian silmät rävähtivät auki. Hän veti kätensä pois haaroistaan. Posket hehkuivat, kun hän käänsi nopeasti katseensa kannettavaan tietokoneeseensa. Hitto. Hänen keskeneräinen artikkelinsa hehkui näytöllä.

Kuorma-auton ovi pamahti kiinni.

Hän kirosi itsekseen silittäen hiuksiaan, mutta oli liian myöhäistä. Kuistin ovi narahti auki, ja sisään käveli Pertti, hänen appensa, virnistys kasvoillaan. Mies oli täälläpäin eräänlainen legenda – pitkä ja leveäharteinen. Mies oli tehnyt fyysisiä töitä ikänsä, ja se näkyi. Pitkä tumma poninhäntä huojui hänen liikkuessaan, parta paksu ja hyvin hoidettu. Mutta se, miten hänen shortsinsa tarttuivat hänen lihaksikkaisiin reisiinsä, miten hänen ihonsa kiilsi hiestä kuumuudesta, sai Emilian vatsansa kiristymään.

Pertti oli ikäisekseen hyvässä kunnossa ja lihaksikas – ei vain kovan työn vuoksi, vaan vuosien panemisen tuloksena kaikesta, mikä liikkui. Huhun mukaan hän oli rikkonut enemmän avioliittoja kuin paikallinen baarimikko laseja.

”Iltapäivää”, hän murahti, hänen äänensä karhea kuin sora saappaiden alla. Hänen katseensa mittaili Emiliaa, viipyen vain sekunnin liian kauan hänen punoittavilla kasvoillaan ennen kuin laskeutui hänen rinnalleen. Emilialla oli yllään ohut hihaton toppi, nännit edelleen kovat kuin timantit kankaan alla, keskeytyneen nautinnon hetken vuoksi.

”Oli puhetta Janin kanssa, että korjaan puuvajan katon tänään. On parempi tehdä se ennen kuin sateet tulevat”, hän sanoi. ”Työskenteletkö jonkin tärkeän parissa?”

Emilia nielaisi väkinäisesti, hänen pulssinsa jyskytti kurkussa. ”Joo, yritän saada artikkelin kirjoitettua.” Hän viittasi kannettavaan tietokoneeseensa.

Pertti naurahti hiljaa ja tietäväisesti. Hän kantoi käsissään kylmälaukkua. Hänellä ei paitaan päällään, vain shortsit ja työkengät. Hänen ruskettuneet lihaksensa jännittyivät jokaisella liikkeellä. ”Osaakin olla kuuma”, hän mutisi ja nappasi oluen kylmälaukusta.

Emilian katse lukittui siihen, miten hänen shortsinsa kiristyivät miehen takapuolta pitkin, kun hän kumartui hieman ottamaan pulloa laukusta. Hänen peniksensä ääriviivat olivat erehtymättömät. Emilia näki kuinka paksu se oli. Herranjumala. Kaikki huhut pitävät varmasti paikkansa.

Emilia liikautti asentoaan istuimellaan, hänen painoi reisiään yhteen. Kuumuus ei johtunut vain säästä.

Pertti kääntyi ja huomasi hänen tuijotuksensa. Hänen virneensä syveni. ”Oletko kunnossa, Emilia?”

Emilia naurahti, mutta se tuli ulos vapisevana. ”Joo. On vain niin kuumaa.”

Pertti otti pitkän kulauksen oluestaan, hänen aataminomenansa keinui, ennen kuin laski pullon alas kilinän saattelemana. ”Näytät siltä, ​​että sinäkin tarvitsisit juoman.”

Emilian pitäisi sanoa ei. Hänen pitäisi. Mutta hänen kielensä kaipasi kostuketta. ”Voisin ottaa, jos sinulta liikenee.”

Pertti otti toisen pullon kylmälaukusta, kondenssivesi tippui hänen sormilleen, kun hän avasi korkin. Miehen kyynärvarren koukistuminen pullisti hänen lihaksiaan, ja se sai Emilian klitoriksen sykkimään. Pertti ojensi oluen, kostea pullo oli liukas, ja Emilia melkein pudotti sen. Pertti nappasi pullon kiinni, ennen kuin se osui hänen Emilian rintaa vasten.

