Pappi toi kätensä Adan poskille ja suudellen lujasti nyt puolialastonta punapäätä.
Ada nosti viimeiset virsikirjat vihreään pahvilaatikkoon ja istahti niiden viereen penkille. Heinäkuun helteet olivat hiipineet avoimista ovista myös pieneen tienvarsikirkkoon, kun lauma rippinuoria oli päästetty vihdoin iltavapaalle...