Heidän sormensa hipaisivat.

Kipinä. Rynnäkkö.

Emilian hengitys salpautui. Hän tunsi lämmön säteilevän miehestä, kuinka hänen kehonsa tuntui täyttävän koko pirun huoneen. Hänen teki mieli nuolla hiki miehen leveältä rinnaltaan. Emilia halusi hänen käsiensä koskevan, hänen suunsa huulilleen, hänen peniksensä sisäänsä.

"Tiedätkö", Pertti mumisi astuen lähemmäs, "olen jo aikonut kysyä – mitenkäs putkien kunto on tässä vanhassa paikassa?"

Emilia puristi reisiään yhteen. "Hyvä, kai."

Pertin virnistyksensä oli puhdasta syntiä. "Harmi, minulla olisi työkalu siihen vaivaan."

Ennen kuin Emilia ehti vastustaa – tai edes ajatella – Pertti oli polvillaan hänen edessään, hänen kätensä liukuivat nuoren naisen reisiä pitkin, työntäen hametta ylös karkeilla, taitavilla sormillaan. Mies avasi hänen polvensa. Emilia haukkoi henkeään, selkä kaartui miehen kuuman hengityksen leijaillessa kosteiden pikkuhousujen yli.

"Vittu", Pertti murahti ja hengitti syvään. "Olet ajatellut minua, eikö niin?"

Emilia voihki. "Kyllä—"

Miehen sormet tarttuivat pitsiin ja siirsivät sen sivuun. Hänen kielensä ensimmäinen nuolaisu oli märkä, kuuma, likainen. Emilia huudahti, hänen sormensa upposivat miehen pitkiin hiuksiin, kun tämä lipaisi hänen rakoaan, miehen parta raapi hänen reisiään vasten.

"Voi luoja—Pertti—"

Pertti veti selkänsä taaksepäin juuri sen verran, että Emilia näki hänen virnistävän. "Juuri noin, kulta pieni. Anna minun kuulla sinut.”

Sitten hän hautasi kasvonsa uudelleen jalkojen väliin, hänen kielensä nai pillua syvillä, ahneilla vedoilla. Emilian lantio irtosi tuolilta, hänen klitoriksensa sykki miehen imiessä sitä huultensa välissä, hänen karkeat sormensa tunkeutuivat pilluun, tasaisella rytmillä.

”Vittu-vittu-minä -”

”Eipäs hätäillä”, mies murahti häntä vasten. ”Jotain vielä parempaa on tulossa.”

Emilia tuli katkonaisen kirkaisun saattelemana, hänen reitensä tärisivät hänen hangatessaan haaraväliään miehen suuta vasten, nesteensä valuessa miehen leukaa pitkin.

Pertti nykäisi Emilian jaloilleen ja avasi shortsiensa vyön tarkoituksellisen hitaasti. Hänen peniksensä ponnahti vapaaksi, paksuna ja raskaana, ja sen koko sai Emilian unohtamaan hengittämisen. Sitten Pertti ohjasi hänet polvilleen.

"Avaa suusi"

Emilia nojasi eteenpäin, huulet raollaan, kun mies ohjasi turvonneen peniksen heidän väliinsä. Hän nuoli ensin vatsapuolta, maistellen miehen ihon suolaisuutta, ja veti sitten häntä syvemmälle. Hänen kielensä pyöri terskan ympärillä, hänen kätensä kietoutui tyven ympärille puristaen sitä, mikä ei hänen suuhunsa mahtunut. Pertin sormet pujottelivat hänen hiustensa läpi pitäen päätä paikoillaan, miehen alkaessa työntää elintään syvemmälle, pään tökkiessä hänen kurkkuaan.

"Juuri noin", mies mumisi. "Ime kunnolla."

Hän yritti ottaa peniksen syvemmälle suuhunsa, syljen valuessa hänen leukaansa pitkin, miehen työnnellessä tasaisella rytmillä. Mies työnsi syvälle, antaen Emilian tottua hänen paksuuteensa. Joka kerta kun hän vetäytyi taaksepäin, sylkirihma yhdisti suun hänen kulliinsa ennen kuin hän painoi takaisin sisään.

Pertti veti Emilian olkapäistä ylös ja pyöräytti hänet ympäri. Hän taittoi Emilia puisen kaiteen yli, vetäen hänen hameensa ja pikkuhousunsa alas yhdellä liikkeellä. Epäröimättä hän asettui kohdalleen ja painui hänen pilluunsa yhdellä pitkällä työnnöllä. Emilia haukkoi henkeään ja tarttui kaiteeseen, kun hän oli pohjassa. Hän nai kovaa, lantio läiski Emilian takapuolta vasten, kuisti narisi heidän allaan.

Hän käänsi Emilian selälleen leveälle penkille oven viereen. Nostaen naisen jalat hänen hartioilleen, hän upposi takaisin hänen sisäänsä, uusi kulma hankasi hänen klitoristaan ​​jokaisella työnnöllä. Hänen rintansa heiluivat työntöjen voimasta. Pertti kumartui ja imi yhden nännin suuhunsa samalla kun jatkoi panemista.

Seuraavaksi Pertti istui itse penkille ohjaten Emilian hänet syliinsä. Emilia istui hänen päälleen ja upotti kyrvän sisäänsä, kunnes se täytti hänet kokonaan. Pertin kädet tarttuivat hänen lanteisiin, nostivat ja laskivat häntä kullin vartta pitkin, kun Emilia nojasi miehen rintaansa vasten. Hiki valui heidän ihoillaan hänen ratsastaessaan miehellä. Peniksensä pää osui syvälle jokaisella kerralla.

Pertti nousi seisomaan, yhä Emilian sisällä, ja painoi hänen selkänsä mökin seinää vasten. Emilian jalat kietoutuivat hänen vyötärönsä ympärille, kun hän nai Emilia seisten, painovoiman ajaessa häntä alas kullin upotessa koko pituudeltaan jokaisella työnnöllä. Emilian kynnet uppoutuivat hänen hartioihinsa, kun hän murahteli Emilian kaulaa vasten.

Lopulta hän käänsi Emilian taas poispäin itsestään. Tällä kertaa taivuttaen hänet penkin käsinojan yli. Hän työnsi parrunsa takaisin Emilian pilluun takaapäin, toinen käsi hänen lantiollaan, toinen liukuen hänen perseposkien väliin. Hänen peukalonsa löysi Emilian peräaukon ja hieroi hitaasti tiukkaa rengasta.

Emilia jännittyi. Kukaan ei ollut kajonnut hänen perseeseensä, eikä hän ollut valmis siihen nytkään.

"Säästämme tämän ensi kertaan", Pertti sanoi painaen peukaloa juuri sen verran, että Emilia tunsi paineen reiällä. "Sinun kannattaa harjoitella ottamaan paksu kyrpä sinne." Hän nauroi hiljaa kurkussaan, ääni värähteli Emilian lävitse, kun mies hieroi herkkää kohtaa samalla kun hänen kullinsa liikkui sisään ja ulos.

Emilian voihkiminen voimistui, hänen kehonsa kiristyi kalun ympärillä. Pertti veti munansa yhtäkkiä ulos ja runkkasi liukasta kaluaan. Paksu siemennestenauha purkautui Emilian selkää pitkin. Sitten hän siirtyi Emilian etupuolelle, kuorruttaen hänen leukansa siemenellään. Sitä valui kuumina raitoina hänen rinnoilleen, naisen tasatessa hengitystään. Mies oli todellakin maineensa ansainnut, Emilia ajatteli.

Pertti pukeutui ja puristi vielä hänen takapuoltaan viimeisen kerran. "Minun on parasta mennä katolle", hän sanoi virnistäen ja poistui sitten ulos, jättäen Emilian läähättämään tahrittuna kuistille. Ei taida artikkeli edistyä vielä vähään aikaan, Emilia jaksoi ajatella.